Niin luja ettei esim SDP:n EEC vastustaminen jossa Halosenkin nimi muunmuassa, ei Kekkoselle merkannut paljoa se torjua. SDP oli silloin pitkälti Neuvostoliiton liekassa DDR oli samaa neukkua. Yhäkin näkyy demarit ja vasurit olevan nyrpeänä kun heidän vastustus torjuttiin parhaalla mahdollisella tasolla. Kokoomus vasta opetteli ulkopolitiikkaa oli noviisi siinä heittoineen.
"Ustinovin ehdotuksen kuuli ensimmäiseksi puolustusministeri Taisto Tähkämaa (kesk) jo saattaessaan marsalkkaa lentokentältä kaupunkiin, mutta hän ei tainnut heti huomata, miten vakava tilanne oli syntymässä. Ustinov toisti ehdotuksen Pääesikunnassa heti tulonsa jälkeen järjestetyssä tilaisuudessa. Useimmat marsalkkaa isännöineet suomalaiset kokivat ehdotuksen yllättäväksi ja uhkaavaksi.
Marsalkan esityksen mukaan yhteiset sotaharjoitukset olisivat olleet vastapaino Naton harjoituksille Pohjois-Norjassa. Rinnastus oli uhkaava, sillä Suomen yya-sopimukseen perustuva suhde Neuvostoliittoon asettui siinä samalle tasolle kuin Norjan suhde Natoon, liittosuhteeksi. Se olisi vienyt Suomen Varsovan liiton sotilaalliseen rakenteeseen keittiön oven kautta ja lopettanut puheet Suomen puolueettomuudesta. Oli jouduttu perimmäisten kysymysten äärelle, kun yya-sopimus ja Nato esitettiin rinnakkaisilmiöinä.
Ustinov toisti ajatustaan monessa vierailukohteessa ja hyvin erilaisille yleisöille. Projekti oli tarkoitus saattaa päätökseen Kultarannan saunassa. Ustinov koki ensimmäisen takaiskun, kun huomasi Kekkosen kutsuneen saunaseurueeseen myös puolustusvoimain komentajan, kenraali Lauri Sutelan. Suomi keskitti puolustukseensa järeintä voimaansa.
Saunomisen eri vaiheissa Kekkonen torjui Ustinovin itsepintaisesti toistaman yrityksen puhua asevoimien yhteistyöstä. Presidentti ei halunnut Suomen kansainvälisen aseman heikkenevän. Aina kun Ustinov aloitti inttämisen, Kekkonen katkaisi sen ehdottamalla uusia löylyjä tai muita saunarituaalin harmittomuuksia. Kekkonen sanoi jälkeenpäin adjutantilleen, että ainakaan hänen elinaikanaan Neuvostoliitto ei saisi läpi ehdotusta yhteisistä sotaharjoituksista.
Illan päättyessä saunaseurueen suomalaiset jäsenet tulkitsivat vieraiden kokeneen yllättävän tappion. Kun Ustinov huomasi pienen maan siviilipresidentin jallittaneen supervallan marsalkan, hän mutisi suurlähettiläs Vladimir Stepanoville hämmentyneenä: ”Sanoinko minä sen oikein? Eikö sen niin pitänyt mennä?”
Hän lähti syyskuun lopulla 1978 Neuvostoliittoon lomamatkalle, josta oli sovittu ennen Ustinovin vierailua. Sutela varautui neuvostokenraalien yrityksiin jatkaa keskustelua siitä, mihin Kultarannan saunassa jäätiin. Kekkonen pyysi, että kenraali ei aina heti panisi hanttiin vaan kuuntelisi. Presidentti suositteli matkalukemiseksi yya-sopimusta. Hän puhui kuin rippi-isä, joka pelkäsi oppilaansa horjuvan uskossaan."
"Ustinovin ehdotuksen kuuli ensimmäiseksi puolustusministeri Taisto Tähkämaa (kesk) jo saattaessaan marsalkkaa lentokentältä kaupunkiin, mutta hän ei tainnut heti huomata, miten vakava tilanne oli syntymässä. Ustinov toisti ehdotuksen Pääesikunnassa heti tulonsa jälkeen järjestetyssä tilaisuudessa. Useimmat marsalkkaa isännöineet suomalaiset kokivat ehdotuksen yllättäväksi ja uhkaavaksi.
