Olen tosi stressaantunut. En tajua tällä hetkellä yhtään mistään yhtään mitään. Kurkkua kuristaa. Minä en varmasti pääse sisälle yliopistoon. Melkein itkettää, vaikka tiedän, että maailmassa on pahempiakin juttuja ja että opiskelupaikka ole mikään itseisarvo. Jotenkin olen tosi pettynyt myös omaan työskentelyyni - miksi hitossa minä olen niin huono?
Pääsykokeet ovat kamalia. Niissä on tärkeintä näyttää hyvältä ja itsevarmalta. Tunnen itseni aina niin pieneksi seisoessani koesalin oven edessä satojen täydellisten kilpailijoideni kanssa. Apua, mun stressinsietokykyni on ihan perseestä! Vielä on monta pääsykoetta edessä. Kuinka selviän tästä? Kierränkö koko Suomen ihan turhaan vain huomatakseni, että minua ei huolita mihinkään kouluun?
Pääsykokeet ovat kamalia. Niissä on tärkeintä näyttää hyvältä ja itsevarmalta. Tunnen itseni aina niin pieneksi seisoessani koesalin oven edessä satojen täydellisten kilpailijoideni kanssa. Apua, mun stressinsietokykyni on ihan perseestä! Vielä on monta pääsykoetta edessä. Kuinka selviän tästä? Kierränkö koko Suomen ihan turhaan vain huomatakseni, että minua ei huolita mihinkään kouluun?
Vastaukset 41
Vanhimmat
"Pääsykokeet ovat kamalia. Niissä on tärkeintä näyttää hyvältä ja itsevarmalta."
Vitut. Nenä kiinni kirjaan ja lukemaan, loppuun asti ja täysillä; onnea on kokeissa niillä, jotka eivät jätä mitään sen varaan.
Niin siis nenä kirjaan ja lukemaan siinä tapauksessa että hakee sellaiseen paikkaan mihin tarvitsee lukea! Esimerkiksi taide-aloille haettaessa ei siitä lukemisesta ole apua. Siellä tosiaankin pitää näyttää itsevarmalta ja "hyvältä persoonalta". Tai sitten olla vaan niin henkeäsalpaavan luonnottoman lahjakas, ettei persoonalla ole enää mitään merkitystä. Tälläisiä tapauksia tosin on yksi tuhannessa tai harvemmassa.
Ja on myös muita aloja, joissa kuvataan joka ikinen ryhmä ja haastattelutilanne. Kyllä se "hyvältä näyttäminen" pitää ihan paikkansa.
Olen nyt omistanut tämän vapaapäivän pääsykokeista stressaamiselle. Surffaan netissä kuin mikäkin nörtti ja imen kaiken tiedon itseeni. Tilastot hyväksytyistä opiskelijamääristä kaikissa Suomen yliopistoissa löytyvät minun päästäni. Stressaan niin paljon, että luultavasti tulen hulluksi iltaan mennessä. Hitto!
En pysty lukemaan mitään. Olen burnoutissa. Ehkä en todellakaan ole tarpeeksi hyvä yliopisto-opiskelijaksi. Täytyyhän sellaisella olla pikkuisen särmää, ettei heti ensimmäisestä kolhusta menetä hermojaan, kuten minä.
itelläni sama tilanne...hirvee stressi..lukemisesta ei oikeen tuu mitään...jännittää...ja kaiken lisäksi ajattelen ettei mahdollisuuksia päästä sisään ole. ainakaan minulla siis..kaikki muut on varmaan hirveitä hikareita ja täydellisiä, ns. älykkäitä ihmisiä =(
Minä en millään jaksa uskoa siihen, että pääsisin jonnekin. En jaksa! Toivon tietysti parasta, mutta olen sellainen pessimisti, ettei mitään rajaa. En uskalla edes ajatella, että pääsisin yliopistoon.
Täytyy myöntää, että mulla on paineita myös siksi, että pelottaa sukulaisten ja tuttujen suhtautuminen. "Etkös sinä sitten päässytkään mihinkään?" Kauhea kilpailu siitä, kuka on parhaimmassa opinahjossa.
