Tasapainoinen aluepolitiikka

On hyvä, että mielipiteeni jo tiedetään, sillä asiahan on Keskustan politiikan osalta kaikkein keskeisin. Ei kai Keskustan politiikassa voi kuvitella mitään, mikä ylittäisi aluepolitiikan ja siihen osaltaan kytkeytyvän maatalouspolitiikan.

Vaikka olen eri muodoissa yrittänyt saada sanomaani perille, sinä et näistä lukemattomista kerroista huolimatta ole pystynyt oivaltamaan ja sisäistämään sanoman ydintä. Tässä nimittäin ei ole kysymys mistään pyrkimyksestä kovaan markkinaliberalismiin. Se on eri asia kuin järkevä taloudellinen toiminta erotettuna järjettömyydestä.

Historiallisesti ajatellen, kuvitelma kovasta markkinaliberalismista, joka kaatuu eurooppalaisten niskaan, johtuu siitä, että nämä samat eurooppalaiset ovat aikansa kyykyttäneet kehitysmaita ja maksavat nyt siitä kovaa hintaa siinä, että palkkakustannuksissa on valtaisa railo kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden välillä.

Vastustan kyllä itse hallitsematonta kovaa markkinaliberalismia, mutta oikea vastaus siihen ei ole järjetön aluepolitiikka. Markkinaliberalismi vastaan tulee taistella mieluummin niin, että yrityksilta vaaditaan vastinetta ja sitoutumista sitä vastaan, että valtio huolehtiin infrastruktuurin rakentamisesta yritystoiminnalle ja työväen peruskoulutuksesta. Verojärjestelmiä tulee kehittää siihen suuntaan, että verotuksen kohteena on yrityksen tuottama lisäarvo.

Eurooppalaisten kilpailuvalttina voi olla vain pitkälle jalostunut koulutustaso, tekninen edistyneisyys. Tätä ei paranneta sillä, että rahoja siirretään aluepolitiikan nimissä pelkkään tyhjän panttina elämiseen. Niillä rahoilla on parempaakin käyttöä ja se on juuri koultukseen ja tuotekehitykseen panostaminen. Ilman tällaista panostamista siirrymme vähitellen sitä tasoa, jossa esim. Valko-Venäjä elelee.

Kysymys on siitä, että suomalaisten tulisi kansakuntana ponnistella paremman tulevaisuuden puolesta. Näin tapahtui pakosta esim. silloin, kun jouduimme maksamaan NL:lle raskaat sotakorvaukset. Niiden pakottamina jouduimme uudistamaan teollisuttamme ja muuttamaan yhteiskuntaamme rakenteellisesti maatalousmaasta teollisuusmaaksi. Tämä oli pitkässä juoksussa Suomen onni. Niin kummalliselta kuin se saattaakin kuulostaa, saamme kiittää osaltaan Stalinia siitä, kun hän älysi pakottaa suomalaiset nousemaan reilusti ohi venäläisten elintasossa tällä tempullaan. Suomella ei kerta kaikkiaan ole kansainvälisessä kilpailussa varaa heittäytyä joksikin maatalousyhteiskunnaksi, jossa tuotannon kannattvuus perustuu yksinomaan siihen, että jollakin toisella toimialalla tuotanto on oikeasti kannattavaa. Tällainen on resurssien täysmittaista tuhlausta eikä sillä ole mitään tekemistä minkään kovan markkinaliberalismin kanssa. Kysymys on pelkästään siitä, että suomalaisten tulisi suosia suomalaista mutta kannattavaa yritystoimintaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

On hyvä, että mielipiteeni jo tiedetään, sillä asiahan on Keskustan politiikan osalta kaikkein keskeisin. Ei kai Keskustan politiikassa voi kuvitella mitään, mikä ylittäisi aluepolitiikan ja siihen osaltaan kytkeytyvän maatalouspolitiikan.

