Kaksi suosittu presidenttiä

Meillä on ollut uskomattoman hyvä herraonni viimeiset melkein 24 vuotta.

https://yle.fi/a/74-20065787

"Oli ihan selvä asia, että koko sinä aikana, kun teimme yhteistyötä, samanaikaisesti rakensimme puolustusvoimia, jotka ovat yhteensopivia (Naton kanssa). Minun aikanani ja sen jälkeen"

"Halonen tekee selväksi, että hänen mielestään aiempaa Venäjän-politiikkaa arvostellaan Suomessa nyt usein jälkiviisauden valossa.

– Jälkiviisaus on tietysti parasta viisautta, nopeinta viisautta, mitä voi olla."

"Tasavallan presidenttinä Halonen jatkoi edeltäjiensä tavoin Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden linjaa. Nato-jäsenyyden lisäksi hän vastusti EU:n sotilaallisten turvatakuiden kirjausta.

Venäjä ei ollut sotilaallinen uhka, eikä kansa halunnut Natoon, Halonen perustelee linjaa nyt.

– Naton omiin sääntöihin kuuluu, että pitää olla kansan tuki."

"– Jos aikaisemmin oli vuodesta toiseen niin, että 20 prosenttia kannatti Natoon liittymistä ja 80 prosenttia oli vastaan, niin se käännähti heti toisinpäin. Varsin yksimielisesti on oltu sitä mieltä, että nyt tätä optiota on pitänyt käyttää."

"Presidentin suosio johtuu suorasta kansanvaalista
Tarja Halonen oli hyvin suosittu presidentti. Enimmillään lähes 90 prosenttia kansasta arvioi, että hän on onnistunut erittäin tai melko hyvin tehtävässään. Presidentti Sauli Niinistö on yltänyt vielä korkeampaan lukuun, yli 90 prosenttiin."

Viisaita sanoja presidentti Haloselta. He aloittivat putinin kanssa molemmat presidentteinä v.2000. Suomella oli hyvät välit venäjään ja Halosella putiniin. Jotkut pitävät sitä nykyään pahana asiana. Ihmettelen miksi.

Maailma muuttuu ja me sen mukana. Erittäin vähissä ovat he jotka voivat rehellisesti sanoa kannattaneensa julkisesti Suomen liittoutumista Natoon v.2000. Tietenkin täällä nikittömät vannovat nato-liittymistä kannattaneensa jo Kekkosen ajoista lähtien.

Jopa vuoden 2014 Krimin miehityksen aikaan ei Naton suosiossa meillä näkynyt suurta muutosta. Pragmaattiset suomalaiset saattoivat jopa ajatella, että venäjä ottaa jotain sille kuuluvaa, olihan Krim kuulut venäjän sosialistiseen neuvostotasavaltaan aiemmin 50-luvun puoleen väliin saakka kunnes moskovasta päätettiin antaa se Ukrainalle.

Koko suomalainen ajattelutapa venäjää kohtaan muuttui totaalisesti helmikuussa 2022. Kuten Halonen tuossa yllä toteaa. ""– Jos aikaisemmin oli vuodesta toiseen niin, että 20 prosenttia kannatti Natoon liittymistä ja 80 prosenttia oli vastaan, niin se käännähti heti toisinpäin. Varsin yksimielisesti on oltu sitä mieltä, että nyt tätä optiota on pitänyt käyttää.""

Nyt olemme Natossa, olemme tehneet erilaisia sopimuksia joilla tehostaneet Nato-sopimustamme. Olemme mielestäni tilanteessa jossa turvallisuustilanteemme on hyvä. Viiden vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen. Siksi puolustusyhteistyösopimus DCA on erittäin tärkeä. Nato on puolustuksemme ydin ja DCA sen keihäänkärki joka mahdollistaa erittäin tehokkaan puolustuksen mikäli putinin hulluus kasvaa ja megalomaniassaan päättää hyökätä Nato-maahan.
12331
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Kyllähän statistiikka sen osoitti aikoinaan niin Halosen 12 vuoden aikana kuin Niinistön 12 vuoden aikana. Kummatkin erittäin suosittuja molempien tuplakausiensa aikana.

