Ylessä on tänään juttu Viron Pisa-menestyksestä. Uutisessa kerrotaan syitä maan Pisa-menestykseen. Näitä ovat mm. opettaja-lähtöinen opetusmetodi, samassa koulurakennuksessa opiskelu (Suomessa usein eri koulut ala- ja yläkoulussa) ja perempi koulukuri. Virossakin on käytössä Suomen metodeja (digitalisointi, oppilas-lähtöisyys), mutta siellä on haluttu säilyttää myös vanhoja menetelmiä.
Taas kerran tuli kerrottua, mikä on syynä Suomen heikentyneeseen Pisa-menestykseen. "Pakkoruotsia" ei mainita taaskaan, vaikka kieliaktiivi yrittää tarjota sitä ainoana syynä uudelleen ja uudelleen.
Taas kerran tuli kerrottua, mikä on syynä Suomen heikentyneeseen Pisa-menestykseen. "Pakkoruotsia" ei mainita taaskaan, vaikka kieliaktiivi yrittää tarjota sitä ainoana syynä uudelleen ja uudelleen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Suomessa ei vaadita opetuksessa riittävästi. Vaatimustaso pitää olla kohdillaan. Myös vanhempien pitää arvostaa koulutusta. Nyt on vanhempia, jotka vähättelevät koulutuksen merkitystä. Iltalehti uutisoi näistä.
Tälläkin palstalla vähätellään koulutusta.
Täällä on kerrottu mm. että vähäinenkin englanti avaa maailman, ja että on parempi osata huonosti englantia kuin sujuvasti ruotsia.
Nämä kommentit kuvaavat hyvin tätä asennetta. Suomenkielinen, joka osaa sujuvasti ruotsia, osaa aina myös sujuvasti englantia.
Singapore menestyy Pisassa. Siellä arvostetaan korkeaa koulutusta.
Niinpä, suomalainen kun voi tämän palstan tietojen mukaan oppia vain yhtä kieltä, englantia.
Se on myös monikielinen maa. Miten se voi menestyä jos siellä on monta kieltä ?
Fennomaaniko on päättänyt näin kaikkien suomalaisten puolesta?
Ylellä tänään kasvatustieteilijä Kristi Klaasmägi Tallinnan yliopistosta on selvittänyt Viron koulumenestyksen syitä.
Onko käynyt nyt niin, että ennen mallina toiminut suomalainen koululaitos on muuttunut virolaisille varoittavaksi esimerkiksi?
– Ei suinkaan, Klaasmägi naurahtaa.
Hänen mukaansa olisi kärjistys sanoa niin. Jotain virolaisten tavassa katsoa Suomea on kuitenkin Pisa-tulosten myötä muuttunut.
– Olemme aina ottaneet paljon oppia Suomesta, ja oppilaskeskeinen pedagogiikka on edelleen päämäärämme. Mutta ehkä me nyt myös katsomme, mikä Suomessa on mennyt pieleen, Klaasmägi pohtii.
Tutkija huomauttaa, että Pisa-tulokset eivät kerro vain koulusta vaan myös ympäröivästä yhteiskunnasta.
– Monimuotoinen oppilasaines tekee opettamisesta haastavaa. Opetuksen eriyttäminen vaikeutuu. Isossa kuvassa tämä selittää oppimistulosten laskua kehittyneissä teollisuusmaissa, Klaasmägi kertoo.
Kummassakin maassa pojat lukevat tyttöjä vähemmän.
Virossa oppilaat kuitenkin sijoittuvat Pisa-tutkimuksissa selvästi enemmän keskitasolle kuin Suomessa. Suomalaisia koululaisia on enemmän parhaiten osaavien joukossa, mutta myös huonoiten pärjäävissä.
Ja juuri se tuottaa ratkaisevan eron maiden Pisa-tuloksiin.
– Keitä ovat oppilaat matalimmissa tasoryhmissä? Suomessa on enemmän maahanmuuttoa kuin Virossa. Se selittää jotain, mutta ei kaikkea, Klaasmägi pohtii. Se ei yksittäisenä tekijänä riitä selittämään poikien Pisa-tulosten laskua.
Mutta mikä sen sitten lopulta selittää? Vastaus ei välttämättä löydy Virosta.
Klaasmägi sanookin odottavansa innolla suomalaisten omaa analyysia siitä, miksi poikien tulokset ovat alhaalla ja miten suomalaiset aikovat tilanteen korjata.
Matikkaa osattiin ennen Suomessa hyvin. Matikkaa osattiin, vaikka meillä oli pakollinen ruotsi yo:ssa ja kielten yo-koe oli vaativampi.
Matikan opetuksessa on menty alaspäin. On vähennetty peruslaskutoimistusten oppimisen vaatimuksia. Tämä näkyy mm. insinöörien peruslaskutaidon heikentymisessä.