Kerro jotain, ootko nainen, mies, lesbo, bi, hetero, homo, nuori, vanha....
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Olen nainen joka kiinnostuu naisista, mutta huomaa että tää palsta on täynnä seksiasioita utelevia tai naista leikkiviä miehiä.
Kyllä täällä sellaisiakin näyttää olevan.
Olen lähes nelikymppinen nainen ja haaveilen naissuhteesta. Uskallusta vain ei ole löytynyt, vaikka tämä puoli minussa on ollut teini-iästä asti ja olen sen koko tämän ajan tiedostanut. Itsepetosta on siis tullut harrastettua urakalla.
Samoin mutta lähes kolmekymppinen.
Oletko nyt suhteessa vai sinkku? En jättäisi vain haaveeksi, muuten voipi joskus aika tavalla harmittaa.
Sinkku, sitä olen ollut jo kauan. Ihan liian kauan, kun olen kokenut, ettei uskallus ja oma viehätysvoima riitä. Ja elämä vähän liian täynnä pienlapsiarjen ja työn yhteensovittamista.
Ymmärrän hyvin kun pienet lapset ja työ(t). Sillon ei välttämättä ole kauheasti aikaa deittailla tai muutakaan.
Kaiken toivon heittää.
Hmm. Noin pikakatsauksena kun kahtoo lukukertoja, niin näyttäs siltä, jotta hiljaista porukkaa ainakin on 😅 Pari kovin lyhyttä vastausta näytti joutuneen deletoiduiksi, kun ei tuo tekoälli tykkää kai liian lyhkäsistä.
Näsäviisastellaan, eli sanon jotain. Nainen kuitenkin oon. Ikää sopivasti, ei enää aknea pukkaa, mut polvimittasta mekkoa tai tunikaa ei vaatekaapista löydy.
Saahan tuota näsäviisastella ja huumoria heittää. Ilkeilyn kanssa sitten toinen juttu. Siitä en ainakaan ite tykkää ja tuskin moni muukaan.
Samaa mieltä. Suu suppuun vaan, jos ainoostaan sammakoita pääsee. Liian kylmä niistä nyt ois ennustella kuitenkin. Pakastereisiä nääs.
😁👍🏻
Nainen olen, 50+. Sinkku. Lesbo.
Enpä ole käynyt tällä palstalla 10 vuoteen, kai. Tulin nyt katsomaan, mutta hiljaiseltahan tämä vaikuttaa.
Kyllä tämä aika hiljainen on, vaikka hyvin tänne ääntä mahtus.
Niimpä. Kaikki järkevät ihmiset menneet tältä palstalta pois.
Nainen, kohta kääntyen 30 ja käyn täällä vaikka olenkin hetero, koska en tiedä olenko sittenkään...
Mikäs sut on saanut pohtimaan sitä, jotta ootko sittenkään?
Ystävyssuhde, joka on käynyt tuntumaan yhä erityisemmältä ja olen havahtunut siihen, kuinka vien mielessäni sitä vieläkin pidemmälle. Syytä en tiedä, mutta suunta tuntuu kutsuvalta...
Okei 😊 Mä ihastuin palavasti vähän yli 12 v. sitten työkaveriini. Tiesin kyllä jo tätä ennen, jotta voin myös naisiin ihastua. Kuinkas tämä toinen osapuoli, onko hänellä ehkä samat fiilikset?
Siitäkö kaikki omalla kohdallasi alkoi? Aika yllättäen tämä osui itsellenikin, ja valitettavasti en toisen tunteista ole niin perillä kuin haluaisin olla... Vaatinee vielä puolin ja toisin paljon tutkailua.
No tavallaan tai siis tuo oli ensimmäinen kerta kun ihastuin naiseen niin voimakkaasti. Meidän työtoveruus kuitenkin päättyi n vuosi tuon jälkeen, enkä koskaan hänelle tunteistani kertonut. Tunteet kuolivat, kun tiivis yhteydenpito loppui. Edelleen olemme kyllä toisinaan yhteydessä ja muutaman kerran on nähtykin. Hänen jälkeensä olen ihastunut muutamaan naiseen, en enää kertaakaan miehiin, enkä usko niin enää tapahtuvan. Haluatko kertoa enemmän tästä omasta jutustasi? Oletteko pitkäaikaisia ystäviä jne?