Kummankin presidentin kausien aikana suomalaisen keskimääräinen elintaso nousi, kumpikin hoiti erinomaisesti pääleiviskänsä, ulkopolitiikan. Kumpikin on persoonallinen ja omanlaisensa presidentti. Kummatkin ovat älykkäitä suomalaisia oman arvonsa tuntevia ihmisiä.

Ei sitä muuten presidentiksi pääsisikään.

Äänestä
  • Demarinainen saisi jälleen tulla presidentiksi. Edellinen demarinainen presidenttinä oli esimerkillisen hyvä.

    Äänestä

Aloittikohan Jutta liikaa takamatkalta?

Vaikka jos ajatellaan presidentin tärkeintä tehtävää niin itse asiassa Urpilainen on kokenein ulopolitiikan toimija ja tärkeimmässä foorumissa EU:ssa.

Hän on vastuussa EU:n kansainvälisistä kontakteista. Jutta aloitti pari vuotta sitten Global Gateway-projektin johon sai vajaa 300miljardia euroa budjetiksi.

Hän on vakuuttava esiintyjä ja puhuja ja hänestä Suomi saa erittäin vaikutusvaltaisen presidentin.

Äänestä
  • Urpilainen nostaa EU-tehtävänsä turhankin usein esille. Nyt ollaan valitsemassa presidenttiä Suomelle. EU-asiat kiinnosta suurinta osaa suomalaisia kovinkaan paljoa.

    Äänestä

Olen erittäin paljon samaa mieltä kanssasi, vaikka äänestinkin toista ehdokasta melkein kaikissa neljässä presidentin vaalissa viimeisen 24 vuoden aikana. Näistä ensimmäisessä Eskoa Ahoa, toisessa sitten Halosta, kolmannessa Pekka Haavistoa ja neljännessä Sauli Niinistöä. En usko, että Aho ja Haavistokaan olisivat olleet huonoja presidenttejä. Tällä kertaa olen tässä vaiheessa kallellaan Olli Rehniin, mutta en tiedä, onko hänellä mahdollisuuksia, kun Kepun kannatus on niin huono. Ennen vanhaan kepulainen vaalikone ei yksinyt vaan kentällä tehtiin jalkatyötä satoi tai paistoi.

Nato-jäsenyyttä pidä edelleenkin kaksipiippuisena asiana, vaikka kannatin ehdottomasti liittymistä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nato on meidän suojanamme yhdessä DCA-sopimuksen ja Jef-sopimuksen sekä EU-jäsenyytemme kanssa. Suomella on siis kaikki mahdolliset sotilaalliset ja muut liittosuhteet turvanamme. Tässä mielessä ei paremmin voisi olla, kun tähän vielä lisätään se, että Ruotsi pääsisi pian Naton jäseneksi. Suojamme oli myös vakaa, jos USAssa joku muu kuin Trump valittaisiin presidentiksi. Itse toivoisin, että se joku olisi nykyinen ulkoministeri Anthony Blinken, joka jo valmiiksi tuntee Suomen ja suomalaiset. Blinken vaikuttaa kaikin puolin järki-ihmiseltä muutoinkin.

Natosopimuksen huono puoli on siihen liittyvä dominoefekti. Presidentinvaalaisessakin voitaisiin ottaa esille kysymys, että mitä tapahtuisi, jos esim. Valko-Venäjä ja Liettua joutuisivat sotaan keskenään ja Venäjä alkaisi väittää, että Natomaa Liettua ja/tai Puola hyökkää Valko-Venäjälle tarkoituksena sulkea Suwalkin käytävä, joka johtaa Venäjän Itämeren tukikohtaan Kaliningradiin. Tai Venäjä ilman tällaisia "Mainilan laukauksia" hyökkää suoraan Suwalkin käytävälle ja eristää täten Baltian maat muusta Euroopasta. Vuonna 2017 Venäjä ja Valko-Venäjä järjestivät massiivisen sotaharjoituksen läntisellä sotilas-alueellaan ja silloin jo pelättiin näiden tunkeutuvan alueelle. Tämä voisi olla se eskalaatio, mitä putler kokeilee Naton suhteen. Puola ja Liettua vetoaisivat takuuvarmasti Naton 5. artiklaan. Mitä Suomessa silloin tehtäisiin? Luultavasti rautaa vietäisiin rajalle täysmitallinen, mutta miten toimittaisiin Baltian maiden ja Puolan suhteen. Tällaisessa tilanteessa olisimme erittäin suuressa vaaravyöhykkeessä ajautua sotaan. Venäjä pyrkisi testaamaan Natoa siinä, onko se valmis pienenkin maa-alueen vuoksi laittamaan koko sotakoneistonsa liikkeelle. Jos olisi, Venäjä voisi perääntyä ja katsoa vain pelikortit. Jos ei olisi, Venäjä jatkaisi hyökkäystään näillä alueille väittäen, että kyse on sen omasta turvallisuudesta Naton aloittaman aggression pysäyttämiseksi.