Vaikka olen eri muodoissa yrittänyt saada sanomaani perille, sinä et näistä lukemattomista kerroista huolimatta ole pystynyt oivaltamaan ja sisäistämään sanoman ydintä. Tässä nimittäin ei ole kysymys mistään pyrkimyksestä kovaan markkinaliberalismiin. Se on eri asia kuin järkevä taloudellinen toiminta erotettuna järjettömyydestä.

Historiallisesti ajatellen, kuvitelma kovasta markkinaliberalismista, joka kaatuu eurooppalaisten niskaan, johtuu siitä, että nämä samat eurooppalaiset ovat aikansa kyykyttäneet kehitysmaita ja maksavat nyt siitä kovaa hintaa siinä, että palkkakustannuksissa on valtaisa railo kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden välillä.

Vastustan kyllä itse hallitsematonta kovaa markkinaliberalismia, mutta oikea vastaus siihen ei ole järjetön aluepolitiikka. Markkinaliberalismi vastaan tulee taistella mieluummin niin, että yrityksilta vaaditaan vastinetta ja sitoutumista sitä vastaan, että valtio huolehtiin infrastruktuurin rakentamisesta yritystoiminnalle ja työväen peruskoulutuksesta. Verojärjestelmiä tulee kehittää siihen suuntaan, että verotuksen kohteena on yrityksen tuottama lisäarvo.

Eurooppalaisten kilpailuvalttina voi olla vain pitkälle jalostunut koulutustaso, tekninen edistyneisyys. Tätä ei paranneta sillä, että rahoja siirretään aluepolitiikan nimissä pelkkään tyhjän panttina elämiseen. Niillä rahoilla on parempaakin käyttöä ja se on juuri koultukseen ja tuotekehitykseen panostaminen. Ilman tällaista panostamista siirrymme vähitellen sitä tasoa, jossa esim. Valko-Venäjä elelee.

Kysymys on siitä, että suomalaisten tulisi kansakuntana ponnistella paremman tulevaisuuden puolesta. Näin tapahtui pakosta esim. silloin, kun jouduimme maksamaan NL:lle raskaat sotakorvaukset. Niiden pakottamina jouduimme uudistamaan teollisuttamme ja muuttamaan yhteiskuntaamme rakenteellisesti maatalousmaasta teollisuusmaaksi. Tämä oli pitkässä juoksussa Suomen onni. Niin kummalliselta kuin se saattaakin kuulostaa, saamme kiittää osaltaan Stalinia siitä, kun hän älysi pakottaa suomalaiset nousemaan reilusti ohi venäläisten elintasossa tällä tempullaan. Suomella ei kerta kaikkiaan ole kansainvälisessä kilpailussa varaa heittäytyä joksikin maatalousyhteiskunnaksi, jossa tuotannon kannattvuus perustuu yksinomaan siihen, että jollakin toisella toimialalla tuotanto on oikeasti kannattavaa. Tällainen on resurssien täysmittaista tuhlausta eikä sillä ole mitään tekemistä minkään kovan markkinaliberalismin kanssa. Kysymys on pelkästään siitä, että suomalaisten tulisi suosia suomalaista mutta kannattavaa yritystoimintaa.

Lue lisää

Mistä kumpuaa kylmyytesi niitä omia maanmiehiä kohtaan, jotka eivät satu asumaan pääkaupunkiseudulla? Miksi kaikki hallinto, ihmiset ja työ pitäisi kasata samaan paikkaan? Sekö on demokratiaa?

Miten pääkaupunkiseudun ulkopuolelle asuvan 3,5 milj. kansalaisen voidaan olettaa uskovan keskittämiseen kaikessa pyrkivän sinipunaisen poliittisen eliitin toimivan heidän etujensa puolesta? Hehän näyttävät toimivan pääasiassa 1,5 miljoonaisen pääkaupunkiseudulla asuvan vähemmistön etujen puolustajana.

Samat oman maaseudun sättijät käyvät ihastelemassa ranskalaista maaseutua Provencessa - ja kiusaavat matkalta palattuaan lähimmäisiään kuukausikaupalla kertomuksilla ja kuvakavalkaadeilla ihanasta "proväänsiläisestä" maaseutuidyllistä.

