Keskustan koko historia:
1906
Ajatus suomalaisen maalaispuolueen perustamisesta toteutui. Oulun läänin maalaisseurojen edustajat perustivat syyskuussa Suomen Maalaisväestön Liiton (SML)
1907
Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa SML sai valtiopäiville yhdeksän edustajaa ja EPNM yhden eli Santeri Alkion.
1916
Maalaisliiton ensimmäinen kunnallistoimikunta perustettiin Muuruvedelle Pohjois-Savoon. Paikallisosastojen määrä (200) miltei tuplaantui edellisvuodesta.
1917
Maalaisliitto lähti eduskuntavaaleihin vaatimalla “Suomen riippumattomuutta mistään muusta emävaltiosta” ja tasavaltaista hallitusmuotoa. Seitsemän paikan vaalivoittoa monin verroin arvokkaampi saavutus puolueelle oli Suomen itsenäisyys: 6. päivänä joulukuuta eduskunta hyväksyi Kyösti Kallion senaatissa laatiman ja Santeri Alkion ensimmäisenä allekirjoittaman itsenäisyysjulistuksen, jonka mukaan Suomi oli riippumaton tasavalta. Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaatissa oli Kallion lisäksi toinenkin maalaisliittolainen, E.Y. Pehkonen.
1918
Kansakuntaa raastanut sisällissota päättyi huhtikuussa valkoisten voittoon. Monet maalaisliittolaiset alkoivat puhua kansallisen sovinnon puolesta. Kyösti Kallio julisti Nivalan kirkossa: “Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia; Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvänsä täällä”. Kansalaissodan jälkeen sosiaalidemokraatit oli suljettu pois eduskuntatyöstä.
1919
Suomessa puhjennut hallitusmuototaistelu sai maalaisliiton kannalta onnellisen lopun: monarkiaa kannattaneet oikeistopiirit hävisivät kiistan ståhlbergiläisten nuorsuomalaisten ja maalaisliiton johtamalle tasavaltalaisten ryhmittymälle. Santeri Alkio nousi tasavaltalaisten johtohahmoksi sen jälkeen kun K. J. Ståhlberg siirtyi pois politiikasta elokuussa 1918. Tasavaltalaisuus, toiminta itsenäisyyden puolesta, radikaalit maareformiohjelmat, sovintopolitiikan vaatimukset sekä tehostunut järjestötyö nostivat maalaisliiton kerralla suurten puolueiden joukkoon vuoden 1919 eduskuntavaaleissa. Paikkamäärä kasvoi 26:sta 42:een.
1921
Helsingin puoluekokouksessa hyväksytyssä maalaisliiton ohjelmassa vaadittiin muun muassa uuden, kapitalismista ja sosialismista selvästi erottuvan talousjärjestelmän luomista.
1922
Kyösti Kalliosta tuli ensimmäinen maalaisliittolainen pääministeri. Eduskunnassa säädettiin Lex Kallio (tilattomista pienviljelijöitä hankkimalla heille maata asutustarkoituksiin) ja Lex Pulkkinen (puutavarayhtiöiden hankkimien kiinteistöjen palauttaminen valtiolle). Maalaisliiton radikaalit maareformivaatimukset kantoivat hedelmää ja edistivät tasavallan eheytymistä.
1937
Kyösti Kallio valittiin presidentiksi. Samana vuonna muodostettiin ensimmäisen kerran ns. punamultahallitus, jonka pääpuolueina olivat maalaisliitto ja SDP. Kansalaissodan eri osapuolet oli näin saatu yhteiseen hallitukseen, millä oli ratkaiseva osuus kansakunnan eheyttämisessä sotavuosien aattona. Hallitus vei läpi sosiaalipoliittisia uudistuksia. Kansaneläkelain säätäminen oli alku nykyaikaiselle sosiaalivakuutukselle. Maalaisliittolainen opiskelijatoiminta sai alkunsa, kun Maalaisliiton Ylioppilaat perustettiin.
1954
SDP kävi eduskuntavaaleihin julistamalla “Maalaisliitto on murskattava”. Tavoite ei onnistunut, sillä Sukselaisen, Kekkosen ja Korsimon johtama puolue voitti yhden lisäpaikan.
“Pitäkää puolue aina yksimielisenä ja voimakkaana! Muistakaa aina toiminnassanne köyhän ihmisen asia! Pitäkää puoluekoneisto aina hyvässä kunnossa ja kehittäkää sitä jatkuvasti!”
-Urho Kekkonen
1968
Peruskoululaki säädettiin. Keskustapuolueessa sen tärkein edistäjä oli puheenjohtaja Virolainen. Puolueen tavoite sivistyksellisestä tasa-arvosta ja tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista oli ottanut ison harppauksen eteenpäin.
1978
Puolueen jäsenmäärä (309 144) oli suurimmillaan maalaisliitto-keskustan historian aikana.