Tosin haen vasta toista kertaa, eka yritys oli sellainen käyn vähän katsomassa millainen koe on. Koe on ensi viikolla ja olen hysteerinen, olisipa se jo ohi! Mutta toisaalta sitten kun se on ohi ajattelen että olisi pitänyt lukea enemmän kun siihen oli mahdollisuus. Tuntuu ettei aivot ota vastaan tietoa ja että kokoajan tulee eteen jotain mitä en ole aiemmin lukenut vaikka olen lukenut kirjat kolme kertaa ja tehnyt muistiinpanoja yli 100 sivua...
Itseluttamusta pitäisi saada jostain, ei yliopistoon voi päästäkään jos on näin hysteerinen ja ajattelee vaan kuinka paljon muut on lukeneet ja etten itse osaa mitään....
Tsemppiä sulle!
En ajattele mitään muuta kuin pääsykokeita. Maanantaina minä olen Turun yliopistossa paniikissa. Mitä minä teen, jos ja kun en pääse minnekään kouluun? MITÄ TEEN? Paniikki iskee vähemmästäkin. Kaikista kauheinta on se, että minä itse olen se, joka asetan nämä vaatimukset itselleni.
Toivotan kaikille epätoivoisille kamppailijoille onnea pääsykokeisiin! Yrittäkää jaksaa.
Mullaki on välillä tuntunu et ei tule mitään mut jos siihen tuudittautuu niin kannattaa vaa jäädä kotiin itkemään ja antaa jonkun täydellisen ja älykkään ihmisen viedä OMA opiskelupaikkasi. Minun paikkaa ei ainakaan tule kukaan viemään se kuuluu just tälle epätäydelliselle ja jossain määrin myös tyhmälle hiippailijalle=). luottamus omiin kykyihin ja terve ylpeys omasta osaamisesta on ainakin mun mielestä varmasti hyvä juttu myös tulevaisuuden työelämässä.
Mä saan varmaan kohta vatsahaavan tästä jännityksestä! En saa luettua, olen lukenut ihan liian vähän, kun ei ole motivaatiota. Tuntuu etten pääse kuitenkaan! Se haastattelu ja ryhmätilanne menee kuitenkin päin persettä, jos tentti menisikin hyvin. ARGH! Minäkin nyt sitten vain surffaan netissä ja stressaan vaikka pitäs lukee. Ja sitten kun kokeet on ohi saa kuolla jännityksestä kun odottaa tuloksia!
Minä en ole hajalla, sillä tänä vuonna olen päättänyt mennä sisään ja tiedän myös pääseväni. Syy tähän on se, että olen valmistautunut kunnolla ja tiedän osaavani koekirjallisuuden hyvin.
Kokeessa on varmasti minua parempiakin hakijoita, mutta minua se ei haittaa. Paras ei nimittäin tarvitse olla, riittää kun sijoittuu 30 parhaan joukkoon.
Ensi syksynä minä aloitan opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Siinä oli minun asenteeni! Lopettakaa nyt se itkeminen, se vain pahentaa tilannetta! Minullakin on välillä ollut ahdistusfiiliksiä ja osaamattomuuden tunteita, mutta nyt olen luopunut niistä. Ahdistuneesta ja pelokkaasta asenteesta ei nimittäin ole koetilanteessa mitään hyötyä, sillä vain parhaimmat ja itsevarmimmat pääsevät sisään.
joka iikka, lopetatte sen turhien ärsykkeitten vastaanottamisen netin kautta, unohdatte ne pääsykoetilastot ja keskitytte tuleviin suorituksiin! joka iikalla on sama tunne seistessä pääsykoesalin edessä odottamassa: muut on täydellisiä, mä typerys joka ei pääse sisälle.... nyt lopetatte sen hokemisen itsellenne siitä, että ette pärjää ym. ja alatte hokemaan vaikka ääneen ihan päinvastaista: pärjään, osaan, teen parhaani ja täysillä. Tuosta ei kyllä tule mitään jos valmiiksi teilaa oman suorituksensa. Kaikille onnea ja menestystä!!!
No, miten meni koe? Hain ite samaan niin kiinnostais tietää.. Uskotko olevasi kolmenkymmenen joukossa?
Olen myös aivan hermona...Opiskelupaikan haluan ja pelkään, etten ole tehnyt töitä riittävästi! Kamalinta tässä on, että jos ei sisälle pääse niin ei voi syyttää kuin itseään, et meni mokamaan pääsykokeen...Lukemisesta ei tuu mitään.Koko ajan vilkuilen kelloa ja hoen, että aika ei riitä...Tuntuu, etten ole yrittänyt parastani! Mietin vain kaikkia niitä asioita joita en vielä osaa ja koe on jo 8.6! No Yöt on vain päivien jatkeita...Tsemppiä kaikille!
