Ruotsinkielen opetuksen teho

Kun toimitaan jossain asiassa vaaditaan vaikuttavuutta.
Kielenopetuksen vaikuttavuus on heikko liki kaissa kielissä.
Suomessa opetetaan ensimmaisestä luokasta saakka vierasta kieltä.
A-kieli 6. luokkaan saakka voi olla muukin kuin ruotsi, jos koulussa ylipäätään opetetaan muuta kieltä.
Suomenkielisissä kouluissa opetetaan Suomea ja Ruotsalaisissa Ruotsia A-kielenä.
6. luokan jälkeen alkaa Suomenkielisissä kouluissa pakkoruotsi, vastaavasti Ruotsalaisissa kouluissa pakkosuomi.
Oppilaiden määrä 570 000 sisältää 60 000 Ruotsalaista.
Kaikki opiskelevat ala- ja yläkoulussa vähintään kolme tuntia viikossa Ruotsia.
Siis n. 10 % koulukkaista saa Ruotsinkielen opetuksen äidinkielen tasoisena. 90 % oppilaista opiskelevat enemmän tai yleensä vähemmän motivoituneesti Ruotsia.

Suomenkielisten asenne Pakkoruotsiin on tympeä, yritys saada palvekua Ruotsiksi missä päin Suomea hyvänsä epäonnistuu.
Edes yksinkertaiset tervehdykset eivät ole tarttuneet.
Poikkeuksena ovat Ruosinkielisiksi julistautuneet rannikkokunnat, siellä puolestaa Suomenkielistä palvelua haluavat saava halveksuntaa. osakseen.
Siitä syystä Ruotsinkielisiä pidetään öykkäreinä ja Bättre Folk nimitys onkin oikeutettu.
Ruotsissa puolestaan Suomen Ruotsinkielisiä pidetään muinais- tai Muumiruotsin puhujina.
Ruotsin projektitöissä työelämässä vain harva haluaa puhua Ruotsia vaan riikinruotsalaiset vaihtavat projektikieleksi Englannin.

Mikä siis on pakkoruotsin vaikuttavuus, Suomenkielisistä 90 % haaskaa opiskeluaikaansa turhaan pienen kieliryhmän palvelemiseksi.
Suomenkielisten halutaan edelleen olevat Ruotsinkielisten palvelusväkeä.