Olen työkyvyttömyys eläkkeellä, koska tunne elämän ongelmien takia en sovellu normitöihin.
Olen impulsiivinen, tunteet vaihtelee ihan liikaa. En hallise omia tunteita tarpeeksi hyvin että voisin normitöitä tehdä.
Keskittymiskykyni on huono.
Hukkaan tavaroita.
En pysty montaa asiaa tekemään samanaikaisesti.
En osaa kritiikkiä ottaa vastaan aikuismaisesti.
Käytökseni on lapsellinen.
Töissä tarvitsen tukea ohjausta.
Tarvitsen sellaista helppoa työtä jota hallitsen.
Itsetuntoni ei ole hyvä.
Vaikka pyöräilemässä ja kaupassa käyn ja liikun niin tavalliseen työhön en pysty menemään.
Onneks oon päässyt sellaiseen paikkaan asiakkaaksi jonka kautta olen 4 tuntia päivässä töissä ja teen avustavia töitä.
Palkka ei ole hyvä, koska se minun työsopimus ei ole tehty eikä tehdä suoraan sen kanssa, jossa saan käydä töissä vaan työsopimus teen aina ohjaajan kanssa ja sen paikan kautta saan palkan.
Se missä saan käydä 4 tuntia töissä on sitoutunut siihen, että he ottaa huomioon, että en ole samanlainen kuin muut vaan minulla on ongelma.
Se missä käyn töissä tietää että olen työkyvyttömyys eläkkeellä tunne elämän ja keskittymiskyvyn ja muitten ongelmien takia.
Palkka ei voi olla Iso,ja se ei myöskään minua elätä vaan saan työkyvyttömyys eläkkeen ja asumistuen ja takuueläke.
Nyt joku kysyy mitä järkeä on käydä töissä, jos palkalla ei elä.
No vastaan. Haluan saada ongelmat hoidetuksi ja olen sitoutunut työhöni jotta oppisin hallitsemaan tunteitani ja ehkä jonakin päivänä voisin käydä normitöissä.
Kotona oleminen pahentaa vain ongelmia minun kohdallani...
En halua elää täysin yhteiskunnan rahoilla vaan yritän kaikkeni parantaa itseni jotta pystyisin joku päivä itse elättää itseni
Olen impulsiivinen, tunteet vaihtelee ihan liikaa. En hallise omia tunteita tarpeeksi hyvin että voisin normitöitä tehdä.
Keskittymiskykyni on huono.
Hukkaan tavaroita.
En pysty montaa asiaa tekemään samanaikaisesti.
En osaa kritiikkiä ottaa vastaan aikuismaisesti.
Käytökseni on lapsellinen.
Töissä tarvitsen tukea ohjausta.
Tarvitsen sellaista helppoa työtä jota hallitsen.
Itsetuntoni ei ole hyvä.
Vaikka pyöräilemässä ja kaupassa käyn ja liikun niin tavalliseen työhön en pysty menemään.
Onneks oon päässyt sellaiseen paikkaan asiakkaaksi jonka kautta olen 4 tuntia päivässä töissä ja teen avustavia töitä.
Palkka ei ole hyvä, koska se minun työsopimus ei ole tehty eikä tehdä suoraan sen kanssa, jossa saan käydä töissä vaan työsopimus teen aina ohjaajan kanssa ja sen paikan kautta saan palkan.
Se missä saan käydä 4 tuntia töissä on sitoutunut siihen, että he ottaa huomioon, että en ole samanlainen kuin muut vaan minulla on ongelma.
Se missä käyn töissä tietää että olen työkyvyttömyys eläkkeellä tunne elämän ja keskittymiskyvyn ja muitten ongelmien takia.
Palkka ei voi olla Iso,ja se ei myöskään minua elätä vaan saan työkyvyttömyys eläkkeen ja asumistuen ja takuueläke.
Nyt joku kysyy mitä järkeä on käydä töissä, jos palkalla ei elä.
No vastaan. Haluan saada ongelmat hoidetuksi ja olen sitoutunut työhöni jotta oppisin hallitsemaan tunteitani ja ehkä jonakin päivänä voisin käydä normitöissä.
Kotona oleminen pahentaa vain ongelmia minun kohdallani...
En halua elää täysin yhteiskunnan rahoilla vaan yritän kaikkeni parantaa itseni jotta pystyisin joku päivä itse elättää itseni
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tietenkään en olisi sinne paikkaan päässyt asiakkaaksi, jos minulla ei olisi psykiatrian ylilääkäri diagnoosia ja jos en olis työkyvyttömyys eläkkeelle päässyt.
Joskus tunne elämän ongelmat ja keskittymiskyvyn puuttuminen ja impulsiivinen luonne estää normityön.
Ei ollu vain yks kerta vaan kaikenlaista testejä piti tehdä ja myös piti olla 2 viikkoa tutkimus jaksossa jossa tutkittiin opiskelu ja työkykyä ja kykyä olla ihmisten seurassa..
Ja kelan mielestä nämät riitti ja pääsin työkyvyttömyys eläkkeelle.
Enää ei tarvitse murehtia millä elään kun tulot on turvattu.