Satutko tietämään kuka noidenkin seutujen idyllisten näkymien säilymisen maksaa:

Aivan oikein!

Sinä, minä ja muut eurooppalaiset veronmaksajat.

Miksi hyökkäät sutena omien maanmiestesi kimppuun ja jätät ranskalaiset ja italialaiset sikäläisten kehitysalueiden asukit rauhaan?

Heitä on monin verroin enemmän kuin suomalaisia maatalous- ym. tukien saajia Suomessa.

Miksi et vaadi et vaadi samalla ankaruudella Luigeja ja Pierrejä muuttamaan Pariisin ja Rooman esikaupunkeihin eurooppalaisten veromarkkoja kuluttamasta idyllisiltä mutta muuten kansantaloudelle hyödyttömiltä kotiseuduiltaan?

Euroopassa ollaan havahtumassa, mihin sinipunainen politiikka johtaa. Vaikka kuinka itkisi särkyneiden visioidensa ylivoimaista paremmuutta, kansalaisten päiden yli niitä toteuttanut Euroopan poliittinen eliitti joutuu taipumaan. Eurooppalaiset eivät suostu elämään kuin tahdottomat orjat.

Voithan kokeilla itse, mutta pelkään, ettei tuosta kommentistasi voi enää paljon alemmas päästä, joten todennäköistä on, että rekisteröityminen vaikuttaa kohdallasi neutraalisti tai jopa suotuisasti.

Pääkaupunkiseudulle pesityneet yritykset ovat pysyneet varsin kiltisti pääkaupunkiseudulla. Sen sijaan yritykset, joita houkuteltiin maakuntiin ilmaisilla tehdashalleilla ja muilla tuilla ovat säännömukaisesti pyllähtäneet persiilleen.

Ja kyllä ne yritykset tavallaan osallistuvat sen infran ym. rakentamiseen. Kun nimittäin yritys tuottaa ja maksaa työntekijöilleen palkkaa, valtio ja kunnat saavat siitä sitten omansa, jolla rakennus-, koulutus- ym. toimintaa voidaan harrastaa. Tämä on nettovaikutukseltaan parempi tulos kuin se, että jossain maakunnassa ei ole laisinkaan kannattavaa yritystoimintaa. Minusta tuntuu aika kummalliselta, että näin yksinkertaisen yhtälön sanoma ei vaan mene perille.

´Kun nyt tarkastelee historiaa, on todella kummallinen ajatus, jonka mukaan koko Nokian toiminnan perustaminen on ollut riski Suomelle. Olisi siis ollut parempi jättää Nokia perustamatta ja jatkaa turpeen kääntöä ja kumisaappaiden tekemistä. Sekö on perussanomasi?

Mielipidepankki kirjoitti:

Pääkaupunkiseudulle pesityneet yritykset ovat pysyneet varsin kiltisti pääkaupunkiseudulla. Sen sijaan yritykset, joita houkuteltiin maakuntiin ilmaisilla tehdashalleilla ja muilla tuilla ovat säännömukaisesti pyllähtäneet persiilleen.

Ja kyllä ne yritykset tavallaan osallistuvat sen infran ym. rakentamiseen. Kun nimittäin yritys tuottaa ja maksaa työntekijöilleen palkkaa, valtio ja kunnat saavat siitä sitten omansa, jolla rakennus-, koulutus- ym. toimintaa voidaan harrastaa. Tämä on nettovaikutukseltaan parempi tulos kuin se, että jossain maakunnassa ei ole laisinkaan kannattavaa yritystoimintaa. Minusta tuntuu aika kummalliselta, että näin yksinkertaisen yhtälön sanoma ei vaan mene perille.

´Kun nyt tarkastelee historiaa, on todella kummallinen ajatus, jonka mukaan koko Nokian toiminnan perustaminen on ollut riski Suomelle. Olisi siis ollut parempi jättää Nokia perustamatta ja jatkaa turpeen kääntöä ja kumisaappaiden tekemistä. Sekö on perussanomasi?