Laantuivatko tunteet lopullisesti? Et koskaan pelkää niiden tulevan takaisin jos olette edelleen tekemisissä? Ensimmäisessä ihastuksessa sukupuoleen katsomatta tuntuu olevan vain jotain erityistä. Omassa tilanteessani olemme pitkäaikaisiä ja läheisiä ystäviä, mikä tuntuu tekevän näistä tunteista erityisen haastavia ihan jo sen lisäksi, että yleensäkään menen ihastumaan naiseen. Pää on ollut aika pyörällä.
Kyllä ne sillä tavalla lopullisesti laantu, enkä pelkää niiden enää takaisin tulevan. Kyllä silti edelleen ymmärrän miksi häneen niin voimakkaasti tuolloin ihastuin. Harvassa on niin ihanat ihmiset kuin hän on. Uskon että pääsi on pyörällä, niin se mullakin tuolloin oli ja on ollut joskus sen jälkeenkin. Naisiin ihastumiset on vain olleet voimakkuudeltaan eri sarjaa kuin ne "muinaiset" miehiin ihastumiset. Mitäs aiot nyt tehdä, olla vaan vai jotain muuta? 😉
Vielä valitettavasti joudun odottelemaan oikeampaa hetkeä näiden tunteiden kanssa...
Olen sairaana eikä uni tullut, niin tulin kurkkaamaan tämän kanavan jutustelua. Olen itse nelikymppinen, nainen, äiti, jonka pään kääntää ja sydämen on saanut laajenemaan vain naiset (ja niissäkin vain hyvin harvat). Saisipa joku mies saman aikaan, niin elämä olisi ehkä helpompaa monilta osin. Oon ollut useamman vuoden sinkkuna enkä harrasta yhenyönjuttuja tms. Viimeset pari vuotta oon lähinnä juossut jokaista kohtaamaani lesboa karkuun, ettei vain joku pääse uimaan salakavalasti elämääni ja kohta alkaakin kivittäjäksi tai selkäänpuukottajaksi tai karkuunjuoksijaksi tms.
Toivoisin että valikoimaa oman vähemmistön sisällä olisi reilusti enemmän, elämä voisi olla täydempää joiltain osin. Mahdollisuus rakkauteen on sitäkin pienempi, kaiken maailman
ehdotuksia satelee, mutta yleensä epämieluisalta suunnalta (miehet, bi, bicurious, kokeilijat, polyt, vanhat)
Samanikäinen ja samassa elämäntilanteessa olen kuin sinäkin. Kirjoitin tuonne aiemmin, miten onkaan ollut helppoa huijata itseään ja sinkkuilla jo pitkään, kun lapset ja työ pitävät kiireisenä. On ollut helppoa juosta karkuun tilanteita, joissa voisi edes kohdata jonkun. Mutta nyt olisi vihdoin aika jo lopettaa karkuun juokseminen, se on loppujen lopuksi kuluttavaa ja yksinäistä hommaa. Olisi vihdoin kiva tavata ihminen, joka olisi samalla sivulla omassa elämässään kuin minä omassani. Tai edes vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia :)
Minä oon myös miettinyt, että ehkä voisin kohdata toisen, uskaltaa vielä kuitenkin avata itseni ja uskaltaa päästää joku sopiva elämään. Ehkä. En tiedä pitäisikö seuraavan kerran kohdatessaan ihanan ja kiinnostuneen naisen, olla vain avoin ja rohkea, jopa niin rohkea, että astuisi askeleen lähemmäs ja koskettaisi ja silittäisi kättä. Ehkä se avaisi muistamaan sen kaiken kauniin ja herkän, mitä se parhaimmillaan voi olla. Ehkä nämä sinkkuvuodet voisin jättää jo taakse ja olla rohkea, sitoutua aivan lopullisesti. Ehkä. Nämä vuodet menee niin nopeasti. Sitä kuin vain huomaa ja havahtuu, että on jäänyt yksin. Etenkin silloin, kun vanhat ystävät on onnellisesti pariutuneet. Ne, jotka uhosivat olevansa vain yksin.
Aika vähänlaisesti on tarjontaa ja välillä tulee mieleen, että olis helpompi rakastua mieheen. Lottovoittokin helpompaa, kun löytää sopiva nainen itselleen.
Jos olet sinkku niin miksi koet että miehen kanssa elämä olisi helpompaa?
Mustakin tuntuu välistä samalta, kun olen avioliitossa olevana avoimesti lesbojen seurassa :)
olen umpikiero hetero ! näin pitää ollakin.
Pari syytä miksi palstalla ei viitsi käydä kovin usein.
