Li Andersson ajoi kuolutiedot alas

Ei vaan kunnon vasuri eli joko SDP, Vihreät, vasemmistoliitto=samaa puoluetta kaikki. En viitsi sanoa, minkä kaivajia...

Höpö itsellesi.
Silloin oli Suomi mallimaa. Li n aikana Japanilasietkin kävi kouluun tutustumassa, sanoivat Japanissa olevan paremmin. Huumeetkin alkoi kouluissa Li:n aikana kiertään yleisesti.
Li ja Ohisalo vaatikin huumeita vapautettaviksi, ihan Tv:stä nähtynä. Turha edes väittää ettei näin ollut.

Näin on ,tässä parempaa faktatietoa:

2000-luvun alussa Suomea oli ylistetty koulutuksen ihmemaaksi, jossa perhetausta ei juurikaan vaikuttanut oppimistuloksiin. 2010-luvulla se oli ”entinen Pisa-mestari”, sillä oppimistulokset koululaisten kansainvälisissä testeissä olivat romahtaneet. Lapset vähän koulutetuista ja vähävaraisista perheistä pärjäsivät koulussa aiempaa heikommin.
Syitä oli etsitty. Aino Saarinen tarjosi uuden näkökulman.
Hän oli käynyt läpi vuosien 2012 ja 2015 Pisa-aineistoa ja poiminut niistä yli viisituhatta 15-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Sen jälkeen hän oli tutkinut, onko varhaiskasvatuksella ennen esikoulua, koulujen digitaalisuuden lisääntymisellä ja itseohjautuvilla oppimismenetelmillä yhteyttä 15-vuotiaiden heikompiin oppimistuloksiin.
Tulokset viittasivat siihen, että digitaalisuus ja itseohjautuvuus heikensivät oppimistuloksia, erityisesti riskiryhmiin kuuluvilla oppilailla.
’

Anonyymi00006 kirjoitti:

Näin on ,tässä parempaa faktatietoa:

2000-luvun alussa Suomea oli ylistetty koulutuksen ihmemaaksi, jossa perhetausta ei juurikaan vaikuttanut oppimistuloksiin. 2010-luvulla se oli ”entinen Pisa-mestari”, sillä oppimistulokset koululaisten kansainvälisissä testeissä olivat romahtaneet. Lapset vähän koulutetuista ja vähävaraisista perheistä pärjäsivät koulussa aiempaa heikommin.
Syitä oli etsitty. Aino Saarinen tarjosi uuden näkökulman.
Hän oli käynyt läpi vuosien 2012 ja 2015 Pisa-aineistoa ja poiminut niistä yli viisituhatta 15-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Sen jälkeen hän oli tutkinut, onko varhaiskasvatuksella ennen esikoulua, koulujen digitaalisuuden lisääntymisellä ja itseohjautuvilla oppimismenetelmillä yhteyttä 15-vuotiaiden heikompiin oppimistuloksiin.
Tulokset viittasivat siihen, että digitaalisuus ja itseohjautuvuus heikensivät oppimistuloksia, erityisesti riskiryhmiin kuuluvilla oppilailla.
’

Onhan tässä ketjussa sentään yksi järkevä ja muuhun nähden ihan omalla tasollaan oleva kommentti, missä pyritään löytämään vastausta tutkitusta tiedosta eikä persuhuuhaasta, sieltä Hakkaraisen opistosta.

Itseohjautuvuuskritiikkiä näyttäisi löytyvän myöhemmästäkin tutkimuksesta. Tosin en nyt oikein päässyt kiinni varsinaiseen tutkimukseen mutta kylläkin sen kommentteihin, jotka on laatinut kemianteollisuuden johtava asiantuntija Anni Siltanen. Siinäkin itseohjautuvuus nostetaan esille Suomen ja Viron erojen selityksenä. Muitakin selityksiä löytyy kuten varhaiskasvatuksen intensiivisyys.

https://www.kemianteollisuus.fi/uusi-selvitys-suomen-ja-viron-koulumenestyksen-eroista-asiantuntija-suomen-itseohjautuvaa-koulujarjestelmaa-tulisi-viipymatta-tarkastella-kriittisesti/