Aina en ole sitä hyväksynyt että olen työkyvyttömyys eläkkeellä mutta nykyään hyväksyn.
Onneks ei tarvitse olla työtön ja tressata sitä että pääseekö töihin
onko työlläsi mitään arvoa, muuten kuin tuossa tunne- ja itsesäätelyn opettelemisessa, ehkä parempi olla kuvittelematta liikoja tulevan suhteen, varsinkaan jos ei mitään erityistä taidon poikastakaan ole, se kun tuolla taitaa olla pilvin pimein säntillisempääkin sakkia töihin joilla elää jo kyntensä näyttänyttä, ja saa olla kiitollinen jos noin turvattuun asemaan päässyt ettei tarvitse enää toimeentulosta huolta kantaa, että ehkä joku panos yhteiseen sitten vaikkapa vapaaehtoistoiminnan kautta, ja sekin jo jos huolehtimaan kykenee itsestään tarkoittaa että yksi vähemmän rasitteena muille, silmälläpidettävä
No, oletpas sinä kannustava.....siis et todellakaan ole.
Aloittaja kertoo, mitä tekee, ja miksi. Ja sehän on vain hyvä, että on löytänyt itselleen jotakin, mikä pitää kiinni päivärytmissä, ja tuntuu mielekkäältä, ja vieläpä ajattelee että voisi olla apuja tulevaisuutta ajatellen.
Arvostusta sille, että ihminen haluaa yrittää, ja myös yrittää jotakin.
Jos ei muut arvosta mitä teet, niin tärkeintähän on että itse arvostat tekemisiäsi.
Itse ajattelen, että on hyötyä käydä töissä, sillä ainakin teen jotain sen eteen,että elämäni pysyy jollain tavalla kunnossa.
Ainakin minulla on tavoitteita ja suunnitelmia tulevaisuudessa, ja kyllä joku päivä myös erilaisia avustavia töitä tulee vielä.
Normityöntekijät voivat keskittyä omiin töihinsä eikä heidän tarvitse tehdä sitä mitä minä teen.
Onhan se mukavaa tienata rahaa, vaikka se ei ole iso, sillä työllä hankittua rahaa osaa arvostaa erilailla kuin työkyvyttömyys eläkettä.
Suomessa on ihan tarpeeksi ilman minuakin, jotka vain elää täysin yhteiskunnan tuella.
Työ on avannut kuitenki ovia sellaisiin paikkoihin mihin en ilman työtä olisi päässyt.
Mistä sinä voit tietää onko minulla taitoja?
Onhan minulla sen verran ainakin taitoja, että saan pysyä töissä.
Nimenomaan se,että jää kotiin murehtimaan eikä edes yritä tehdä tulevaisuuden eteen mitään ei vaan sovi minun luonteelleni.
Haaste on valtava,muttei mahdoton.
Kyllä tekevälle ihmiselle aina jotain työtä löytyy ja Eikä se ole normityöntekijöiltä pois.
Suomessa on ihan tarpeeksi ihmisiä, jotka ei tee mitään ja jos kaikki jäisivät meistä kotiin niin yhteiskunnan menot kasvaisi vielä.
Avustavia työntekijät helpottaa heidän työtaakkaa, jotka tekevät normitöitä.
Esimerkiksi talvella on vaikka kuinka paljon töitä, joihin normityöntekijöiden avuksi voisi ottaa meitä.
Me voisimme Esimerkiksi tehdä lumikolalla töitä ja avata teiden liittymien kohdat mihin aura on jättänyt lumet.
Keväällä auttaa laittaa pihoille kukkia kasvamaan.
Tai me voisimme kesällä ruohon leikkurilla leikata nurmikkoa.
Tai syksyllä haravoida lehtiä pois pihalta.
Jne. Onhan niitä avustavia töitä mitä on.
Esimerkiksi myös me voisimme auttaa katujen siistissä pidossa niin, että poimimme roskia muovipussiin mitä ihmiset heittää...
Ja kesällä kasvaa kukkia. Nämät on vain Esimerkiksi olevia tapauksia.
Aika monissa ammatissa normityöntekijöillä on niin kiire, ettei he enää ehdi tehdä piilotyötä mitä ei heti ihmiset huomaa, ettei olla tehty...
Me voimme omalla osaltaan auttaa ettei normi ihmiset uuvu töihinsä vaan että he jaksaa töissä olla.
Jos me kaikki jäämme kotiin ni verot teillä nousee koska verojen avulla yhteiskunta pystyy tuet maksamaan.
Ai on työpaikkoihin tunkua työntekijöistä.
Eipä taida olla.
Miksi muuten Suomessa on työvoima pula?
Hienoa että kuitenkin on jotain tekemistä ja pystyt käydä töissä.Kenties joku päivä saavutat tavoitteen mitä itse haluat tehdä,kaikki on mahdollista.Tuttuni on syrjäytynyt ei pysty opiskella,työhön tai mihinkään,ei ole sairaslomalla eikä kuntoutuksessa.Ainut on toimeentulotuki ja nyt sekin alennetaan ja kenties lopetetaan jos ei työttömäksi ilmoittaudu.Kukaan ei ota koppia eikä auta,luukulta luukulle eikä jaksa enää..