1)Tyhmiä kysymyksiä esittävät heterot. -> Googlen ja Setan sivut ovat muuten olemassa. Siellä on tietoa kiinnostuneille.
2) "Mieskeskeiset biit", jotka luulevat että l-naisia kiinnostaa tarttua mm heidän diileihinsä avoimesta liitosta tai ylipäänsä heidän pitkät sepustukset heteroelämästä ->Lukemisessa puutteita? Kyseessä on kuitenkin lesbopalsta. Bi-palsta on tuossa vieressä.
Aika mustavalkoinen kommentti. Viestiketjuja jonkin verran lukeneena voisin jo niiden pohjalta sanoa, että nämä heterosuhteissa elävät kirjoittajat eivät välttämättä ole ”enää” heteroita, tai nykyään/tulevaisuudessa edes biseksuaaleja vaikka miehen kanssa eläisivät tai aiemmin olisivat elämää jakaneet. Kaikki meistä eivät ole tiedostaneet omaa suuntautumistaan heti varhaisista vuosista lähtien. Mitä jos suvaittaisiin myös myöhäisheränneiden, seksuaalisuuttaan pohdiskelevien tai itsensä vasta löytäneetkin naiset ja heidän viestinsä palstalle. No, kaikkia ei voi miellyttää eikä jokainen pysty olla hyväksyvä.
Lisäys. Ehkä mainitut diilit avoimista sivusuhteista voisi siirtää muualle. Niitä ei kyllä mulla oo tullut vastaan. Itse jätän osan viesteistä otsikointien perusteella suoraan lukematta.
Minä myös hämmästelen, miten vihamielisesti tai väheksyvästi myöhäisheränneisiin (puhumattakaan biseksuaaleihin) välillä suhtaudutaan. Ymmärrän hyvin, että kaikki eivät heidän kanssaan suhteeseen halua. Ja että osalla on huonoja kokemuksia. Mutta näissäkään "ryhmissä" ei kaikki ole samanlaisia, eikä minusta ole reilua vähätellä jonkin ryhmän jäseniä niin rankasti, kun välillä saa lukea. Moni myöhäisherännyt on hämillään ja joutuu tekemään töitä ymmärtääkseen omia tunteitaan, jotka ovat hyvin todellisia ja hämmentäviä. Niin olisi kyllä hienoa, että olisi "lupa" niitä ihmetellä ja saada vertaistukea, vaikka keskustelupalstalla..
Kiitos fiksuista sanoistasi. Itse en ole rakastamisen näkökulmasta koskaan hetero enkä bi ollut, vaikka vain heterosuhteissa olen ollut. Lesbouden kieltäminen alkoi 12-vuotiaana, kun ystäväni levitteli kaikille tietoa antamastani ensisuudelmasta. Enhän minä sellainen voinut olla siinä yhteisössä missä elin, mitä minulle olisi käynyt? Entä perheelleni? Se trauma sai minut kieltämään tunteeni naisia kohtaan kaikki seuraavat vuosikymmenet. On varmasti ollut raskasta kuulua vähemmistöön kaikki vuodet ja se saa tuomitsemaan myöhemmin mukaan pyrkiviä, mutta ei ole helppoa olla näinkään. Toivoisi, että sopu sijaa antaa...
En mikään näistä.
37.v bi nainen mutta tykkään hulluna eräästä naisesta ja en usko enää kiinnostuvani miehistä joten oisinko sitten kuitenken nykyisin täysin lesbo vaan... 🤔😻
Ehkä olet vain täysin rakastunut, mitään sen enempiä määrittelemättä? 😍
sitä ainakin olen kyllä❣️😍
Olen aamun virkku illan torkku.LLuenut ilmaiset lehdet netissä,huviksen luen mitä ihmiset kirjoitaa tällä. Koska asun kerostalossa.en voi esim.alkaa imuroida,siivota, pestä pyykiä nyt.Paljon asuu työtömiä,eläkeläisä enen aikoja eläkellä. 8 keroksisesa talossa että saavat nukkua puoleen päivään.Tosin itse lähden jo sitten 8 jälkeen senjori jumpaan joka arki päivä on ilmaista uudella maalla. terv.akka.
Nainen 50+, sinkku jo pitkään. En harrasta yhdenillan juttuja, enkä ole testaamassa mitään, vaikka olenkin huomannut olevani bi, ihastuttuani naiseen ja sen hyväksyttyäni, naiset kiinnostavat ehkä jopa enemmän, kuin miehet. Helposti en yleensäkään ihastu. Kunpa löytyisi mukava nainen osaksi arkea, sellainen fiksu, aktiivinen ja elämänsä hallitseva..
