Maailman on "siirryttävä" fossiilisista polttoaineista, sanotaan uudessa ilmastosopimuksessa, joka esiteltiin YK:n COP28-kokouksessa Dubaissa.
Mutta sopimus ei todellakaan pakota yhtään maata vähentämään päästöjään.
Ydinvoima ja hiilidioksidin talteenotto puolestaan ovat kaksi asiaa, jotka saavat peukkua sopimuksessa. Molemmat kohdat voivat olla positiivisia Suomelle, kun hallitus on avannut lisää ydinvoimaa ja sementtiteollisuudella on jo suunnitelmia hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiasta.
Noin päivä määräajan jälkeen päästiin vihdoin sopimukseen siitä, että YK:n 28. ilmastohuippukokouksen lähes 200 osallistuvaa maata voisivat olla takana. Ennen kaikkea fossiilisia polttoaineita – eli öljyä, hiiltä ja kaasua – koskeva sanamuoto tarkoitti, että ensimmäistä versiota ei voitu hyväksyä.
Tekstissä sanotaan nyt, että maailman on nyt "siirryttävä" fossiilisista polttoaineista sen sijaan, että "vähentäisi" niiden kulutusta ja tuotantoa.
- Ensimmäinen luonnos oli liian heikko, mutta uudesta puuttuu terävä sanamuoto fossiilisten polttoaineiden asteittaisesta poistamisesta.
Puhutaan uusiutuvan energian kolminkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessäm´, joka utopiaa, meillä ay-liitot estää lakoillaan ja kaikkea vastustaessaan rakentamista uuteen uskoon energiaa. Ulkomaille sekin menee, kuten jo Hollantiin Suomelle räätälöity iso ekotehdas.
Mutta sopimus ei todellakaan pakota yhtään maata vähentämään päästöjään.
Ydinvoima ja hiilidioksidin talteenotto puolestaan ovat kaksi asiaa, jotka saavat peukkua sopimuksessa. Molemmat kohdat voivat olla positiivisia Suomelle, kun hallitus on avannut lisää ydinvoimaa ja sementtiteollisuudella on jo suunnitelmia hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiasta.
Noin päivä määräajan jälkeen päästiin vihdoin sopimukseen siitä, että YK:n 28. ilmastohuippukokouksen lähes 200 osallistuvaa maata voisivat olla takana. Ennen kaikkea fossiilisia polttoaineita – eli öljyä, hiiltä ja kaasua – koskeva sanamuoto tarkoitti, että ensimmäistä versiota ei voitu hyväksyä.
Tekstissä sanotaan nyt, että maailman on nyt "siirryttävä" fossiilisista polttoaineista sen sijaan, että "vähentäisi" niiden kulutusta ja tuotantoa.
- Ensimmäinen luonnos oli liian heikko, mutta uudesta puuttuu terävä sanamuoto fossiilisten polttoaineiden asteittaisesta poistamisesta.
Puhutaan uusiutuvan energian kolminkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessäm´, joka utopiaa, meillä ay-liitot estää lakoillaan ja kaikkea vastustaessaan rakentamista uuteen uskoon energiaa. Ulkomaille sekin menee, kuten jo Hollantiin Suomelle räätälöity iso ekotehdas.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Uusiutuvan energian tärkeä etu, joka usein unohdetaan, on juuri se, että sen tuottaminen ei juuri vaadi ihmistyövoimaa sen jälkeen, kun tuotantolaitos (aurinko-, tuuli- tai vesivoimala) on rakennettu. Ammattiyhdistykset ja niiden masinoimat lakot eivät siten ole ongelmana.
Juuri kommunistit laittaa Nesteen lakkoon, sähkölaitoksia oli lakossa.
Mitähän houraat ettei ole lakossa.
Neste ei tuota uusiutuvaa energiaa, josta aloittaja väittää, että sen tuottamisen kolminkertaistaminen on utopiaa, koska ay-liitot lakkoilevat.
Menevätkö aurinko, tuuli ja vesikin lakkoon, kun kommunistit sitä niiltä vaativat?
Kommunisti mainittu, selvästi persutrolli tää on.
Ilmastosopimukset ovat olleet tärkeitä mutta liian tehottomia tapoja vähentää fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn kulutusta. Rinnalle luotuja markkinataloudellisia mekanismeja voi pitää ehkä tehokkaampia. Päästökauppa on tästä esimerkki. Kun saastuttaja joutuu maksamaan saastuttamisesta, kohonnut kustannus motivoi etsimään halvempia energialähteitä. Ja kun tällainen vaihtoehtoisten energialähteiden tarjontaprosessi on lähtenyt käyntiin, siihen löytyy myös koko ajan kasvavia innovaatioita, jotka tekevät näistä vaihtoehdoista halvempia ja parantavat niiden kilpailukykyä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat aurinko- ja tuulivoima sekä autojen sähköistyminen. Autonvalmistajasta osa on jo kertonut lopettavansa polttomoottoriautojen valmistamisen ja keskittyvänsä sähköautoihin. Se on autobisenksen kannalta järkevää, koska usean moottorityypin valmistaminen nielee resursseja. Autotehtaan ennustavat moottorityypin voittajan ja häviäjän. Ja häviäjä on polttomoottori.