Samma här. Tänään oli yks pääsykoe, johon olin valmistautunu tosi hyvin.. Elin ja hengitin pääsykoekirjaa monta kuukautta ja osasin läpikotasin.. SItten pääsykokeessa paljastuki, että vaan puolet kysymyksistä koskee kirjaa..ja puolet pisteistä tulee aineistoista ym.(Edellisvuosien pääsykokeet ollu VAIN kirjaan perustuvia) Tuntu, että kaikki opiskelu ja osaaminen meni ihan hukkaan. Henkisesti ihan romuttunu olo ja pitäs jaksaa vielä kerrata ja keskittyä huomenna olevaan toiseen pääsykokeeseen. en ymmärrä miten tää vetää niin surkeeksi.. pääsykokeesta tultuani tehny mieli vaa märistä tai nukkua. vittu. SOri, ei varmaan auta sua yhtään, mutta oli pakko tilittää.
Mutta tuo on sitä jokapäiväistä elämää yliopisto-opiskelussa. Usein sanotaan, että hankkikaa tämä ja tämä kirja kurssille. Itse kokeessa ehkä 1/4 tehtävistä perustuu kyseisiin kirjoihin. Muut tehtävät on napattu 'jostain'.
Huomenna koettelemus.. Vituttaa ja pelottaa. En ole lukenut tarpeeksi, hakijoita viisisataa ja pitäisi päästä kolmenkymmenen joukkoon.. No chance. Siinä murenee unelmat, mulla kun alkaa ikä painaa sen verran juuri, ettei sitä ole montaa vuotta aikaa yrittää uudestaan ja uudestaan..
...jo kuolemaa tekevä vanhus? :) Kuinka vanha on "liian vanha"? Kuka sanoo, ettei aikaa enää ole? Tiedän eräänkin 45-vuotiaan, joka tällä hetkellä yrittää toteuttaa unelmaansa ja hakee yliopistoon opiskelemaan alaa, josta on aina salaa haaveillut.
Tsemppiä pääsykokeisiin! Teet parhaasi, enempään ei kukaan pysty!!!!!
Joka ainoa kommentti ja kirjoitus, joka on kirjoitettu koskien tätä keskustelua on ollut hyvä ja tarpeellinen. Kiitos kaikille osallistuneille! Tuetaan toisiamme näinä "vaikeina" aikoina. Ei saa masentua (minä olen kuin paraskin puhuja, itku on ollut lähellä monta kertaa tänäänkin, kun olen pohtinut mahdollisuuksiani)! Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä (aina jotenkin), vaikka välillä tuntuisikin ihan toivottomalta. Onnea kaikille pääsykokeisiin, te ansaitsisitte paikkanne yliopistossa tai siellä minne ikinä olettekaan hakeneet!
Huomaatteko, minä olen vähän piristynyt. Tämä päivä oli kyllä kauhea, kun en ole ajatellut muuta kuin noita hitsin pääsykokeita ja sitä, etten varmasti koskaan pääse mihinkään. Jostain syystä voin nyt vähän paremmin. Toivottavasti tekin :)
Kirjoitelkaa tänne, jos iskee kauhea ahdistus. Niin minäkin teen.
Koitapa ajatella niin, että mitä sitten jos et pääsekään yliopistoon tällä kertaa. Ei se tarkoita sitä, että elämäsi loppuu tai että olisit jotenkin "huono ihminen". Monta fiksua ja filmaattista jää joka vuosi ilman opiskelupaikkaa kuka mistäkin syystä...yksi syy on tietysti se, että opiskelupaikkoja on rajoitetusti. Sisäänpääsyyn tarvitaan kovan työn lisäksi myös tuuria ja sitä, että kaikki "loksahtaa kohdalleen".
Elämää on yliopiston ulkopuolellakin. Jos sulle tulee pakollinen "välivuosi", lähde vaikka Israeliin keräämään appelsiineja tms. Nauti elämästä!