Nainen, 28 vuotta. Naisten kanssa tullut deittailua viime vuodet, sitä ennen en deittaillut ollenkaan. Joskus käyn täällä aktiivisemmin katsomassa keskusteluja ja sitten saattaa olla pitkäkin tauko.
Nainen 42 vuotta. Välillä lueskelen kirjoituksia.Myöhäisherännyt,joka tuli kaapista muutama vuosi sitten. Olen parisuhteessa ikäiseni naisen kanssa.
Nainen 50+v sinkku. Myöhäisherännyt nainen ja muutama suhde ollut naisten kanssa. Toiveissa olis löytää tasapainoinen, fiksu ja mukava nainen.
Sama täällä. Nainen 50+ v sinkku.
Myöhäisherännyt ja muutama suhde ollut naisen kanssa. Toiveena myös löytää loppu elämän kumppani.
Viisikymppinen sinkkunainen. Harvoin käyn täällä. Keskustelen suhdeasioista enimmäkseen Whatsapp-ryhmissä/ Facebookissa.
Käyn silloin tällöin ja otan osaa keskusteluun, jos sattuu sopivia aiheita. Ikää 45 ja sinkkunaisia ollaan tällä hetkellä.
40v eronnut, myöhännäisherännyt pan/lesbo
Ekaa kertaa omaa itseään oikeasti etsimässä 🤔
Bi-ystävän kosketusten suloisuuden myötä myöhäisherännäisyyttään makusteleva heteroperheessä elävä. Niin mikä
Millaisia kosketuksia? ☺️ T: samanlaista elämää viettävä, ei hetero ainakaan.
Nuo kosketukset on kyllä "pahoja". Mä sain niitä aikanaan heterolta työkamultani ja muun muassa ne sysäsivät mut palavaan ihastukseen.
Viattomuuden rajoilla olevia, mutta ihan tarkoituksella jaettuja. Alun hämmennyksen jälkeen nykyään kosketan joskus myös itse.
Olen mies 58v hetero Lesboa bi naista etsin seksiseuraa seurustelemaan
Täältä tuskin löydät, jotta hei hei vaan sulle.
Lesbo, joka ei ole ansainnut kannuksia, vaan heitetään ulos kategoriasta. Itse kuitenkin tiedän laatuni parhaiten, ja elinikäisen rakkauteni yhtä naista kohtaan. Hän on ensimmäinen ja viimeinen <3
Olen 42v , nainen ja lesbo mutta olen pian tänä vuonna syyskuun jälkeen 13 vuotta sinkkuna 👍. Ei tullut mieleeni mitään, että tarvitsen kumppania ja en etsiä ketään 🤷.
Elän vain normaalisti elämää vaikka olkoon loppuelämäni yksin enkä kadu.
Nauttia elämästä silti huolimatta koska sillä ei ole väliä.
Mulla lähti taas biisi soimaan tuosta sun kirjotuksesta. Se biisi menee näin https://youtu.be/lhiP_4AJ870?feature=shared
Portionit ja Teflonit tästäkin tekivät versionsa, mutta tämä alkuperäinen on sanoiltaan ainakin mun korviin sopivampi 😁 Kaikkea hyvää sulle 😊
Tuossa vielä se toinen versio, vaikka vertailun vuoksi jos ei muusta syystä. https://youtu.be/R9DDQpgBnfw?si=ZMznw_o4IdKT6xlz
Mulle tulee tekstistäsi väkisinkin mieleeni eräs, jonka tiedän. Tämä nainen on hyvin kaunis, ainakin ulkoisesti, tummat hiukset ja kauniit piirteet. Hän työskentelee pääkaupunkiseudulla.
Mikäli sattuisit olemaan hän, niin toivoisin sinulle kaikesta huolimatta kaikkea hyvää ja lämpimän rakkauden elämääsi. Joskus on hyvä avata itsensä ja uskaltaa olla myös haavoittuva. Kannattaa uskaltaa rakastaa ja ennen kaikkea uskalla avata silmäsi ja huomata maailmassa myös hyvät ja kauniit asiat ja lämpö joka meitä kaikkia yhdistää. Sytyttäisitpä enkeliisi valon ja näkisitpä sydämen kautta. Olisit nähnyt paljon ja ehkä huomannut, että rakkaus korjaa paljon enemmän.
Hetero, 29, itseäni etsien.