Näyttää siltä, että Kaleva-lehti on ainoa valtakunnallinen sanomalehti Suomessa, mikä ei ole kääntänyt selkäänsä suomenkielisille suomalaisille, niin Suomessa kuin Ruotsissakin. PÄÄKIRJOITUS: Suomen kielelle parempi osa Ruotsissa
Ruotsalaiset ylpeilevät mielellään suvaitsevaisuudellaan ja vähemmistöjen huomioon ottamisella. Näkemyksen voisi uskoakin, jos Ruotsin suurin vähemmistökieli suomi olisi sille kuuluvassa asemassa. Enää ei sentään kielletä lapsia käyttämästä äidinkieltään koulujen välitunneilla, mutta yhä suomea puhuvat voivat asioida kielellään viranomaisten kanssa vain muutamassa kunnassa.
Ruotsi ei ole pannut asiaa kuntoon edes Euroopan neuvoston moitteiden jälkeen. Sellaista maata ei voi kutsua monikulttuurisuutta arvostavaksi tai asukkaistaan tasavertaisesti huolta pitäväksi. On ymmärrettävää, että kovin pieniä vähemmistöjä varten on vaikea järjestää virastoihin omakielisiä palveluja, mutta noin puolen miljoonan asukkaan tarpeisiin on jo vastattava.
Tilanne on yhä kaikkea muuta kuin lupaava. Suomen kielen aseman vahvistamista selvitysmiehenä tutkinut oululaislähtöinen valtiopäiväedustaja Paavo Vallius oli ennen 380-sivuisen mietintönsä jättämistä toiveikas. Hän luotti ehdotustensa läpi menoon. Valliuksen mukaan on näyttöä siitä, että rahasta suomen kielen aseman vahvistaminen ei ole kiinni. Se riippuu hänen mukaansa asenteista.
Niin varmaan onkin. Siksi voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, että mietinnön äsken vastaanottanut vähemmistöministeri Jens Orback tyytyi ensisijaisesti kauhistelemaan, kuinka paljon järjestelyt maksaisivat. Orback näytti olevan toista mieltä kuin Vallius, jonka mukaan rima on nyt asetettu korkeudelle, jossa se voidaan ylittää.
Jos verrataan ehdotusten kustannuksia siihen, mitä Suomessa käytetään ruotsinkielisten palveluihin, Ruotsi pääsisi taskurahoilla. Hankkeen hinnaksi arvioidaan 74 miljoonaa kruunua, noin kahdeksaa miljoonaa euroa vuodessa neljän vuoden ajan. Yhä varsin rikkaalle Ruotsille se olisi mitätön summa.
Niillä rahoilla Tukholman, Uppsalan, Södermanlannin ja Västmanlannin läänien noin 220 000 suomenkielistä ihmistä saisivat oikeuden käyttää suomea yhteyksissään viranomaisiin ja tuomioistuimiin. Nykyisellään suomenkielisillä on oikeus käyttää äidinkieltään vain Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Övertorneån kunnissa. Niiden alueella asuu ruotsinsuomalaisista vain viisi prosenttia.
Lopullinen päätös on määrä tehdä ensi vuoden aikana. Silloin on vaalivuosi. Käsittely saattaakin venyä yli elokuussa 2006 järjestettävien valtiopäivävaalien. Vähemmistökieliä koskevan lain säätämistä on Ruotsissa vetkuteltu jo kohtuuttoman pitkään. Ehkäpä kansainvälistä painostusta pitäisi lisätä.
- Aikaisempi Kalevassa ollut Arto Paasilinnan pakina ja tämä pääkirjoitus antavat aiheen mielipiteeseeni ja kysymykseeni.
Ruotsalaiset ylpeilevät mielellään suvaitsevaisuudellaan ja vähemmistöjen huomioon ottamisella. Näkemyksen voisi uskoakin, jos Ruotsin suurin vähemmistökieli suomi olisi sille kuuluvassa asemassa. Enää ei sentään kielletä lapsia käyttämästä äidinkieltään koulujen välitunneilla, mutta yhä suomea puhuvat voivat asioida kielellään viranomaisten kanssa vain muutamassa kunnassa.
Ruotsi ei ole pannut asiaa kuntoon edes Euroopan neuvoston moitteiden jälkeen. Sellaista maata ei voi kutsua monikulttuurisuutta arvostavaksi tai asukkaistaan tasavertaisesti huolta pitäväksi. On ymmärrettävää, että kovin pieniä vähemmistöjä varten on vaikea järjestää virastoihin omakielisiä palveluja, mutta noin puolen miljoonan asukkaan tarpeisiin on jo vastattava.