Öljyn osalta voidaan puhua tarjonta- eli tuotantohuipusta ja kysyntäkehityksestä. Öljyn tuotantohuippua määrittää öljyn riittävyys. Viimeisimpien ennusteiden mukaan öljyä riittäisi 50 vuodeksi vuoden 2015 kulutustasolla. Öljyä on varmaan olemassa tätä enemmänkin, mutta sen kannattava taloudellinen hyödyntäminen ei ole järkevää. Myös USAn liuskeöljytuotantoa ajettiin välillä alas kannattamattomuussyistä.
Öljyn kysyntään taas vaikuttaa se, että siitä halutaan päästä eroon. Vaihtoehtoisia energiatuotantotapoja kehitetään kovalla vauhdilla. Suomelle tämä on onnenkantamoinen. Olemme pääseet täysin irti Venäjän energiasta joitain pitkäaikaisia lng-kaasutoimituksia lukuunottamatta. Suomesta on tullut energiaomavarainen valtio paljolti sen vuoksi, että olemme halunneet ottaa ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun tosissaan ja harjoittaneet persujen ivaamaa kiilusilmäistä ilmastopolitiikkaa. Se on koitunut Suomelle siunaukseksi toisin kuin Keski-Euroopan maissa, jotka ovat olleet Venäjä-riippuvaisia fossiilisen polttoaineen vuoksi ja kärvistelleet sen vuoksi pakkasessa.
Pitkässä juoksussa markkinat toimivat ja voittajat on jo veikattu teollisuuden päätöksissä. Kun vaarana on se, että jotkut sinnittelevät vanhan ja ehkä vielä jonkun aikaa halvemman tavan ja tekniikan kanssa, ne jäävät pitkällä aikavälillä muiden jalkoihin. Kautta aikain viivyttelijöille on käynyt ohraisesti eli konkurssit odottavat hitaita.
Sijoitan itse osakkeisiin ja viime vuosina olen sijoittanut aika mittavasti norjalaiseen öljyn- ja kaasunkuljetusbisnekseen. Sijoittamisen ideana on fossiilisten polttoaineiden hiipuminen. Monikaan laivayhtiö ei halua rakentaa uusia tankkereita, koska bisnes hiipuu. Se tarkoittaa laivakannan supistumista ja rahtihintojen nousua lyhyellä aikavälillä. Nyt eletään sitä lyhyttä aikaväliä, jolloin rahtipuolen kilpailu vähenee ja nostaa rahtihintoja. Laivaosakkeiden (öljynkuljetus- ja tuotantotankkerien) tuotot kasvavat ja osakehinnat nousevat. Pitää vaan sitten osata ennakoida se kohta, missä uppoavasta laivasta kannattaa hypätä pois. Nämä yritykset maksavat myös nykyisin 10 - 20 prosentin osinkoja vuodessa, mihin ei yksikään suomalainen pörssiyritys kykene. Ulkomaisten osinkojen verotus kannattaa ennen sijoittamista selvittää ja toimia sen mukaan, jos nämä alkavat kiinnostaa. Itsellä pääsijoituskohde on ollut Hafnia ja BW LPG. Tuotot ovat olleet varsinkin tänä vuonna aika hurjat. Muita kovia mm. Frontline, Stolt-Nielsen, Okeanis ja jenkeistä Scorpion Tankers, Golar LNG, Teekey Tankers ja tanskalainen Torm. Ukrainan sodan ja nyt myös Punaisen meren akuutin tilanteen vuoksi merimailit kasvavat, mikä vain lisää tankkeriyhtiöiden tuloja. Ja idea tässä on siis se, että koko bisnes alkaa vähitellen kadota.
Vuonna 1973 alkaneen öljykriisin aikana öljyä tuottavat arabimaat joutuivat antamaan alku-uhostaan pian periksi siksi, että öljysheikit olivat sijoittaneet paljon varoja eurooppalaiseen autoteollisuusosakkeisiin. Noiden sijoitusten arvo romahti hetkessä sen ohella, että Euroopan maiden hallitusten määräysten ja kuluttajien itsensäkin tekemien vapaaehtoisten päätösten seurauksena myöskään öljykauppa ei tuottanut voittoa niin paljon kuin hinnankorotusten oli laskettu tuottavan.
Lisäksi jo silloin puhuttiin, että autotehtaat alkavat panostaa sähköautotuotantoon, vaikka tämän päivän näkökulmasta niihin silloinen tekniikka oli vielä lastenkengissä. OPECin sanelema maailmanmarkkinahinta putosikin jo parin vuoden sisällä reippaasti. Markkinatalous näytti voimansa suhteessa poliittisiin päätöksiin.