1992
Keskustan äänestäjäkunta oli monipuolistunut nopeasti. Palkansaajia oli kannattajista jo yli puolet; viljelijöitä alle viidennes. Samalla Keskusta oli kasvanut mittausten mukaan Suomen suurimmaksi nuorisopuolueeksi.
1993
Suomen talous kävi kevään aikana kriisin partaalla, mutta vaikeita säästöpäätöksiä tehnyt Ahon hallitus kesti sekä sisäiset että ulkoiset paineet.
2003
Keskusta saavutti eduskuntavaaleissa 24,7 prosentin kannatuksen ja 55 kansanedustajaa. Anneli Jäätteenmäen johdolla Keskusta nousi hallitukseen pitkän oppositiokauden jälkeen
2015
Keskusta sai eduskuntavaaleissa komean vaalivoiton. Puolue oli 49:llä kansanedustajallaan selkeästi suurin puolue. Juha Sipilän kolmen puolueen hallitus aloitti työnsä toukokuussa.
2016
Keskusta vietti 110-vuotistaivaltaan työn merkeissä.
2023 Keskustalla saadut paikat 23 Kannatus 11,3 %
Kuntavaali 2021 keskusta vihreänä.
https://www.ts.fi/uutiset/5342578
1906
Ajatus suomalaisen maalaispuolueen perustamisesta toteutui. Oulun läänin maalaisseurojen edustajat perustivat syyskuussa Suomen Maalaisväestön Liiton (SML)
1907
Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa SML sai valtiopäiville yhdeksän edustajaa ja EPNM yhden eli Santeri Alkion.
1916
Maalaisliiton ensimmäinen kunnallistoimikunta perustettiin Muuruvedelle Pohjois-Savoon. Paikallisosastojen määrä (200) miltei tuplaantui edellisvuodesta.
1917
Maalaisliitto lähti eduskuntavaaleihin vaatimalla “Suomen riippumattomuutta mistään muusta emävaltiosta” ja tasavaltaista hallitusmuotoa. Seitsemän paikan vaalivoittoa monin verroin arvokkaampi saavutus puolueelle oli Suomen itsenäisyys: 6. päivänä joulukuuta eduskunta hyväksyi Kyösti Kallion senaatissa laatiman ja Santeri Alkion ensimmäisenä allekirjoittaman itsenäisyysjulistuksen, jonka mukaan Suomi oli riippumaton tasavalta. Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaatissa oli Kallion lisäksi toinenkin maalaisliittolainen, E.Y. Pehkonen.
1918
Kansakuntaa raastanut sisällissota päättyi huhtikuussa valkoisten voittoon. Monet maalaisliittolaiset alkoivat puhua kansallisen sovinnon puolesta. Kyösti Kallio julisti Nivalan kirkossa: “Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia; Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvänsä täällä”. Kansalaissodan jälkeen sosiaalidemokraatit oli suljettu pois eduskuntatyöstä.
1919
Suomessa puhjennut hallitusmuototaistelu sai maalaisliiton kannalta onnellisen lopun: monarkiaa kannattaneet oikeistopiirit hävisivät kiistan ståhlbergiläisten nuorsuomalaisten ja maalaisliiton johtamalle tasavaltalaisten ryhmittymälle. Santeri Alkio nousi tasavaltalaisten johtohahmoksi sen jälkeen kun K. J. Ståhlberg siirtyi pois politiikasta elokuussa 1918. Tasavaltalaisuus, toiminta itsenäisyyden puolesta, radikaalit maareformiohjelmat, sovintopolitiikan vaatimukset sekä tehostunut järjestötyö nostivat maalaisliiton kerralla suurten puolueiden joukkoon vuoden 1919 eduskuntavaaleissa. Paikkamäärä kasvoi 26:sta 42:een.
1921
Helsingin puoluekokouksessa hyväksytyssä maalaisliiton ohjelmassa vaadittiin muun muassa uuden, kapitalismista ja sosialismista selvästi erottuvan talousjärjestelmän luomista.
1922
Kyösti Kalliosta tuli ensimmäinen maalaisliittolainen pääministeri. Eduskunnassa säädettiin Lex Kallio (tilattomista pienviljelijöitä hankkimalla heille maata asutustarkoituksiin) ja Lex Pulkkinen (puutavarayhtiöiden hankkimien kiinteistöjen palauttaminen valtiolle). Maalaisliiton radikaalit maareformivaatimukset kantoivat hedelmää ja edistivät tasavallan eheytymistä.
1937
Kyösti Kallio valittiin presidentiksi. Samana vuonna muodostettiin ensimmäisen kerran ns. punamultahallitus, jonka pääpuolueina olivat maalaisliitto ja SDP. Kansalaissodan eri osapuolet oli näin saatu yhteiseen hallitukseen, millä oli ratkaiseva osuus kansakunnan eheyttämisessä sotavuosien aattona. Hallitus vei läpi sosiaalipoliittisia uudistuksia. Kansaneläkelain säätäminen oli alku nykyaikaiselle sosiaalivakuutukselle. Maalaisliittolainen opiskelijatoiminta sai alkunsa, kun Maalaisliiton Ylioppilaat perustettiin.
