Tässä valmis keskustelupaikka kaikille (myös FB:n ulkopuolisille) jurputtaa assiista.
Olkee hyvä.
Olkee hyvä.
Kiteen kouluverkkoselvityksestä jurputtamista.
Anonyymi-ap
151369
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mitä maksaa nettona mm kesiksen yläasteen säilytys/vuosi? Esim verrattuna eri momentilla oleviin puhoshalliremontteihin, joista ehkä ei saatavissa lisää vuokratuloja vuonna 2024? Toki toivon, että nykyiset pärjäävät. Sekään ei ole varmaa.
Uusimpaan uutisoituun, mahd 2025 puhoshalliin tulijaan liittyen
https://www.pieksamaenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/6275982?fbclid=IwAR1IOJIpGawCqHdfN1G24HbfKxanLduQ6qrI7xHerDfSiDouN9jZPC_ftpU
Viranhaltijoiden ja vaaleilla valittujen työ on ajatella ja edistää vain kuntalaisten etuja. Lienee arvovalinta, sijoitetaanko jo oleviin tai ehkä tuleviin elementteihin?
Ei pelkät arvovalinnat auta. Esimerkkinä Tohmajärven kAhjo investointi. Kaiken järjen mukaan olisi tullut turvata Kiteen lukion säilyminen pitemmällä aikavälillä. Tohmajärven etäisimmästä nurkasta olisi ollut sama matka kouluun Kiteelle kuin nyt on Kiteen Heinonniemestä.
Eikä koulurauhaan voi vedota. Taitaa olla Ahjon selvittelyt käynnissä oikeuslaitoksessa.
Tutustukaa myös lainakantoihin. Kiteen naapurikunnissa on velkaa 2,5 kertaa enemmän kuin Kiteellä, asukasta kohden.
KUN lähivuosina valtio pakottaa kuntaliitoksiin, velat sosialisoidaan. Tällöin kiteeläisen veronmaksajan velka kaksinkertaistuu.
Tällöin tyhmempikin huomaa entisen kaupunginjohtajan tekemän työn ja arvon. Se on sitä työtä yhteisen hyväksi, jota on helppo arvostella. Ja kiitoksena on pahan nimi.
Kesälahti ei sentään kerinnyt myydä kaikkea omaisuuttaan ennen liitosta. Tutustukaapa naapuriemme toimintaan, millä toimilla kuntatalous on pidetty nipinnapin pystyssä. ( metsät hakattu, lämpölaitos yhtiöitetty ja kaupalla korjattu kunnan tilinpäätös ).
Näillä keinoilla tulee pää vetävän käteen.
Mitä vähemmän näistä realiteeteista ymmärtää, sitä helpompi on vaatia vain parempaa ja helpompaa elämää. Ja vielä katteetomilla lupauksilla saada ymmärtämättömiä ja edesvastuuttomia päättäjiä capitolin kukkuloita myöden. Tämä apinointi on yleistynyt sitä mukaa kun Pisan torni on kallistunut. Tutkimuksen mukaan jo kaatunut.
Harpin kanssa tehtiin työssäkäyntialueet kunta-ja ns läänirajoista välittämättä. Mikähän tulos olisi koulupuolella, JOS katsottaisiin lähintä koulua eri seuduilla? Aikanaan oppilaita kai tuli vierikunnasta Kesikselle. Kuljetus varmaan onnistuu molempiin suuntiin.
Kesälahden Puruvesikoulun peruskorjaus suunitelmissa v.2025 siirtyykö alaaste sitten tiloihin.? Tyhjilleen jo nyt jääneitä kiinteistöjä pitäjässä..
Onko kukaan laittanut merkille Puhoksen koulun kattoremontin jälkeistä aikaa?
En ole rakennusalan kummainen ammattilainen mutta vanhan katon alla vierailin useammankin kerran .Tuulettuvuus ullakkotiloissa oli hyvä .
Nyt rätstäsrakenteista tehtiin ainakin ulkoapäin katsottuna tiiviimmät.
Johtuneeko tästä että äkkinäisen silmään näyttäisi ulkoa katsottuna ,seinän ja katon rajassa että seinät kastuu.
Pahiten etupihan kerhotilojen oven kohdalla ja takapuolella lähes koko matkalla.
Luulisin ettei ole tarkoituksen mukaista kun kuitenkin 200.000e remontti maksoi.
Jos tuo ongelma on niinkuin epäilin niin kohtahan rappaukset tippuu ja on hyvä syy laitaa hieno koulu kiinni.
Siihen peilaten entinen hyväkuntoinen vuotamaton katto olisi ajanut saman asian jopa paremmin.
Kouluihin kohdistunee soten tapaan keskitys, vaikka kunnat on vielä itsenäisiä. Kuntayhteistyötä ei taida olla. Koko seutukunta voi kärsiä. Työpaikkojen perään lähdetään monesta syystä.
Tulevaisuudessa ja jo nyt,muutto halukkat seudulle varsin huomioivat saatavat terveys ja koulutuspalvelut.Työpaikat voi muuttua, esim.supistetaan olemassa olevista hoitopaikoista hyvinvointialueen säästö syistä.Ihmiset muuttavat palvelujen perään, jos mahdollista lähteä eivätkä ole sidoksissa omistusasuntoihin.(perintömökkeihin)
Tulevien veronmaksajien kuntokin on tutkittu, istumista jo koulussa on liikaa? Työelämässä voi olla haasteita, alasta riippuen istumista riittää, työhön matkalla ja työssä. Koulut olivat kylän sydän.
Keski-karjalan 2023 syntyneet 55, josta Kitee 28. Kiteellä kuolleita tuota n 100 enemmän, poismuuttoa enemmän yli 100, plussaa vain maahanmuutosta, 142 tullut, asukkimäärän vähennys 72 henkeä. Joku vuosi tulo/lähtömuutto Suomessa oli lähes tasan. 9655 asukkia on vielä nyt. Vaikuttaa kaikkeen tämäkin.
Keskiasteen kouluihin auttavat aikansa maahantulijat, mm rajaseuduilla. Ahjo on monitoimitila, ehkä kalliskin. Joensuuhun kaikki keskittyy aikanaan, kuten historiassa.
Kunnat ja/tai koulutoimi voi yhdistyä, pakostakin. Rääkkylässä nyt 1960 (?) asukasta. Lapset ja alakoulukkaat eivät kohta saa lähipalvelua, tyhjiä tiloja jää.
Luopua lähipalveluista pitää, ennemmin tai myöhemmin, kaikenikäisten, syrjemmässä vielä nyt asuvien.
Valtuuston julkiseen kokoukseen kiinnostuneet ihan paikan päälle kuuntelemaan, vaikuttaa ehkä voi sekin?
Muualla on herätty tilanteeseen, tosin myöhään. Ehkä järkeviä tapoja löytyy
https://yle.fi/a/74-20096165?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR18AVYCcevRSvnbB9BK59gWbMhQnsr3KWxWI8DA8zbSIpaGwBefyvwWK08_aem_oMORaLHXMMm3S354Vl-orA