Itse opiskelen useamman vuoden työelämän jälkeen itselleni uutta tutkintoa yliopistossa ja olen 32-vuotias. Aikaa on, älä hätäile! Äläkä etenkään mittaa omaa hyvyyttäsi ihmisenä pääsykokeiden perusteella :)
Niin...ja tutki vielä kerran niitä muitakin opiskeluvaihtoehtoja. Ei yliopisto-opiskelu ole ainoa autuaaksi tekevä väylä päästä kiinni työelämään. Aurinkoista kesää!
Tuskin se maailma kaatuu vaikket sisään pääsisikään.
Lyhyt lohdutuksen sananen: Einsteinkaan ei päässyt ensimmäisellä hakukerralla sisään.
Nyt on pääsykokeet osaltani suoritettu ja ihan tyytyväinen olen suorituksiini, vaikka melko panikoimiseksi meinas välillä mennäkkin! Tänään sain ihmeenkaupalla mielen rauhalliseksi ja astelin itsevarmana kokeeseen. Täydelliseen suoritukseen en yltänyt...nähtäväksi jää tuleeko kutsu vai rukkaset. Aika epävarma olo on pääsemisen suhteen, mutta ainakin tein parhaani. Mielen lujuutta teille, joilla koitos on vielä edessä päin! Pitää nousta vaan tilanteen herraksi, eikä antaa pelolle valtaa. :)
Olipas sinulla positiivinen ja mukava vastaus epätoivoiseen viestiini! Kiitos siitä sinulle. Niin, kai sitä pitäisi vain olla oma itsensä, eikä yrittää mahtua muiden tarjoamaan muottiin. Ei kaikkien tarvitse olla yliopisto-opiskelijoita! Lämpöistä kesäkuuta, Minttu!
Katsotaan, jos vaikka löydän itseni syksyllä Kreikasta poimimasta oliiveja..niitä parhaimman makuisia tietysti! :)
En usko et pääset sisään. Vaikutat jotenkin hölmöltä persoonalta? Sellaselta kuka ei ymmärrä mitään? eli hölmöltä. Ei ole sulla tsäänssejä sorry.
Mikä sinä olet täällä muiden älykkyyttä arvioimaan?? Ja jos nyt itse lähden kirjoitustasi analysoimaan, niin etpä sen perusteella kovin fiksulta vaikuta. Juuri sinunlaisiasi kus..äitä ei yliopistomaailma kaipaa.
Ei tuolla ÄO:lla päästä sisään. Valitettavaa mutta ei koulussa tyhmiä ihmisiä tarvita. AMK:t ovat sitä varten jos ei älykkyys riitä yliopistoon. Saa onnitella pääsin jo viimevuonna sisään :)
...sitten tarvinnu osata niissä pääsy kokeissa, joilla pääsit viimevuonna sisään?
Mistä mahdat alkuperäisen kirjoittajan ÄO:n päätellä? Jos jostain tuo paniikki pulppuaa, niin nuoresta iästä ja kokemattomuudesta. Ja sitä paitsi olen kyllä yliopistossakin törmännyt moneen "tyhmään" ihmiseen. Jopa yksinkertaiseen. :) Että koitahan nyt rauhoittua, poika.
Minua ei juurikaan yhdyssanat kiinnosta, en opiskele äidinkieltä. Kirjoituksistakin sain vain M:än äidinkielestä. Hyvin olen lääkiksessä pärjännyt vaikka yhdyssanoja vastaan tuleekin :)
Hölmö. Täällä ihmiset lohduttavat jotain tuntematonta henkilöä. Ketä oikeasti kiinnostaa pääseekö sisään vai ei? Itseäni ei juurikaan kiinnosta ja yritänkin parhaani mukaan masentaa. Ei pääse sisään :) säälittävää itkeä omaa saamattomuuttaan jossain suomi24 palstalla :D
Eipä sinultakaan yhdys sanat onnistu vai onko pääsy koe muuttunut sitten viimenäkemästä.. plikka.
Hienoa, että tunneälyttömiä lääkäreitä koulutetaan lisää. Psykologiset kokeet olisivat kyllä aika must.
Tulenemme kuulemaan vielä sinusta IS:n lööpeistä kun hakkaat lapsipotilaasi.
Säälittävämpää muita disautella "jossai suomi24 palstalla" ja omaa egoa buustailla lääkishekumoinneilla...Eihän tota kukaan osta. En edes usko, että tollasia ihmisiä ees löytyy. Täytyy olla joku vitsi.. tai sitte henkilö jäänyt joltai osin ala-aste tasolle. "hölmö" . voi jesus. Ihmetteln itseäni, että vaivauduin edes kommentoimaan.