Lue lisää

"Pääkaupunkiseudulle pesityneet yritykset ovat pysyneet varsin kiltisti pääkaupunkiseudulla."
---
Levitähän ilosanomaasi henkilökohtaisesti työpaikoilla eri puolilla Suomea. Mene kertomaan Leafin makeistehtaan työläisille Turussa, että heidän olisi kannattanut muuttaa pääkaupunkiseudulle jo 30 vuotta sitten, koska siellä yli 50-vuotiaat naistyöläiset jatkavat yhä samoissa tehtaissa kuin ennenkin. Kerro sormi pystyssä Turussa myös, että Wärtsilän moottoritehdas olisi kannattanut rakentaa Helsinkiin, koska siellä se tilastojen mukaan olisi jatkanut toimintaansa yhä, eikä tuotantoa olisi koskaan siirretty Italiaan.


"Ja kyllä ne yritykset tavallaan osallistuvat sen infran ym. rakentamiseen. Kun nimittäin yritys tuottaa ja maksaa työntekijöilleen palkkaa, valtio ja kunnat saavat siitä sitten omansa, jolla rakennus-, koulutus- ym. toimintaa voidaan harrastaa."
---
Tuon takiahan aluepolitiikkaa juuri harjoitetaan, että yritykset ehtisivät maksaa työntekijöiden veroina osuutensa yhteiskunnan rakentamasta infrasta, eikä jo rakennettu jäisi käyttämättä samaan aikaan, kun sinne pääkaupunkiseudulle pitää rakentaa koko ajan uutta ja uutta.

Miksi muuten nopeasti kasvanut Vantaa ei rakenna uusille asukkailleen kaikkea omin rahoin, kun se näyttää olevan noinkin tuottoisaa puuhaa?


"Olisi siis ollut parempi jättää Nokia perustamatta ja jatkaa turpeen kääntöä ja kumisaappaiden tekemistä. Sekö on perussanomasi?"
---
Ei ollut, vaan sanomani oli se, että yhteiskunnan on autettava uusien yritysten syntymistä Saloon sen jälkeen, kun Nokian toiminta siellä on lakannut. Mikäli korvaavaa teollisuutta saadaan aikaan, yhteiskunnan maksama ei jää tyhjilleen, vaan tuottavat jatkossakin.

Mutta eihän kaltaisellesi markkinaliberalistille käy, että "kepuisännät ryhtyvät lapioimaan rahaa" salolaisille. Kaupunki autioksi vain ja väki siirtyköön ilman ohjausta sinne, mihin saman alan yritykset päättävät sijoittua. Sitten taas rakennetaan uutta infraa veronmaksajien rahoilla.

Oletko koskaan käynyt Helsingin ulkopuolella? Tarkoitan Suomessa, ulkomaiden maaseudun tunnet ilmeisesti paremmin kuin kotimaasi.

Totuushan on se, että suuri osa suomalaisista maatalousyrittäjistä on monialayrittäjiä. Siihen on pakkokin, sillä harvan maatalousyrityksen tuotto riittää yksin kunnolliseen elantoon.

Muun muassa Oiva Härkönen on esitellyt tarkemmin maaseudun yrittäjien moniosaamista. Vauraan Etelä-Suomen, esim. Sipoon seudun maanviljelijän omistama pienteollisuusyritys ei ole mikään harvinaisuus.

Paikkakuntansa teollisuuden puuhamiehillä on yleensä myös kotitila hoidossaan. Näitä puuhakkaita yrittäjiä on maaseutu pullollaan. Heidän yrityksensä työllistävät suuren määrän ihmisiä ja eivätkä ne suinkaan toimi tukien varassa.

Vanhasen hallituksen aikana maaseudun yritystoiminta on lähtenyt jälleen kasvuun. Yrityspuolella ideat sinkoilevat - tulevaisuudentoivo on jälleen herännyt. Maatalouspuoli sen sijaan junnaa paikallaan tukien pienentyessä.

tiedä mitään kirjoitti:

Oletko koskaan käynyt Helsingin ulkopuolella? Tarkoitan Suomessa, ulkomaiden maaseudun tunnet ilmeisesti paremmin kuin kotimaasi.