Mutta sitten löysin artikkelin, missä Saarisen väitöskirjatutkimus lytätään totaalisesti. Sen tekee kasvatustieteilijä Antti Moilanen, joka on selvittänyt kansainvälisiä metatutkimuksia aiheesta pitkältä aikaväliltä. Niiden mukaan avoimen opetuksen (itseohjautuvuuden) ja perinteisen opettajalähtöisen opetuksen vertailussa ei löydy tilastollisesti merkitseviä eroja oppimisen osalta. Sen sijaan monen muun asian kuten koulumyönteisyyden kohdalla avoin opetus antaa perinteistä parempia tuloksia. Moilasen mukaan Saarisen tutkimus ei kerro itseohjautuvan oppimistavan tuloksista vaan muista opetustavoista, jotka eivät ole itseohjautuvia. Moilanen arvelee Saarisen ymmärtäneen itseohjatuvuuden perusteet virheellisesti, koska tämä ei ole perehtynyt kasvatustieteeseen van on psykologi kuten Liisa Kelttikangas-Järvinen, joka on myös korostanut itseohjautuvuutta syynä huonontuneisiin Pisa-tuloksiin.

https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/2-2023/mita-lasten-itseohjautuvasta-oppimisesta-tiedetaan

https://journal.fi/kasvatus/article/view/107969/68986

Tämän perusteella voisi sanoa, että Pisa-tutkimusten heikentyneiden tulosten syistä ovat vähintäänkin eri mieltä alan asiantuntijoidenkin keskuudessa.

Maallikkona itse arvelen, että luokaton opetus on voinut olla vaikuttamassa tulosten heikkenemiseen. Ehkä opetus on tavallaan hallitsematonta, jos ryhmät ja niiden kokoonpano jatkuvasti vaihtelee. Perinteisessä luokkaopetuksessa opettajilla on parempi mahdollisuus erottaa huonommin menestyvät oppilaat, jotka tarvitsevan muita enemmän opetuksellista tukea. Itseohjautuvuuden osalta uskon kyllä, että korona-ajan etäopetus oli tuhoisaa moneltakin kannalta, ei yksin oppimistulosten huonontumisessa. Itseohjautuvuudella on hyvätkin puolensa, sillä siirtyminen yliopisto-opetukseen lukiosta on ollut aiemmin tavallaan kulttuurishokki, kun yliopisto-opetus on monessa kohdin pelkästään itseohjautuvaa.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Höpö itsellesi.
Silloin oli Suomi mallimaa. Li n aikana Japanilasietkin kävi kouluun tutustumassa, sanoivat Japanissa olevan paremmin. Huumeetkin alkoi kouluissa Li:n aikana kiertään yleisesti.
Li ja Ohisalo vaatikin huumeita vapautettaviksi, ihan Tv:stä nähtynä. Turha edes väittää ettei näin ollut.

Koulutuksen mallimaa Sipilän PersKeKo-hallituksen noin 600 - 700 miljoonan koulutusleikkauksilla? Joko saa nauraa?

mielipidepankki kirjoitti:

Onhan tässä ketjussa sentään yksi järkevä ja muuhun nähden ihan omalla tasollaan oleva kommentti, missä pyritään löytämään vastausta tutkitusta tiedosta eikä persuhuuhaasta, sieltä Hakkaraisen opistosta.

Itseohjautuvuuskritiikkiä näyttäisi löytyvän myöhemmästäkin tutkimuksesta. Tosin en nyt oikein päässyt kiinni varsinaiseen tutkimukseen mutta kylläkin sen kommentteihin, jotka on laatinut kemianteollisuuden johtava asiantuntija Anni Siltanen. Siinäkin itseohjautuvuus nostetaan esille Suomen ja Viron erojen selityksenä. Muitakin selityksiä löytyy kuten varhaiskasvatuksen intensiivisyys.

https://www.kemianteollisuus.fi/uusi-selvitys-suomen-ja-viron-koulumenestyksen-eroista-asiantuntija-suomen-itseohjautuvaa-koulujarjestelmaa-tulisi-viipymatta-tarkastella-kriittisesti/