Oijoi, kyllä sinäkin joskus varmaan alat ymmärtää ironiaa, POIKA! Joku nokkela ehkä huomasi, että "pääsy kokeella" nimenomaan sua kiusin. Hihii...tätä vähän toivoinkin, kiitos nauruista =)
Tällaiset rehentelyt ovat perin tuttua lääkiksen juuri alottaneilta. Voin kertoa, että tiputaan korkealta ja lujaa, kun kliiniset jaksot alkavat. Silloin tunteekin yhtäkkiä olevansa se maan pieni matonen, joka joutuu opettelemaan kaiken kantapään kautta.
Nimim. "kokemusta on"
p.s. Lääkiksen ovet aukesivat jo neljä vuotta sitten
Niin, ironia on hankala hallita kuten omista viesteistäsi huomaat. Plikka. En edes ymmärrä miksi kommentoin noinkin vajaalle ihmismielelle.
Jos et itse osaa niin minkä minä sille voin? Kaikki eivät ole yhtä surkeita kuin sinä ja eivätkä "tipahda korkealta ja kovaa". Itse ainakin opin paikkani jo opiskelumaailmassa ja on mukavaa opiskella arvostetuinta alaa ;) en edes viitsi katsekontaktia ottaa muihin opiskelijoihin, he eivät ole sen arvoisia.
Heheh! Kyllä se maailma sinutkin vielä, poikanen, opettaa.. Faktahan on se, ettei kukaan lääkärin taitoja syntymälahjanaan saa. ...niin, ja asenteesi perusteella et ole koskaan lääkiksen ovea avannutkaan. Lääkärin työ on nimittäin valitettavasti (?) sellaista, jossa joutuu tekemisiin eri ikäisten, näköisten, rotuisten ja myös yhteiskuntaluokaltaan erilaisten ihmisten kanssa. Jos haluaa siistin, pintaliitoduunin, niin ei toden totta valitse lääkärin työtä. Vaikka et viitsisikään ottaa katsekontaktia muihin opiskelijoihin, niin joudut ehkä työssäsi joskus työntämään kätesi melkein rannetta myöten näiden "alempiarvoisten" persaukseen.. Esitä siinä sitten ylempiarvoista ;)
Itsetuntoni romahti. Lähden nyt raapimaan ranteita kynsiviilalla.
Jessus mä räjähdin nauruun tohon viestiin. Kai mä oon niin hermostunu tai jotain, mut toi oli hauska!
Olettepas te tosi hauskoja! Tännehän kehkeytyi oikein kunnon keskustelu. Hyvä hyvä!
Minä alan tässä olla panikointini panikoinut, joten hätä ei ole enää niin pahannäköinen.
Maanantaina Turkuun ja ihan olen iloisella mielellä. Jee!
Minäkin luulen, että yliopistossa varmasti on ihan täysiä idioottejakin opiskelemassa. Siksi luotankin siihen, että meikäläiselläkin saattaisi olla mahdollisuus... :)
On varmasti säälittävyyden huippu kerätä lohduttajia suomikaksnelosen palstalla, mutta se on tosi ominaista minulle- olen aika säälittävä tyyppi.
No joo, mukavaa kesäkuuta kaikille teille!
Ihan oikea asenne :) Virtuaalilykkyä kokeisiin (silläkin uhalla, että suomi24-palstalla tuntemattomien kannustaminen olisi jotenkin säälittävää) ja aurinkoista kesää! Siinä tapauksessa, ettet pääse tällä kertaa sisälle, kerro terkut kaikille karvarintaisille Kreikan Giorgioksille syksyllä :-D
Minäpä kerron Kostaksillekin terkkuja! :)
Nyt pitää lähteä vähän shoppailemaan, kun pääsykokeetkin ovat menneet niin helkkarin hyvin!*ironiaa*
Tsemppiä sullekin elämäsi tilanteisiin!
Melkein luulin että tuo oli oma kirjoitukseni.
Onnea, kyllä sinne yliopistoon mennään vaikka perse edellä.
Onnea itsellesikin! Kyllä me mennäänkin sisään. Jos ei muulla niin moukan tuurilla :)