Totuushan on se, että suuri osa suomalaisista maatalousyrittäjistä on monialayrittäjiä. Siihen on pakkokin, sillä harvan maatalousyrityksen tuotto riittää yksin kunnolliseen elantoon.

Muun muassa Oiva Härkönen on esitellyt tarkemmin maaseudun yrittäjien moniosaamista. Vauraan Etelä-Suomen, esim. Sipoon seudun maanviljelijän omistama pienteollisuusyritys ei ole mikään harvinaisuus.

Paikkakuntansa teollisuuden puuhamiehillä on yleensä myös kotitila hoidossaan. Näitä puuhakkaita yrittäjiä on maaseutu pullollaan. Heidän yrityksensä työllistävät suuren määrän ihmisiä ja eivätkä ne suinkaan toimi tukien varassa.

Vanhasen hallituksen aikana maaseudun yritystoiminta on lähtenyt jälleen kasvuun. Yrityspuolella ideat sinkoilevat - tulevaisuudentoivo on jälleen herännyt. Maatalouspuoli sen sijaan junnaa paikallaan tukien pienentyessä.

Lue lisää

Olen käynyt maaseudulla ja tunnen maatalousyrittäjiä, myös monialayrittäjiä. Ikävä vain, että heitä on liian vähän - monialayrittäjiä etenkin.

Jos Vanhasen hallitus saa yrittäjyyden lisääntymään maaseudulla, niin olen siitä pelkästään tyytyväinen, vaikka joudunkin nyt käyttämään poliitikkojen suosimaa ilmaisua: "Toimenpiteet ovat oikean suuntaiset, mutta riittämättömät". ;-)

Ikävä kyllä en ole sanut julkisuudesta, keskustapoliitikkojen puheita seuratessani, minkäänlaista todistusta sille, että olisin väärässä sanoessani, etti keskustapuolue ymmärrä yrittäjyyttä muuta kuin siltä kannalta, että sille politikoidaan valtion tukia.

Markkinoinnista - joka on menestyvän yritystoiminnan elinehto - keskusta ei ymmärrä edes yhtä prosenttia perusalkeista, ei ainakaan sen perusteella, mitä keskustalaiset poliitikot markkinoinnista puhuvat.

Jos epäilet tietojani, niin ota huomioon, että mielipiteeni perustuu paitsi keskustan havainnointiin, myös 40 vuoden kokemukseen markkinoinnista, markkinointiviestinnästä, liikeideoiden kehittämisestä ja yritystoiminnasta.

Maaseudulla on pitkälti hirttäydytty EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Yrittämistä ovat ohjanneet tukirahat eivätkä omat innovaatiot. Tyypillinen esimerkki tästä on italialaissyntyinen yrittäjä, joka teki sienien viennistä hyvän bisneksen. Pitää olla siis syntyperältään joku sellainen, joka ei kuuntele Kepun ja MTK:n oppeja, että jotain uutta voisi luoda.

Minua on hyvin paljon ihmetyttänyt se, ettei Keskusta enää vaadi polttoaineverojen alentamista. Nyt on taas kesämatkailukausi alkamassa ja pieni bensa-ale voisi antaa hyvän sysäyksen kotimaanmatkailulle. Tästähän se maaseutu saisi tuloa ja rahan kierrätys toisi ne veroeurot toista kautta kuitenkin yhteiskunnan kassaan. Tästä olen muistaakseni kanssasi joskus aiemmin puhunut.

Mielipidepankki kirjoitti:

Maaseudulla on pitkälti hirttäydytty EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Yrittämistä ovat ohjanneet tukirahat eivätkä omat innovaatiot. Tyypillinen esimerkki tästä on italialaissyntyinen yrittäjä, joka teki sienien viennistä hyvän bisneksen. Pitää olla siis syntyperältään joku sellainen, joka ei kuuntele Kepun ja MTK:n oppeja, että jotain uutta voisi luoda.