Mutta sitten löysin artikkelin, missä Saarisen väitöskirjatutkimus lytätään totaalisesti. Sen tekee kasvatustieteilijä Antti Moilanen, joka on selvittänyt kansainvälisiä metatutkimuksia aiheesta pitkältä aikaväliltä. Niiden mukaan avoimen opetuksen (itseohjautuvuuden) ja perinteisen opettajalähtöisen opetuksen vertailussa ei löydy tilastollisesti merkitseviä eroja oppimisen osalta. Sen sijaan monen muun asian kuten koulumyönteisyyden kohdalla avoin opetus antaa perinteistä parempia tuloksia. Moilasen mukaan Saarisen tutkimus ei kerro itseohjautuvan oppimistavan tuloksista vaan muista opetustavoista, jotka eivät ole itseohjautuvia. Moilanen arvelee Saarisen ymmärtäneen itseohjatuvuuden perusteet virheellisesti, koska tämä ei ole perehtynyt kasvatustieteeseen van on psykologi kuten Liisa Kelttikangas-Järvinen, joka on myös korostanut itseohjautuvuutta syynä huonontuneisiin Pisa-tuloksiin.

https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/2-2023/mita-lasten-itseohjautuvasta-oppimisesta-tiedetaan

https://journal.fi/kasvatus/article/view/107969/68986

Tämän perusteella voisi sanoa, että Pisa-tutkimusten heikentyneiden tulosten syistä ovat vähintäänkin eri mieltä alan asiantuntijoidenkin keskuudessa.

Maallikkona itse arvelen, että luokaton opetus on voinut olla vaikuttamassa tulosten heikkenemiseen. Ehkä opetus on tavallaan hallitsematonta, jos ryhmät ja niiden kokoonpano jatkuvasti vaihtelee. Perinteisessä luokkaopetuksessa opettajilla on parempi mahdollisuus erottaa huonommin menestyvät oppilaat, jotka tarvitsevan muita enemmän opetuksellista tukea. Itseohjautuvuuden osalta uskon kyllä, että korona-ajan etäopetus oli tuhoisaa moneltakin kannalta, ei yksin oppimistulosten huonontumisessa. Itseohjautuvuudella on hyvätkin puolensa, sillä siirtyminen yliopisto-opetukseen lukiosta on ollut aiemmin tavallaan kulttuurishokki, kun yliopisto-opetus on monessa kohdin pelkästään itseohjautuvaa.

Inklusiivisuus, siinä suurin tekijä.

Vaikka se kuinka kuulostaa hienolta, että kaikkien tulee olla samanarvoisia, niin kyllähän se auttamatta merkitsee, että heikoimpien ehdoilla silloin kokonaisuus menee. Niinpä oppitunneilla parhaat pitkästyvät ja heikoimmat nipinnapin selviävät.

Tasoerot oppilaiden kesken on hyväksyttävä, ne on hyväksytty vuosikymmenet ja tulokset olivat hyviä. Ne joilla oli kykyä ja halua oppia, pääsivät keskikouluun, sieltä parhaat vielä lukioon. Vähemmän oppimishaluisille, mutta ehkä muita kätevämmille käytännön aineissa, oli kansakoulun jatkeeksi kansalaiskoulu ja sitten ammattikoulu.

Peruskoulussakin oli alkuun tasoryhmiä ja erityisluokkia, näin kaikille saatiin suunnilleen omantasoiset luokkakaverit.

Toki myös opetussuunnitelmissa on menty alaspäin, ja opettajille määrätty paljon muuta tyhjänpäiväistä tehtävää raportointineen ja kursseineen. Projektia on jos jonkinmoista ja opetushallituksen virkamiehet keksivät lisää.

Koko surkeuden kruunasi edellisen hallituksen opetusmnisteri, jonka jälkiä ei toki vielä nähdä kuin osin, mutta jonka kädenjälki näkyy entistä heikompina tuloksina lähivuosina. Enkä oikein usko Henrikssonin pysttyvän yhtään kummempaan, niin woke henkinen hänkin on.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Inklusiivisuus, siinä suurin tekijä.

Vaikka se kuinka kuulostaa hienolta, että kaikkien tulee olla samanarvoisia, niin kyllähän se auttamatta merkitsee, että heikoimpien ehdoilla silloin kokonaisuus menee. Niinpä oppitunneilla parhaat pitkästyvät ja heikoimmat nipinnapin selviävät.