Tilanne on yhä kaikkea muuta kuin lupaava. Suomen kielen aseman vahvistamista selvitysmiehenä tutkinut oululaislähtöinen valtiopäiväedustaja Paavo Vallius oli ennen 380-sivuisen mietintönsä jättämistä toiveikas. Hän luotti ehdotustensa läpi menoon. Valliuksen mukaan on näyttöä siitä, että rahasta suomen kielen aseman vahvistaminen ei ole kiinni. Se riippuu hänen mukaansa asenteista.
Niin varmaan onkin. Siksi voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, että mietinnön äsken vastaanottanut vähemmistöministeri Jens Orback tyytyi ensisijaisesti kauhistelemaan, kuinka paljon järjestelyt maksaisivat. Orback näytti olevan toista mieltä kuin Vallius, jonka mukaan rima on nyt asetettu korkeudelle, jossa se voidaan ylittää.
Jos verrataan ehdotusten kustannuksia siihen, mitä Suomessa käytetään ruotsinkielisten palveluihin, Ruotsi pääsisi taskurahoilla. Hankkeen hinnaksi arvioidaan 74 miljoonaa kruunua, noin kahdeksaa miljoonaa euroa vuodessa neljän vuoden ajan. Yhä varsin rikkaalle Ruotsille se olisi mitätön summa.
Niillä rahoilla Tukholman, Uppsalan, Södermanlannin ja Västmanlannin läänien noin 220 000 suomenkielistä ihmistä saisivat oikeuden käyttää suomea yhteyksissään viranomaisiin ja tuomioistuimiin. Nykyisellään suomenkielisillä on oikeus käyttää äidinkieltään vain Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Övertorneån kunnissa. Niiden alueella asuu ruotsinsuomalaisista vain viisi prosenttia.
Lopullinen päätös on määrä tehdä ensi vuoden aikana. Silloin on vaalivuosi. Käsittely saattaakin venyä yli elokuussa 2006 järjestettävien valtiopäivävaalien. Vähemmistökieliä koskevan lain säätämistä on Ruotsissa vetkuteltu jo kohtuuttoman pitkään. Ehkäpä kansainvälistä painostusta pitäisi lisätä.
- Aikaisempi Kalevassa ollut Arto Paasilinnan pakina ja tämä pääkirjoitus antavat aiheen mielipiteeseeni ja kysymykseeni.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ilta-Sanomat, Iltalehti ja Hesari eivät täytä enää EU:hun kuuluvan Eurooppalaisen ja länsimaisen demokratian perustukseen kuuluvaa vapaata tiedon välitystä yksipuolisella ja jopa fasistisen pakkoruotsin suosimisella. Valitettavasti! Tilatkaamme Kaleva, lukekaamme ja ostakaamme Arto Paasilinnan kirjoja! Se on siinä! PS: Näin lämpimällä muistutan "Operaatio Lumipallosta"!
Mutta suunta on kuitenkin selvä...
Sen vaan sanon, että Ruotsin toimenpiteet suomenkielen puolesta jäävät tasolle Suomi-Ruotsi-Suomi -sanakirjat vanhainkoteihin joissa on suomenkielisiä vanhuksia.
Suomalaisten ei pidä katsella tämän ikimuistoisen vihollisen tekemisiä ollenkaan. No, huonona esimerkkinä voi. Piste.
Älytön ja ennen kaikkea kyykyttävä pakkovirkamiesruotsi on poistettava, ja heti. Samalla poistuu pakkoruotsi ihan itsestään.
Toivon totisesti, että Suomen poliitikot seuraavat suomalaisten mielipiteitä ja tekevät oikeat johtopäätökset - _Pakkoruotsi pois._
Sanonpa vielä yhden asian: Ahvenanmaa
puolue eikä tietääkseni toimi Ruotsissa vai minkä vuoksi kirjoituksesi on rkp:n palstalla.
Milloin Ruotsissa Suomesta olisi välitetetty.
Muutoin näitä Ruotsin asioita ei tule sotkea suomenruotsalaisuuteen. Ne ovat aivan eri asioita.
Kyllä se Kalevan päätoimittaja *Uimonen* on tainnut saada opiskeluaikoinaan yhtä kovan trauman ja *HURRIROKOTUKSEN* suomenruotsalaisista kuin vasemmistolaisista huuhaa-radikaaleista, stalinisteista.
Aikoinaan hän kertoi jossain TV -ohjelmassa saaneensa tarpeekseen *TALINIALAISISTA ELI STALLAREISTA*, jotka oikeistonörttiä vähän riekkuivat, joskus 1970 -luvun opiskelijamaailmassa!
*Sellainen ol Helsinki, .Sellainen ol Helsinki..stallareitten kaupunki!*