1954
SDP kävi eduskuntavaaleihin julistamalla “Maalaisliitto on murskattava”. Tavoite ei onnistunut, sillä Sukselaisen, Kekkosen ja Korsimon johtama puolue voitti yhden lisäpaikan.
“Pitäkää puolue aina yksimielisenä ja voimakkaana! Muistakaa aina toiminnassanne köyhän ihmisen asia! Pitäkää puoluekoneisto aina hyvässä kunnossa ja kehittäkää sitä jatkuvasti!”
-Urho Kekkonen
1968
Peruskoululaki säädettiin. Keskustapuolueessa sen tärkein edistäjä oli puheenjohtaja Virolainen. Puolueen tavoite sivistyksellisestä tasa-arvosta ja tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista oli ottanut ison harppauksen eteenpäin.
1978
Puolueen jäsenmäärä (309 144) oli suurimmillaan maalaisliitto-keskustan historian aikana.
1992
Keskustan äänestäjäkunta oli monipuolistunut nopeasti. Palkansaajia oli kannattajista jo yli puolet; viljelijöitä alle viidennes. Samalla Keskusta oli kasvanut mittausten mukaan Suomen suurimmaksi nuorisopuolueeksi.
1993
Suomen talous kävi kevään aikana kriisin partaalla, mutta vaikeita säästöpäätöksiä tehnyt Ahon hallitus kesti sekä sisäiset että ulkoiset paineet.
2003
Keskusta saavutti eduskuntavaaleissa 24,7 prosentin kannatuksen ja 55 kansanedustajaa. Anneli Jäätteenmäen johdolla Keskusta nousi hallitukseen pitkän oppositiokauden jälkeen
2015
Keskusta sai eduskuntavaaleissa komean vaalivoiton. Puolue oli 49:llä kansanedustajallaan selkeästi suurin puolue. Juha Sipilän kolmen puolueen hallitus aloitti työnsä toukokuussa.
2016
Keskusta vietti 110-vuotistaivaltaan työn merkeissä.
2023 Keskustalla saadut paikat 23 Kannatus 11,3 %
Kuntavaali 2021 keskusta vihreänä.
https://www.ts.fi/uutiset/5342578
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vähän kun voitaisiin mennä ajassa eteenpäin, tarinasi voisi otsikoida: Kepun synty, nousu, uho ja tuho. Mikään ei kestä ikuisesti.
Kepu yritti etsiä paikkaansa uudistuneessa Suomessa, mutta ei onnistunut. Kepun ongelma on ollut kohtaanto-ongelma. Yhteiskunnan rakenne ei ole enää vastannut Kepun yhteiskunnalle tarjoamaa politiikkaa. Juha Sipilä varmaa edesauttoi tahtomattaan Kepun jyrkkää alamäkeä, mutta hän ei ole perussyyllinen. Vain vuoristoradan harjalla ollut vauhdin antaja.
Vanha kippari Paavo Väyrynenkin jätti laivan. Meniköhän se vanha sanonta niin, että rotat jättävät uppoavan laivan ensin.
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒
💋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#181752940
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
1948. Kekkonen tapasi Wuolijoen järjestämillä päivällisillä venäläisiä aiheena Fagerholmin hallituksen kaataminen.
1956. Kommunistien äänet ostettiin ruplilla.
1961. Neuvostoliitosta tilattiin nootti.
1979. Jussi räjäytti juhannuspommin.
1987. Kassakaappi sopimus jonka yksinäinen kaukopartiomies pisti silppuriin.
Ja vielä oma itsenäisyyspäivä 19.9.
Se nyt ainakin on päivänselvää, että ilman ruplarahoitusta kommunistit eivät olisi äänestäneet lahtaria Suomen presidentiksi.
Härskillä.tavalla Korsimo junaili kommunistien äänet kahtia Kekkoselle ja Fagerholmille ja Paasikivi pudotettiin epäkunnioittavalla tavalla pois toisella kierroksella.
Sivuseikka siihen nähden, etteivät kommunistit äänestäneet vielä kolmanneksella kierroksellakaan Fagerholmia, vaikka hän oli sentään parturi eli hikoileva työläinen. Tähän syynä ne Korsimon antamat ruplat, joilla saivat Suomen kaupoissa mitä tahansa.
Kekkonen otti 1945 maireana vastaan kulttuuri valtuuskunnan Neuvostoliitosta Pekkalan ja Kuusisen kanssa.iikwun kukkien kera
Nousta päivällisustä Lehtisen mukaan "puhuttiin kaupungilla".
Maa on kepu vihreänä, vaikka kommunistit olette erimieltä. Teillä kartassa vähemmän väriä.
Mites se Kepu persua noin kiinnostaa?