Kysymys ei olisi siis siitä, Venäjä hyökkäisi Suomeen, mutta hyökkäisi lähialueillemme. Miten Natomaana toimisimme, jos Naton suurvaltiot epäröisivät?

Äänestä
  • >>Ennen vanhaan kepulainen vaalikone ei yksinyt vaan kentällä tehtiin jalkatyötä satoi tai paistoi.<<

    Jalkatyöllä ei taida nykyajan vaaleissa olla paljoakaan merkitystä. Vaikuttaminen on siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Tosin senkään merkitystä ei pidä liioitella.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    >>Ennen vanhaan kepulainen vaalikone ei yksinyt vaan kentällä tehtiin jalkatyötä satoi tai paistoi.<<

    Jalkatyöllä ei taida nykyajan vaaleissa olla paljoakaan merkitystä. Vaikuttaminen on siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Tosin senkään merkitystä ei pidä liioitella.

    Tuohon vielä lisäyksenä, että 1980- ja 1990-luvulla presidentinvaaleissa taustaryhmät järjestivät jäähalleissa ja vastaavilla suurilla areenoilla isoja "kansanjuhlia", joihin houkuteltiin väkeä bändien, laulajien, näyttelijöiden, imitaattorien ym. taiteilijoiden kera. Edellisissä vaaleissa tuollaisista tilaisuuksista oli taidettu jo luopua, enkä ole huomannut, että sellaisia oltaisiin järjestämässä tälläkään kertaa.

    Äänestä

  • Tuossa olet ihan asian ytimessä, että Venäjä on uhka Baltian maille mutta ei suoraan Suomelle.
    Sama tilanne oli olemassa myös ennen Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta Putin halusi ensin valloitta Ukrainan.
    Se kun piti mennä lähinnä paraatimarssilla maaliin asti.

    Äänestä

Molempien nimi komeilee Panamalistalla. KRP ja SUPO tumput suorina korruption ja putinismin edessä.

Stasitäti muka onni ja autuus?

Linnanjuhlat kuin ruumiinvalvojaiset.

Isäntäpari selvisi hyvin viimeisen tuotantokauden presentaatioteatterijaksosta.

Ryntäät prenikoita täynnä eräillä loputtomista lemänkaupoista ja suhmuroinneista.

Irvokas esitys katsoin vain väistyvän pressan ja emännän takia.

Äänestä

Demarinarttu haloskan suosio ei ole koskaan ollut lähelläkään 90 %. Höpinäsi on samaa tasoa kuin putinin saama äänimäärä tulee olemaan venäjän presidentin"vaaleissa". Pas... puhetta kaikki.

Äänestä
  • Kyllä tuo on täysin mahdollista, sillä eihän arvio, että "Halonen on onnistunut erittäin tai melko hyvin tehtävässään", kerro että hän olisi nauttinut mistään erityisestä suosiosta. Käytännössä onnistuminen tarkoittaa, että "läpi meni" tai kouluarvosanana 7-8.

    Jos vaikka tavallinen kansalainen kertoo työpaikalla pomolleen, että häneltä saamansa tehtävä "onnistui hyvin" tai "onnistui melko hyvin", tuskin reaktiona on sen kummempaa kuin tyyni toteamus, että "hyvä" tai "okei". Palkankorotusta tai shampanjalasien kilistelyä harvemmin on seurauksena.