Minua on hyvin paljon ihmetyttänyt se, ettei Keskusta enää vaadi polttoaineverojen alentamista. Nyt on taas kesämatkailukausi alkamassa ja pieni bensa-ale voisi antaa hyvän sysäyksen kotimaanmatkailulle. Tästähän se maaseutu saisi tuloa ja rahan kierrätys toisi ne veroeurot toista kautta kuitenkin yhteiskunnan kassaan. Tästä olen muistaakseni kanssasi joskus aiemmin puhunut.

Lue lisää

Ikävä kyllä keskustalainen asenne yrittämisen on luonut tilanteen, jossa yrittäjyyttä ei harrasteta muuta kuin silloin, jos sille myönnetään valtion tukia.

Tämä asenne jarrutta pahiten maaseudun kehittämistä sen lisäksi, että tukien lisääminen on keskustan poliittinen tavoite, jolla keskusta "ostaa" kannatustaan maaseudulla.

Polttoaineverotuksen alentaminen olisi erinomainen toimenpide, koska se vie paljon rahaa pois valinnaisesta kulutuksesta etenkin kesäaikaan.

Jos bensaveroa nyt alennettaisi, olen aivan varma, että bensan kulutus lisääntyisi, koska moni joutuu rajoittamaan tarpeellistakin ajamistaan sen vuoksi, ettei rahat riitä. Valtio siis saisi osan alennuksessa laskennallisesti "menetetyistä" bensaveron tuotoista takaisin jo kulutuksen kasvun myötä.

Niiden suhteen, joilla ei tarvetta ajamisen lisäämiseen ole, tapahtuisi toinen ilmiö: bensasta säästyneet rahat käytetään muihin kesälomailun kustannuksiin, jotka kesällä todennäköisesti työllistäisivät nimenomaan maaseudun matkailupalveluja myyviä yrittäjiä, kyläkauppoja, erilaisia huvitilaisuuksia, torikauppiaita, tilamyymälöitä, jne.

Toisinn sanoen maaseudun asukkaat ja maaseudulla lomailevat kaupunkilaiset sekä myös ulkomaiset autoilevat turistit saisivat lisää ostovoimaa käyttöönsä nimenomaan maasudun yrittäjien palvelujen ja tuotteiden ostamiseen, jos valtio malttaisi luopua siitä, että se kuorii hyvin korkreaa veroa suoraan pois muusta kulutuksesta bensan hinnassa.

On todella surkeaa, ettei kepu ole yhtään pitänyt huolta siitä, että sen peräti kaksi eri kertaa välikysymä bensaveron alennus etenisi nyt yhtään, kun kepulla olisi kaikki valta viedä sitä hallituksessa eteenpäin.

Olisiko niin, että tässäkin asiassa kepu on nöyrästi kyykyssä SDP:n edessä ja on täysin hiljaa bensaverosta, koska SDP ei salli aiheesta puhumista "hallituksen pelinsääntöjen" eli SDP:n puoluekurin nimissä?

Totta, eihän maataloutta ole koskaan mielletty aluepolitiikkaan kuuluvaksi osaksi. Ei edes 1970-luvulla, vielä vähemmän nykyään EU-budjettien aikaan.

Eräille tuntuu olevan vaikea käsittää edes sitä, että maalaiskuntien asukkaista maanviljelijöitä on tavallisesti parikymmentä prosenttia. Vielä epätoivoisempaa on yrittää selittää, että aluepolitiikka käsittää myös kaupungit, vaikka jo sanaparin ensimmäisen osan "alue" kuvittelisi valaisevan asian.

EU:hun liittymisen parhaita puolia oli se, että muissa Euroopan maissa ollaan paljon paremmin perillä aluepolitiikasta kuin Suomen pääkaupunkiseudulla ja niissä aluepolitiikkaan suhtaudutaan myönteisesti. EU-hankkeiden suojassahan valtaosa Suomen aluepolitiikasta ja sen rahoituksesta nykyään tapahtuukin.