Ranskan kansa kaatoi sunnuntaina selvin luvuin ehdotuksen EU:n perustuslaiksi ja alankomaalaiset tyrmäsivät perustuslain eilen murskaluvuin. Iso-Britannian, jossa perustuslain vastustus on pysytellyt korkeana, odotetaan ilmoittavan oman kansanäänestyksensä peruuttamisesta tarpeettomana, koska EU:n perustuslaki on kuollut ja kuopattu. Edellyttäähän sopimuksen voimaantulo sen ratifiointia kaikissa jäsenmaissa.
Euroopan Unionin ja jäsenmaiden johtohenkilöiden mielestä sopimuksen ratifiointia tulee jatkaa muissa maissa ja tarvittaessa sopimuksen osia tulee ruveta soveltamaan, vaikka itse perustuslaki ei tulisikaan voimaan. Kansanäänestysten tulosten oikeellisuutta on myös arvosteltu sillä perusteella, että kansalaiset eivät äänestäneet varsinaisesti perustuslaista, vaan muista siihen liittymättömistä seikoista. Ehkä näin on, mutta äänestystulokset kuvastavat sitä, että kansa ei ole johtajiensa kanssa samaa mieltä EU:n kehittämisestä, ei hyväksy EU:ta sellaisena kuin se nykyään on eikä varmaan halua sen kehityksen jatkuvan nykyiseen malliin.
Poliitikot ovat väittäneet, että perustuslaki ei tuo oleellisia muutoksia nykytilanteeseen, vaan ainoastaan selkiyttää unionin toimintaa. Tämä ei pidä edes likimainkaan paikkaansa. Ovatkohan he edes lukeneet uutta perustuslakia, saati ymmärtäneet sitä. ( http://europa.eu.int/eur-lex/lex/JOHtml.do?uri=OJ:C:2004:310:SOM:FI:HTML ) Perustuslakiehdotuksessa lisätään oleellisesti Unionin mahdollisuutta tehdä jäsenmaita sitovia päätöksiä yhä useammilla aloilla ilman jäsenmaiden omaa suostumusta. ( http://www.brugesgroup.com/mediacentre/euconstitution.live ) Perustuslakiehdotuksen lähtökohtana oli, että laaditaan liittovaltiokehitystä edistävä sopimus, joka ensin runnotaan läpi konventissa, sitten hallitusten välisessä konferenssissa ja lopuksi jäsenmaissa.
Nyt peli on vihellettävä poikki ja mietittävä aivan uudestaan millaisen Euroopan Unionin haluamme vai haluammeko ollenkaan. Selvää on, että nykyistä mallia vastustetaan laajasti. Mielestäni päätösvallan tulee olla mahdollisimman lähellä kansalaista. Ei ole Euroopan Unionin asia päättää kuinka paljon rasvaa Suomessa myytävässä maidossa tulee olla. Unionin tehtäviin tulee kuulua vain sellaiset asiat, joiden päättämisestä ylikansallisella tasolla on todellista hyötyä jäsenvaltioille ja joista vallitsee laaja yksimielisyys. Tavoitteena ei saa olla yhä täydellisemmän unionin muodostaminen ja kansallisvaltioiden merkityksen vähittäinen hävittäminen. Unionin päätöksenteon toimivuus ei voi olla ensisijainen tavoite, vaan se, että tehtävillä päätöksillä on kaikkien jäsenmaiden kansojen tuki. Jollei näin ole, Unionilla ei ole mielestäni ole olemassaolon oikeutta ja se tulee lakkauttaa.
Arto Välikangas
puheenjohtaja
Helsingin Perussuomalaispiiri
Euroopan Unionin ja jäsenmaiden johtohenkilöiden mielestä sopimuksen ratifiointia tulee jatkaa muissa maissa ja tarvittaessa sopimuksen osia tulee ruveta soveltamaan, vaikka itse perustuslaki ei tulisikaan voimaan. Kansanäänestysten tulosten oikeellisuutta on myös arvosteltu sillä perusteella, että kansalaiset eivät äänestäneet varsinaisesti perustuslaista, vaan muista siihen liittymättömistä seikoista. Ehkä näin on, mutta äänestystulokset kuvastavat sitä, että kansa ei ole johtajiensa kanssa samaa mieltä EU:n kehittämisestä, ei hyväksy EU:ta sellaisena kuin se nykyään on eikä varmaan halua sen kehityksen jatkuvan nykyiseen malliin.
Poliitikot ovat väittäneet, että perustuslaki ei tuo oleellisia muutoksia nykytilanteeseen, vaan ainoastaan selkiyttää unionin toimintaa. Tämä ei pidä edes likimainkaan paikkaansa. Ovatkohan he edes lukeneet uutta perustuslakia, saati ymmärtäneet sitä. ( http://europa.eu.int/eur-lex/lex/JOHtml.do?uri=OJ:C:2004:310:SOM:FI:HTML ) Perustuslakiehdotuksessa lisätään oleellisesti Unionin mahdollisuutta tehdä jäsenmaita sitovia päätöksiä yhä useammilla aloilla ilman jäsenmaiden omaa suostumusta. ( http://www.brugesgroup.com/mediacentre/euconstitution.live ) Perustuslakiehdotuksen lähtökohtana oli, että laaditaan liittovaltiokehitystä edistävä sopimus, joka ensin runnotaan läpi konventissa, sitten hallitusten välisessä konferenssissa ja lopuksi jäsenmaissa.
Nyt peli on vihellettävä poikki ja mietittävä aivan uudestaan millaisen Euroopan Unionin haluamme vai haluammeko ollenkaan. Selvää on, että nykyistä mallia vastustetaan laajasti. Mielestäni päätösvallan tulee olla mahdollisimman lähellä kansalaista. Ei ole Euroopan Unionin asia päättää kuinka paljon rasvaa Suomessa myytävässä maidossa tulee olla. Unionin tehtäviin tulee kuulua vain sellaiset asiat, joiden päättämisestä ylikansallisella tasolla on todellista hyötyä jäsenvaltioille ja joista vallitsee laaja yksimielisyys. Tavoitteena ei saa olla yhä täydellisemmän unionin muodostaminen ja kansallisvaltioiden merkityksen vähittäinen hävittäminen. Unionin päätöksenteon toimivuus ei voi olla ensisijainen tavoite, vaan se, että tehtävillä päätöksillä on kaikkien jäsenmaiden kansojen tuki. Jollei näin ole, Unionilla ei ole mielestäni ole olemassaolon oikeutta ja se tulee lakkauttaa.
Arto Välikangas
puheenjohtaja
Helsingin Perussuomalaispiiri
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000008762900
Välikangas kirjoittaa asiaa. Kirjoituksen lopusta voi lukea ytimekkäästi ilmaistun Välikankaan ajatuksen: Jos EU:lla ei ole kaikkien jäsenmaiden tukea, on se lakkautettava.
Kahden jäsenmaan tuki puuttuu - siitä on vedettävä johtopäätökset myös Suomessa.
Asia kansanäänestykseen -Veikko Vennamoa siteeraten: "KYLLÄ KANSA TIETÄÄ".
Tässä taitaa olla järkevä hesalainen. Kirjoitus oli hyvä.