Tasoerot oppilaiden kesken on hyväksyttävä, ne on hyväksytty vuosikymmenet ja tulokset olivat hyviä. Ne joilla oli kykyä ja halua oppia, pääsivät keskikouluun, sieltä parhaat vielä lukioon. Vähemmän oppimishaluisille, mutta ehkä muita kätevämmille käytännön aineissa, oli kansakoulun jatkeeksi kansalaiskoulu ja sitten ammattikoulu.

Peruskoulussakin oli alkuun tasoryhmiä ja erityisluokkia, näin kaikille saatiin suunnilleen omantasoiset luokkakaverit.

Toki myös opetussuunnitelmissa on menty alaspäin, ja opettajille määrätty paljon muuta tyhjänpäiväistä tehtävää raportointineen ja kursseineen. Projektia on jos jonkinmoista ja opetushallituksen virkamiehet keksivät lisää.

Koko surkeuden kruunasi edellisen hallituksen opetusmnisteri, jonka jälkiä ei toki vielä nähdä kuin osin, mutta jonka kädenjälki näkyy entistä heikompina tuloksina lähivuosina. Enkä oikein usko Henrikssonin pysttyvän yhtään kummempaan, niin woke henkinen hänkin on.

Vaikea sanoa, mikä tai mitkä ovat syitä heikompiin tuloksiin. Siitä pitäisi tehdä perusteellinen analyysi. En usko, että syyllinen löytyy kestään opetusministeristä. Mutta joitain sellaisia tekijöitä historiasta saattaa löytyä, jotka selittävät tulosten heikentymistä. Tv-keskustelussa opetusministeriön edustaja totesi hyvin, että muutokset eivät tapahdu. Kullakin ikäluokalla on aikaa opiskella 8-9 vuotta ennen näitä tuloksia. Kun katsellan tulosten kehittymistä, niin vaikuttaa siltä, että ratkaisevat virheet tehtiin ehkä Matti Vanhasen hallitusten aikoihin tai ehkä jo aiemmin Paavo Lipposen hallituksen aikana. Mikä rooli hallituksella ja opetusministerillä on ollut niissä, on sitten vaikeampi juttu.

Selvää lienee se, että Li Andersson ei minkään matematiikan mukaan olisi voinut tehdä sellaista, että se olisi ehtinyt vaikuttaa taannehtivasti tai nopealla aikataululla tuloksiin. Jos joku näin väittää, voi alkaa katsella niitä omia matikan numeroitaan. Veikkaan, ettei sieltä löydy kuutosta parempaa arvosanaa. Tai sitten jos löytyy, dementia tms. on alkanut jo vaikuttaa.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Näin on ,tässä parempaa faktatietoa:

2000-luvun alussa Suomea oli ylistetty koulutuksen ihmemaaksi, jossa perhetausta ei juurikaan vaikuttanut oppimistuloksiin. 2010-luvulla se oli ”entinen Pisa-mestari”, sillä oppimistulokset koululaisten kansainvälisissä testeissä olivat romahtaneet. Lapset vähän koulutetuista ja vähävaraisista perheistä pärjäsivät koulussa aiempaa heikommin.
Syitä oli etsitty. Aino Saarinen tarjosi uuden näkökulman.
Hän oli käynyt läpi vuosien 2012 ja 2015 Pisa-aineistoa ja poiminut niistä yli viisituhatta 15-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Sen jälkeen hän oli tutkinut, onko varhaiskasvatuksella ennen esikoulua, koulujen digitaalisuuden lisääntymisellä ja itseohjautuvilla oppimismenetelmillä yhteyttä 15-vuotiaiden heikompiin oppimistuloksiin.
Tulokset viittasivat siihen, että digitaalisuus ja itseohjautuvuus heikensivät oppimistuloksia, erityisesti riskiryhmiin kuuluvilla oppilailla.
’

Oletko ihminen ? Miksi kirjoitat noin. Luokassa on IHMISIÄ. Lapsia ja yksi opettaja + ehkä joku avustaja. Mutta tuollainen vuodatus. Huh Huh.

2020 alkoi korona ja etäopetus.

"Mitä ihminen voi tehdä, jos ei tunne värejä, numeroita eikä kirjaimia."

Tulee siis uusia pankkomajureita :))))))