Hallitus ja ay-liike ovat napit vastakkain. Hallitus on perustellut työelämän muutostarvetta niiden välttämättömyydellä. Ne ovat välttämättömiä hallituksen mukaan sen vuoksi, että suunnitellut toimet parantavat työllisyyttä ja yritysten tuottavuutta.
Hallituksen suunnittelemia työelämän muutoksia on lukuisia, mutta paikallisen sopimisen edistäminen on niistä ehkä kaikkein keskeisin. Sen vuoksi olisi olettanut, että hallituksella olisi jotain kättä pitempää perustelua uudistuksen pontimeksi. Mutta mitään vaikutusarviota ei ole. Pelkän uskon voimalla mennään. Onko siis kovin suuri ihme, että ay-liike vastustaa uudistuksia, joiden vaikutuksia ei ole edes millään tavalla arvioitu hallitusohjelmassa.
Paikallisen sopimisen työllistämisvaikutuksista on silti olemassa vaikutustutkimuksia. Kauppalehti kertoi niistä 23.10.2023. Lehti otsikoi, että "tutkimus ei tue väitettä, että paikallinen sopiminen olisi vaikuttava työllisyystoimi. Sen sijaan paikallisen sopimisen vaikutuksista palkkoihin on olemassa enemmänkin tutkimusta. Siinä kohdin vaikutus on vähäinen.
Tätä uutista ei ole siis levittänyt Tiedonantaja, Kansan uutiset eikä Demokraatti. Ei edes Maaseudun tulevaisuus, vaan Kauppalehti, joka ei liene erityisemmin ay-liikkeen puolestapuhuja. Seuraavassa linkki tuohon Kauppalehden juttuun. En tiedä, näkyykö se maksumuurin takaa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkimus-ei-tue-vaitetta-etta-paikallinen-sopiminen-olisi-vaikuttava-tyollisyystoimi/8ffd6980-2587-4804-a28c-b6905f00d548
Hallituksen suunnittelemia työelämän muutoksia on lukuisia, mutta paikallisen sopimisen edistäminen on niistä ehkä kaikkein keskeisin. Sen vuoksi olisi olettanut, että hallituksella olisi jotain kättä pitempää perustelua uudistuksen pontimeksi. Mutta mitään vaikutusarviota ei ole. Pelkän uskon voimalla mennään. Onko siis kovin suuri ihme, että ay-liike vastustaa uudistuksia, joiden vaikutuksia ei ole edes millään tavalla arvioitu hallitusohjelmassa.
Paikallisen sopimisen työllistämisvaikutuksista on silti olemassa vaikutustutkimuksia. Kauppalehti kertoi niistä 23.10.2023. Lehti otsikoi, että "tutkimus ei tue väitettä, että paikallinen sopiminen olisi vaikuttava työllisyystoimi. Sen sijaan paikallisen sopimisen vaikutuksista palkkoihin on olemassa enemmänkin tutkimusta. Siinä kohdin vaikutus on vähäinen.
Tätä uutista ei ole siis levittänyt Tiedonantaja, Kansan uutiset eikä Demokraatti. Ei edes Maaseudun tulevaisuus, vaan Kauppalehti, joka ei liene erityisemmin ay-liikkeen puolestapuhuja. Seuraavassa linkki tuohon Kauppalehden juttuun. En tiedä, näkyykö se maksumuurin takaa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tutkimus-ei-tue-vaitetta-etta-paikallinen-sopiminen-olisi-vaikuttava-tyollisyystoimi/8ffd6980-2587-4804-a28c-b6905f00d548
Vastaukset 14
Vanhimmat
Paikallisella sopimisella palkat saadaan alemmaksi ja sitä kautta enemmän voittoa osakkaille. Osakkaat sitten voivat käyttää enemmän rahaa, esimerkiksi teetättää siivoamista ynnä muuta työtä alemmalla luokalla. Se yhdistettynä tukien heikentämiseen lisää työllisyyttä, koska rampojen ym. on keksittävä jotain työtä mikäli aikovat saada ruokaa.
Tilanne on sikäli erikoinen, että hallitus on tehnyt itsestään työmarkkinaosapuolen toimillaan.
Joten hallitus ei voi sanella työehtoja työntekijöille, vaan sen pitää pystyä neuvotteleen.
Lisäksi silloin neuvotellaan kokonaisuudesta joten riittääkö hallituksessa tietämys?
Joten hallitus ei saamitään erityiskohtelua vaan saman mitä työnantajatkin.
Ellei hallitus halua neuvotella työehdoista vaikka on itse niihin änkennyt, silloin ei ole mitään neuvoteltavaa.
Jolloin lakot kohdistuukin neuvotteluosapuoleen eikä juridisesti hallitukseen.
Lähtikö Orpo ja Purra soitellen sotaan?
Hallitus on ainoa, joka muutoksia työlainsäädäntöön voi tehdä.
Eduskunta säätää Suomessa lait.
Hallituksen on niitä esitettävä.
Yksityisellä pätee keskinäiset sopimukset ja liittojen hyväksymät.
Kuten palkkaus ja työajat kunhan on Tessin mukaiset.
Suomi kun ainakin vielä on oikeusvaltio ja toivottavasti myös tämänkin hallituksen jälkeen.
Hölöhölö . Paikallinen sopiminen on aina ollut mahdollista .. työnantaja olinarkki on aina voinut maksaa parempaa palkka ja muita etuja antaa. Ei sitä ole kielletty ikinä .
Työntantaja haluaa maksaa huonompaa palkkaa, eihän sen muuten tarvitsisi
yrittää ajaa paikallista sopimista.
Joissain yrityksissä mahdollisesti palkat olisivat heikompia, jos yrityksellä ei ole varaa enemää maksaa. Oleellisempaa on kuitenkin työaikoihin jne. paikallisesti, yrityskohtaisesti oleva räätäköinnin mahdollisuus. Jotta äästään siihen, että kun on töitä, töitä tehdään tuottavasti ja kilpailukykyisesti. Oleilu suoritetaan sitten omalla ajalla ja kustannuksella.
Elämä on muutakin kuin työ ja vapaa.
Vanhemman on haettava lapsi päiväkodista illalla kun hoitajilta loppuu työaika.
Lisäksi viettää ilta ja yö lastenkanssa ja seuraavana aamuna jälleen lapsi hoitoon.
Itse töihin, joten ei niitä työaikoja voi jatkuvasti muuttaa edestakaisin.
Saisi syytteen lasten heitteillejättämisestä ja sosiaaliviranomaiset kimppuunsa.
Monella keski-ikäisillä on hoidettavana myös omat vanhemmat, kun yhteiskunta jättää hoitamatta.
Arvovalintoja.
Se tarkoittaa sitä että yritys on kannattamaton .Palkoilla on tarkoitus tulla toimeen eikä se ole tarkoituksenmukaista että palkkatasot ajetaan väkisin niin alas kauttaaltaan että ei tule. Se ei ole valtion hallinnon tehtävä . Valtion hallinnon tehtävä on hoitaa kansallisia asioita ja pyrkiä parantamaan kansalaisten toimeentulomahdollisuuksia ei heikentämään niitä, kuten nyt tapahtuu.
IKL hallitus yrittää ajaa Suomea vanhaan torpparimeininkiin.
Ryydman innoissaan ,eikä mikään heilauta ...
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010085103.html
Joko ammattiliitot vapisevat pikkujättiläisen edessä?
Ja niin palkansaajat nujerretaan.
Vornanen haluaa sopia paikallisesti vankeinhoitoviranomaisten kanssa.