Marsalkan esityksen mukaan yhteiset sotaharjoitukset olisivat olleet vastapaino Naton harjoituksille Pohjois-Norjassa. Rinnastus oli uhkaava, sillä Suomen yya-sopimukseen perustuva suhde Neuvostoliittoon asettui siinä samalle tasolle kuin Norjan suhde Natoon, liittosuhteeksi. Se olisi vienyt Suomen Varsovan liiton sotilaalliseen rakenteeseen keittiön oven kautta ja lopettanut puheet Suomen puolueettomuudesta. Oli jouduttu perimmäisten kysymysten äärelle, kun yya-sopimus ja Nato esitettiin rinnakkaisilmiöinä.
Ustinov toisti ajatustaan monessa vierailukohteessa ja hyvin erilaisille yleisöille. Projekti oli tarkoitus saattaa päätökseen Kultarannan saunassa. Ustinov koki ensimmäisen takaiskun, kun huomasi Kekkosen kutsuneen saunaseurueeseen myös puolustusvoimain komentajan, kenraali Lauri Sutelan. Suomi keskitti puolustukseensa järeintä voimaansa.
Saunomisen eri vaiheissa Kekkonen torjui Ustinovin itsepintaisesti toistaman yrityksen puhua asevoimien yhteistyöstä. Presidentti ei halunnut Suomen kansainvälisen aseman heikkenevän. Aina kun Ustinov aloitti inttämisen, Kekkonen katkaisi sen ehdottamalla uusia löylyjä tai muita saunarituaalin harmittomuuksia. Kekkonen sanoi jälkeenpäin adjutantilleen, että ainakaan hänen elinaikanaan Neuvostoliitto ei saisi läpi ehdotusta yhteisistä sotaharjoituksista.
Illan päättyessä saunaseurueen suomalaiset jäsenet tulkitsivat vieraiden kokeneen yllättävän tappion. Kun Ustinov huomasi pienen maan siviilipresidentin jallittaneen supervallan marsalkan, hän mutisi suurlähettiläs Vladimir Stepanoville hämmentyneenä: ”Sanoinko minä sen oikein? Eikö sen niin pitänyt mennä?”
Hän lähti syyskuun lopulla 1978 Neuvostoliittoon lomamatkalle, josta oli sovittu ennen Ustinovin vierailua. Sutela varautui neuvostokenraalien yrityksiin jatkaa keskustelua siitä, mihin Kultarannan saunassa jäätiin. Kekkonen pyysi, että kenraali ei aina heti panisi hanttiin vaan kuuntelisi. Presidentti suositteli matkalukemiseksi yya-sopimusta. Hän puhui kuin rippi-isä, joka pelkäsi oppilaansa horjuvan uskossaan."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vasemmisto tarvitsi työtätekevien etuja polkevan vihollisen. Kun sellaista ei ollut, se piti keksiä, ja kokoomus oli luonteva valinta siihen rooliin. Pitkään jatkunut ilmiö vahvistui dramaattisesti kevään 1979 eduskuntavaaleissa. Kokoomus voitti 12 lisäpaikkaa, saman verran kuin Skdl menetti. Kokoomuksella oli eduskunnan toiseksi suurin ryhmä.
Juuri ennen vaaleja Pravdassa ja Izvestijassa julkaistut karkeat kokoomuksen parjaukset rajasivat vaalien jälkeen alkaneiden hallitusneuvottelujen vaihtoehtoja. Kokoomusta herjaavien kirjoitusten taustavoimaksi tai ehkä kirjoittajaksikin arveltiin asemastaan kulissien takana taistellutta Stepanovia. Tarkoitus oli pelotella suomalaisia, mutta vaikutus oli päinvastainen.
Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen (kesk) kommentoi tilannetta vähän ennen juhannusta Suomen Kuvalehdelle antamassaan haastattelussa. Hän arvioi, että kokoomus ei päässyt hyötymään vaalivoitostaan, koska ”yleiset syyt” estävät sen pääsyn hallitukseen. Hän ei suostunut täsmentämään, tarkoittiko ”yleinen” samaa kuin ”ulkopoliittinen”, mutta kaikki tiesivät sen muutenkin.
Virolaisen lausuma oli ennenkuulumaton, sillä näin suoraa puhetta ei yleensä niihin aikoihin kuultu. Hän ei kuitenkaan ollut ainoa, joka oli viljellyt tällaista suoruutta. Pääministeri Mauno Koivisto oli aikaisemmin sanonut kokoomuksen jäämisen hallituksesta johtuneen ”peitetyistä aseista”, jotka voidaan tarvittaessa ottaa esiin. Virolainen sai kuitenkin kantaa yksin tällaisen synnin taakan.
Presidents are selected not elected
Vasemmiston Itsenäisyyspäivä on 6.12. Ei mulla muuta.