En taida oppia ikinä.
Nyt alan kuuntelemaan
viisaampien neuvoja.
Aloitan jo tänään.
Nyt alan kuuntelemaan
viisaampien neuvoja.
Aloitan jo tänään.
En taida oppia.
Anonyymi-ap
21364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mitä pitäisi oppia?
Ketkä ovat viisaita?
Ehkä laittamaan tassut takaisin maanpinnalle mitä tulee tähän pitkän kaavan liturgiaan palstan kiivaan pakinamiehen teksteistä
minä elän omien vaistojen mukaan ja unien ja unelmien, ne on toiminut parhaiten. viisautta on monenlaista ja on hyvä joskus kuunnella mutta omassa elämässä parhaat päätökset tekee itse, silloin elämä on itselle hyvää. mutta joskus on hyvä kuunnella, se on eri asia voiko neuvojen mukaan toimia. joskus hyvätkin neuvot ovat ristiriidassa omien päätöksien kanssa.
Viisaammat ovat niitä, jotka ovat jo pitkään sanoneet, että älä mene sinne. He ovat oikeassa. Asioista ei pääse muuten yli. En kyseenalaista heitä enää ollenkaan.
Niin
Se oma halua päällimmäisenä
Muuten mistään ei tuu mitään
Intoa
Joskus sitä vain miettii, että mitä niin pahaa olen tehnyt, että ei ole edes hitustakaan onnea rakkaudessa?
Ensin viettää puolet elämästään väärän ihmisen kanssa ja sitten ei mitään. Väärät ihmiset kiinnostuvat.
En siis syyllistä mitään tai ketään. Kunhan vain ihmettelen ja pohdin. Enkä tule siltikään viisaammaksi. Tunteet ovat kuluttavia.
Ymmärrä täysin pointtisi. Minua lähestyy kanssa ihan väärät ihmiset ja lähes koko elämäni olen ollut väärässä suhteessa. Olen jäänyt suhteeseen pelkästään sen turvallisuuden vuoksi. Itse olen tunneihminen ja toinen täysin järki-ihminen. Jään usein tunteideni kanssa yksin.
Voi kuinka surullista jäädä yksin tunteiden kanssa. Eikö sinulla ole ketään muuta kenelle jutella? :(
Minä luovutin tunteista puhumisen eksän kanssa jo kauan aikaa sitten, kun häntä kiinnosti enemmän katsoa jotain pilipalivideoita. Enkä minä osannut hänen tavallaan jutella, vaikka yritin opetella.
Joskus nuorempana muistin, kun itkin iltaisin itseni uneen, kun ei ollut läheisyyttä. Enkä tarkoita pelkkää seksuaalista läheisyyttä, vaikka sekin on tärkeä osa toimivaa parisuhdetta.
Voimia sinulle!
Joskus on hyvä katsoa peiliin. Kuinka itse voin kehittää itseäni paremmaksi .
Juttelen kyllä tunteistani naispuolisten ystävieni kanssa. Mutta eihän se korvaa mitenkään sitä oman rakkaan kanssa käytyä syvällistä vuoropuhelua, mitä monissa suhteissa kuitenkin on. Nykypäivänä on hankala löytää samanhenkistä kumppania ja on monenlaista pelailua, niin siksi olen jäänyt tähän suhteeseen.
Mielestäni se on elinehto, että haluaa kehittyä läpi elämän paremmaksi ihmiseksi ja kumppaniksi. Mietipä, jos olisi kaksi sellaista ihmistä yhdessä, että kuinka hienon parisuhteen siitä pystyisi rakentamaan? No minä haluan uskoa siihen, että joskus vielä sellaisen ihmisen kohtaan.
Tuo on aivan totta. Minullakin on tällä hetkellä turvallisia miespuolisia ystäviä (suuri osa miehistä kiinnostuneita) joiden kanssa voi purkaa tällaisia asioita.
Yksi tuttava menenisyydestä on samassa tilanteessa kuin itsekin olen, eli vasta eronnut. Me emme ole toisistamme kiinnostuneita siinä mielessä (tai ainakaan minä en ole 🧐) mutta sparraamme toisiamme eteenpäin ja yritämme ratkoa toistemme ongelmia.
Itse en enään koskaan kuuntele mitä muut sanoo, vaan kuuntelen sydäntäni. Olen menettänyt elämäni miehen kuuntelemalla muita. Mikäli, hän palaa luokseni, niin kuuntelen vain sydäntäni, ja lähden jatkamaan elämääni hänen kanssaan avoimin mielin 🥰
Tottakai sydäntä pitää kuunnella. Varsinkin silloin jos tie, jota kuljet on oikea. Mutta jos sydämen menettää väärälle ihmiselle kerta toisensa jälkeen, se jättää oman haavansa. Silloin voi olla enää vaikea luottaa sydämeensä.
Tuo on niin totta. Minäkin otan tämän jonakin ihmiskokeena ja oppikouluna, johon olen joutunut.
Ap.
Anteeksi...Tunne myrsky on ollut raivoisaa lähipäivinä ja en ole saanut yhteyttä Sinuun
Rakkaani....Toivon todellakin saavan Sinusta kiinni ja olla todella kanssasi
Vähän meinaa ahdistaa
Mut sinnittelen
Olotilat menevät ohitse
Olo paranee koko ajan
Sinä mielessä
Yksi syy etenemiseen
Oletko onnellinen? Oletko saanut elämässäsi enemmän onnistumisia vai pettymyksiä mielestäsi? Miten ne ovat muuttaneet sinua ihmisenä?
Riippuu varmaankin miten onnellisuuden käsittää. Olen itsenäinen, mutta tykkään enemmän olla parisuhteessa. Olen saavuttanut paljon, mutta myös epäonnistunut monessa asiassa.
Mielestäni perusonnellisuus on elämänasenteesta kiinni silloin, jos aivokemia on kunnossa eikä ole mitään puutostilaa tai mielen sairautta / niin pahoja traumoja, jotka estävät onnen. Traumat kuitenkin ovat käsiteltävissä terapian kautta joko itse tai oikeassa terapiassa.
Ihmisenä voi kasvaa myös muuten kuin pettymyksen kautta, jos on halua kasvaa ihmisenä. Minulla on rehellisesti sanottuna osittain rikkonainen nuoruus ja aika pahoja muistoja sieltä, mutta olen pyrkinyt ne käsittelemään ja antamaan ihmisille anteeksi oman hyvinvointini vuoksi.
Elämä on kasvattanut minusta sinnikkään selviytyjän, eli aina en ole ollut sellainen. Kaipa se on se muutos, mutta se vaatii välillä ihan oikeasti asennoitumista. Perusluonne optimisti, mutta jos kaikki nega pakkautuu, niin välillä meinaa mennä pessimismin puolelle.
parhaat päätökset ovat tulleet itseltä, ja paranee vaan. itsellä siis, tämä minulta minulle. ei muille.