    Äänestä

Täältä lähtee ääni Urpilaiselle ja jos pääsee toiselle kierrokselle niin saa myös silloin ääneni. Stubb on ehdokas jolle ne missään olosuhteissa anna ääntäni. Se nyrkkitervehdys SSS hallituksessa oli liikaa.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


aito-arska kirjoitti:

Meillä on ollut uskomattoman hyvä herraonni viimeiset melkein 24 vuotta.

https://yle.fi/a/74-20065787

"Oli ihan selvä asia, että koko sinä aikana, kun teimme yhteistyötä, samanaikaisesti rakensimme puolustusvoimia, jotka ovat yhteensopivia (Naton kanssa). Minun aikanani ja sen jälkeen"

"Halonen tekee selväksi, että hänen mielestään aiempaa Venäjän-politiikkaa arvostellaan Suomessa nyt usein jälkiviisauden valossa.

– Jälkiviisaus on tietysti parasta viisautta, nopeinta viisautta, mitä voi olla."

"Tasavallan presidenttinä Halonen jatkoi edeltäjiensä tavoin Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden linjaa. Nato-jäsenyyden lisäksi hän vastusti EU:n sotilaallisten turvatakuiden kirjausta.

Venäjä ei ollut sotilaallinen uhka, eikä kansa halunnut Natoon, Halonen perustelee linjaa nyt.

– Naton omiin sääntöihin kuuluu, että pitää olla kansan tuki."

"– Jos aikaisemmin oli vuodesta toiseen niin, että 20 prosenttia kannatti Natoon liittymistä ja 80 prosenttia oli vastaan, niin se käännähti heti toisinpäin. Varsin yksimielisesti on oltu sitä mieltä, että nyt tätä optiota on pitänyt käyttää."

"Presidentin suosio johtuu suorasta kansanvaalista
Tarja Halonen oli hyvin suosittu presidentti. Enimmillään lähes 90 prosenttia kansasta arvioi, että hän on onnistunut erittäin tai melko hyvin tehtävässään. Presidentti Sauli Niinistö on yltänyt vielä korkeampaan lukuun, yli 90 prosenttiin."

Viisaita sanoja presidentti Haloselta. He aloittivat putinin kanssa molemmat presidentteinä v.2000. Suomella oli hyvät välit venäjään ja Halosella putiniin. Jotkut pitävät sitä nykyään pahana asiana. Ihmettelen miksi.

Maailma muuttuu ja me sen mukana. Erittäin vähissä ovat he jotka voivat rehellisesti sanoa kannattaneensa julkisesti Suomen liittoutumista Natoon v.2000. Tietenkin täällä nikittömät vannovat nato-liittymistä kannattaneensa jo Kekkosen ajoista lähtien.

Jopa vuoden 2014 Krimin miehityksen aikaan ei Naton suosiossa meillä näkynyt suurta muutosta. Pragmaattiset suomalaiset saattoivat jopa ajatella, että venäjä ottaa jotain sille kuuluvaa, olihan Krim kuulut venäjän sosialistiseen neuvostotasavaltaan aiemmin 50-luvun puoleen väliin saakka kunnes moskovasta päätettiin antaa se Ukrainalle.

Koko suomalainen ajattelutapa venäjää kohtaan muuttui totaalisesti helmikuussa 2022. Kuten Halonen tuossa yllä toteaa. ""– Jos aikaisemmin oli vuodesta toiseen niin, että 20 prosenttia kannatti Natoon liittymistä ja 80 prosenttia oli vastaan, niin se käännähti heti toisinpäin. Varsin yksimielisesti on oltu sitä mieltä, että nyt tätä optiota on pitänyt käyttää.""

Nyt olemme Natossa, olemme tehneet erilaisia sopimuksia joilla tehostaneet Nato-sopimustamme. Olemme mielestäni tilanteessa jossa turvallisuustilanteemme on hyvä. Viiden vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen. Siksi puolustusyhteistyösopimus DCA on erittäin tärkeä. Nato on puolustuksemme ydin ja DCA sen keihäänkärki joka mahdollistaa erittäin tehokkaan puolustuksen mikäli putinin hulluus kasvaa ja megalomaniassaan päättää hyökätä Nato-maahan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu