Että toiset eivät vain pysty ottamaan vastaan sellaista hyvää ja eheyttävää, vilpitöntä välittämistä.
Heille on tapahtunut niin paljon pahoja asioita, että he kyseenalaistavat aina kaiken ja käyttäytyvät sen mukaisesti.
Eivät luota siihen, että joku voisi heistä vilpittömästi olla kiinnostuneita ja välittää?
Minusta se on tosi surullista, mutta en voi sille mitään, joten ei kai se muu auta kuin nostaa kädet pystyyn?
Heille on tapahtunut niin paljon pahoja asioita, että he kyseenalaistavat aina kaiken ja käyttäytyvät sen mukaisesti.
Eivät luota siihen, että joku voisi heistä vilpittömästi olla kiinnostuneita ja välittää?
Minusta se on tosi surullista, mutta en voi sille mitään, joten ei kai se muu auta kuin nostaa kädet pystyyn?
Vastaukset 110
Vanhimmat
Varsinkin jos tämä luottamuksen pettäminen jatkuu suhteesta suhteeseen.
Uskon sen kyllä.
Joo, varsinkin sellaiset missä paras ystävä pettää luottamuksen.
Minulla paras lapsuudenystävä lähti sanaakaan sanomatta yli 35 vuoden ystävyyden jälkeen. Olin tuntenut hänet 3 kk ikäisestä saakka.
Myöhemmin useamman ystävän kanssa analysoitu, että on narskun piirteitä, koska en ole ainoa, joka koki moisen. Ei kukaan terve voi toimia noin kylmästi. Haluan silti uskoa hyvyyteen ihmisissä, vaikka tuommoinen jättää jälkensä.
No joo mullakin ystävä petti, tapasi vain udellakseen minulta mitä olin puuhaillut ja siitä jälleen kanteli eteenpäin tiedot.
Pitäs varmaan ymmärtää että kavereilla tai ystävillä on heilläkin oma elämänsä elettevänään onko sinulle kaveri perhettäsi lapsia vaimoasi tai tyttöystävääsi tärkeämpi sama toisinpäin naisille itseni kohdalla jos kaverit menee kumppanin edelle ni hei hei
Tai tajus vaan kuinka sekasin sinä olet mu hyvä se on kai toisia syytellä harvateistä kun osaa ottaa omistatekosistaankaan syitä omille niskoille niin kuin kuuluisi
Olen nainen eikä kaverit / ystävät ole olleet perhettä tärkeämpiä koskaan.
Mä en enää ees odota mitään huolenpitoa keneltäkään. Luottanut tyhmänä ja jokainen pitänytkin pilkkanaan.
Niin, kun ei odota, niin ei tarvitse pettyä? Tuo on varmaan ihan hyvä neuvo itse kenenkin ihmissuhteisiin noin yleisesti.
Miten niin muka? Ihmisen pitäisi voida luottaa ja olla avoin eikä pelätä ja epäillä joutua pitämään suojamuureja. Se on väsyttävä se raskasta. Se tekee yksinäiseksi ja vetäytyväksi. Vaikka noin sanoin se ei tarkoita etteikö sitä sisimmässäni huolenpitoa toivo. Mäkin kuitenkin perusluonteeltani haluan uskoa ihmisistä hyvää loppujen lopuksi.
Mutta jos ei odota, niin voi yllättyä vain positiivisesti?
Mutta kun ihmisluonto ei vaan toimi niin. Ihminen voi väittää ja valehdella itselleenkin ettei kaipaa noita asioita. Kuitenkin sisimmässään tietää kuinka asiat on.
No mikä siihen sitten auttaa, että uskoisit hyvään? Olen yrittänyt aina omia ystäviä lohduttaa menemällä kahville, soittamalla tai pyytämällä kahville. Luulisi, että nuo ovat hyviä tapoja auttaa ketä tahansa, mutta mikä voi olla parempi?
Uskohan minä mut ei kait nyt ihminen voi kokemuksiaan niin vain sivuuttaa. Ja luottamus rakentuu pikkuhiljaa. Mulla muutama ihminen jolle kertonut asioitani. Muttei se tapahdu missään kahvitelun lomassa vaatii aikaa ja oikein tilanteen molemminpuolista luottamusta.
Juu. Enkä toki tarkoita, että tuntisin sinut etkä varmasti sinäkään tunne minua. Joskus vaan uppoaa kommentointiin niin intensiivisesti, että puhuu kuin "kaverilleen".
Joo en niin kyllä ajatellut. Mun ystävät hyvä että muistavat että olen olemassakaan. No nyt jopa näe yhtä tällä viikolla varmaan yli vuoteen ei ole nähty.
Minä olen tuollainen ihminen. Jos se on sinusta surullista, voin sanoa, että se on miljoona kertaa surullisempaa minusta.
Oletko ollut terapiassa asiasta johtuen?
En halua vastata tuohon kysymykseen. Ihan liian tungetteleva.
Anteeksi. Ei ollut tarkoitus tungetella. Ei tietenkään tarvitse osallistua edes keskusteluun jos et halua.
Eipä ole välittämistä mistään koskaan saatukaan. Ei edes ystäviltä.
Kaipa tuollainenkin on mahdollista.
Ja vaikka tuo oikein tuomalla toisen eteen sen mahdollisuuden saada edes yhden lohduttavan tai kannustavan sanan niin ei sitäkään.
Tuossa iso syy, todellakin. Kun koskaan ei ole sellaista välittämistä saanut osakseen niin ei sen olemassaoloa edes usko. Saatikka sitten, että joku haluaisi kohdistaa sitä itseen.
Mikä iso syy mihin?
En nyt tiedä mistä puhut. Olen kyllä kannustanut kaikkia ihmisiä, jotka ovat tuttavia / ystäviä niin ihan suoraan vai mihin viittaat?
Ketjun aiheeseen tietenkin.
Tarkoitatko siis, että joku ei ole ottanut sinua avosylin vastaan ja tämä on ainoa selitys?
En tiedä miksi väänsit ja käänsit asian tuolla tavalla negatiiviseksi, koska tässä ei ollut kyse minusta, vaan toisesta. Jos olisin itsestäni puhunut, niin olisin kirjoittanut asian minä-muodossa.
No, viestini näköjään meni ohi
Noin moni ajattelee vaikka syy olisi ihan muualla.
Ehkä parempi, jos olisit puuttumatta toisen elämään.
Kerropa miten olen nyt sinun elämään puuttunut? Kai minulla on oikeus analysoida ihmisen käytöstä noin yleisesti. Kaikki ei aina liity palstaan.
Jokainen kumppani pettänyt luottamuksen. Mitä sitä enää muuta odottaa
Niin kai. Vääränlaisia kumppaneita ja arvomaailmoja?
Saattaa olla. Omaehtoisesti selitelty niin kauan kuin tarve. Sitten meno muuttunut. Tiedä sitten.
Joo. Ei ihminen ole ihmisen pelastaja, vaan Jeesus. Kukaan ihminen ei voi korvata toiselle sitä tuskaa ja pahaa oloa mitä toiset tai itse on aiheuttanut. Eikä ihminen voi paikata omia virheitään. Eikä se mitä pitää toisen parhaana, välttämättä oikeasti ole sitä. Jeesus on välttämätön siihenkin että kaikki tuomitaan perinpohjin. Jumalanpelko onkin tuossa: kaikki mitä ajattelemme, sanomme ja teemme, on Jumalan arvioitavana. Moni pelkää että tekoälystä tulee kaikkitietävä, no Jumala on jo kaiken tietävä ja hänen tiedossaan ei ole virheen virhettä. Hänellä on enemmän kuin filminauhat kaikkien meidän elämästä, hän näkee ne sellaisinaan ja kaikki ajatuksemmekin.
Olen uskovaisen kodin kasvatti ja hyvin tietoinen uskonasioista. Kiitos vain.
Ongelmatapausten kannattaa reilusti antaa olla eikä alkaa säätämään ihmisen kanssa joiden jalkojen alla ei oo kantavaa maata.
Ja tuosta syystä meillä onnettomilla yksinäisillä ei ole mitään toivoa kokea onnea tässä elämässä.
En ehkä antaisi sellaisen olla, jolla on ongelmia. Ei ketään ja varsinkaan ystävää saa jättää silloin, kun hänellä on ongelmia. Kenenkään terapeutiksi ei kuitenkaan voi alkaa, jos ei ole terapeutin koulutusta. Ystävä voi määrättyyn pisteeseen tukea, mutta myös ohjata hoitoon, jos joku tarvitsee apua. Nämä siis vain minun mielipiteitäni.
Minulle on ihmiset kääntäneet selkänsä juuri silloin, kun olisin tarvinnut tukea. Ilmeisesti pelkäävät, että epäonni tarttuu. Näiden lukuisten hylkäämisten takia haluan olla yksin ja rauhassa.
Ehkä ymmärrän mitä tarkoitat. Noin ei tarvitse pettyä.
Varmasti noinkin on, ettei huonosti kohdeltu ihminen välttämättä oikein luota toisiin ihmisiin. Luottamaan opettelu vaatii paljon ajatustyötä, matkaa omiin kokemuksiin ja itseen, eikä sitä voi hoputtaa tai pakottaa.
Ei ole tarkoitus hoputtaa tai painostaa ketään, vaan analysoida ja ymmärtää miksi joku toimii jollakin tavalla.
Se on oikea tapa lähestyä asiaa. Ehkä avauksesta aistin lievää turhautumista, siksi noin kirjoitin. En arvostellen ollenkaan.
Olet oikeassa, sen verran paljon ympärillä tapahtuu nyt asioita, jotka ei liity minuun. Turhauttaa lähinnä se, kun ei aina osaa auttaa. Kaikille vaikeista asioista puhuminen ei ole helppoa.
"Paholainen vaanii joka kulman takana..."
True that!
"Paholaisen Portto"aina jalat levällään.
Juu,niin siellä nurkilla ,jep!Siellä missä "paholainen siellä myös portto".
Tämä on tosi surullinen ketju. Tulin tästä pahalle mielelle.
Olisin enemmän surullinen niistä, jotka vievät sen luottamukaen omalla toiminnallaan.
On surullista. Jos vaikka läheisriippuvainen niin käytetään hyväksi. Näitä ollut paljon.
Niinpä. Niitä varmasti on eikä kaikki sitä edes tiedosta.
Niinpä..liian kauan kesti itsellä 😊
Rikotut vaatii aikaa ja jonkun joka todistaa teoillaan että jotkut oikeasti on hyviä ihmisiä
Niin varmasti on.
Ehkä hän ei vaan halua sinua.
Kummallinen ajatusmaailma. Mistä sinä tiedät keneen ihmiseen tämä asia liittyy edes? Ei kaikki liity aina palstaan, jota täällä puhutaan.
Minusta sinä olet vähän rasittava tyyppi. Vika on aina muissa, ei koskaan sinussa. Kun minä ainakaan en tarvitse mitään eheyttävää välittämistä. Olen ihan ehjä jo valmiiksi. Haluan ihmissuhteelta ihan muuta kuin että toinen korjaa minua jotenkin.
Sinun pitää opetella luottamaan ja rakastamaan. Rakkaus on sen arvoista.
Minä osaan jo rakastaa. Sinä et ymmärtänyt mitä minä tuohon kirjoitin. Rakkauden tehtävä ei ole korjata toista vaan rakastaa toista sellaisena kuin hän on. En koe olevani rikki. Älä vastaa noin tyhmiä.
Olen ihan yhtä viallinen ihminen kuin kuka tahansa muukin ihminen. Sinä voit ohittaa aloitukseni, jos analysointi ahdistaa.
Ihan sellainen pieni vinkki kuitenkin, että jos jokin asia toisessa ärsyttää, niin se voi tarkoittaa, että itse toimii sillä tavalla eikä tykkää siitä piirteestä itsessäänkään. Aina se ei ole näin, mutta se voi joskus olla näin.
Hyvä.Se joka vastas on se yksinäinen,puutteessa elävä vanha gubbe kuka houkuttaa näillä sanoilla luottaa itseensä että saa mahdollisuuden päässä hoonaan sun nuorta piparia.
Ainut korjaava asia on se että näyttää ja todistaa välittämisen olevan aitoa, mikään ei tosin ole kestävää. Toisena hetkenä tosi ja toisena taas jotain ihan muuta.
Jokainen näyttää oman välittämisen niin hyvin kuin osaa näyttää.
Mistähän sellaista välittämistä löytäisi? Yrittänyt löytää, löytyy ihan jotain muuta. Taitaa vaan olla niin harvassa sellaiset ihmiset jotka oikeasti välittää, että sellaisen löytäessään on jo niin paskana ettei pysty mihinkään.
Olet oikeassa, harvassa on ihmiset, jotka oikeasti välittävät. Sen vuoksi heidät haluaa tavallisesti pitää omassa elämässä, jos mahdollista.
Kaikki ihmiset eivät ole pahoja ja eivät petä luottamusta.
Toivon todella näin.
Etsimällä kun ei löydä kun sen seuraavan pettymyksen itse olen kääntäny ajattelun tuossakin niin että tiedän tasantarkkaan mitä tai millaista ihmistä en elämääni kaipaa
Varmasti hyvä tapa valita ihmiset, jotka päästää lähelleen.
Joo,mutta ihmisille riittä se 1 luotettava ei tarvii kaikkien kanssa kuluttaa energiaa.
Mitä on eheyttävä vilpitön välittäminen kuinka voit väittää välittäväsi ihmisestä jos et edes tätä tunne yhtään tutustumiseen mulla ei mene aikaa kun viikosta kuukauteen riippunee kuinka usein näkee henkilöä ja helpottaa hieman tutustumista jos on joskus vähänkin samankaltaisen ihmisen jossain kohdannu johon on jo tutustunut jotenkin edes
Kuten aiemmin mainitsin tuossa ylhäällä, niin kaikki ei aina liity palstaan. Olemme analysoineet tätä ystävän kanssa ja sen perusteella tein avauksen.
Mielestäni eheyttävä vilpitön välittäminen on niinkin yksinkertaista, että kysyy kuulumiset, on läsnä ja keittää kahvit. Antaa neuvoja, jos kysytään. Yksi suu, kaksi korvaa.
Pääsit narsismin ytimeen. Toiset, kun ottavat aina vain niitä uusia eheytettäviä, niih.
Tarkoitatko, että jos on ns. hoivaajaluonne?
Älä huoli. Paha saa aina palkkansa.
Hyvä, jos paha saa palkkansa. Olen oikeudenmukainen ihminen ja todellakin toivon, että karma hoitaa homman kotiin.
Tiedän tunteen. Kun yrittää rakentaa läheisiä välejä, mutta vastapuoli ei tunnu uskovan olkapäätään tarjoavan motiiveihin. Silloin voi vain olla olemassa toiselle ja antaa aikaa.
Niin varmaan se on.
DNA sarjassa löytyi äsken rekka - autosta kuolleita ihmisiä, joilta on varastettu elimiä elinkauppaa varten.
Ohjelmassa poliisikin ryhtyi auttamaan ystäväänsä saamaan vauvalleen maksanpalan.
Hän välittää ystävästään ja ex- vaimostaan ja näitten lapsesta, mutta sitten on ihmisiä, joilla ei ole ketään, ja jotka päätyvät maksamaan sen välittämisen.
Kuuntelu on hyvä tapa välittää. Ihmisen teot eivät usein ole.
Tuosta kuuntelusta olen samaa mieltä. Olisi varmaankin hyvä, jos ihmisellä olisi se aiemmin mainitsemani kaksi korvaa ja yksi suu.
Kannattaa pohtia ap missä menee sinun itsesi tekemisten ja sen välinen raja että yksilön itsensä pitääkin tehdä ne isot päätökset ja otettava se eka askel ja lähettävä itse rakentamaan parempaa ...
Se harmi läheisille jotka näkevät pahan olon ja pahoinvoinnin kun on tilanteita missä ei voi autaa yhtään enenpää vaan on käveltävä pois ja jätettävä pyörät pyörimään ,auumun sarastaan uudestaan ja keskityttävä itse ihan muihin asioihin .
Sä et voi pakottaa ketää rakastuun. suhun.
Ja se avun vastaanottamisen taito on osalla samassa sarjassa ... eivät osaa ottaa apua vastaan tai vaikka miten rakentelisit itsestäsi jotain pelastajaa
Heidän onkin löydettävä pelastus itse.
Anna tutkimusmatkaajien ja seikkailioiden olla sitä mitä he ovat.
Eli tyyppejä jotka sukeltavat sinne umpi ryteikkoo mistä kukaan muu ei oo läpi pääsyt ja hypätä kallioilta alas tietämättä iskevätkö päänsä pohjaan ...
Et voi suojella kaikkea ja kaikkia tai estää ihmisiä keksimästä uutta tai toisenlaista tapaa ja polkua toimia tilanteessa mitä itse tekisit .
Päästä irti hänestä
Hän ei oo vielä tai koskaan valmis
Sinun tavallesi tai sinun tyylillesi auttaa ja elää elämää ,han vain on niin erilainen kun sinä .
Keskity niihin joille tapasi ja tyylisi on just se oikea
Äläkä hakkaa päätä seinään tyypin kanssa joiden pitää selkeästi kokeilla ihan jotain muuta tapaa toimia seuraavaksi kun se mitä sinulla olisi tarjolla !
Ymmärrän osasi ja varsin vaatimaton paikkasi.
Se riittää .
Samoinkun se että sinä yritit auttaa .
Teit mitä voit ... vai teitko ...
(eihän vasn ole sanahelinää ... Ja ootkin ollut oikesti tekemättä asioita)...
Ja tiedosta et kyseenalaistajia oli jo 2000 vuotta sitten ja meitä tulee aina olemaan ..
Samoin on ollu tutkimusmatkaajiakin ...
Anna hänen olla se mitä hän on ❣️🥰💕
Aika rohkeasti ja päättäväisesti tulet kirjoittamaan kuin olisimme vanhojakin tuttuja ja tietäisit asioista enemmän kuin mitä olen tuossa kertonut? Väkisinkin mietin mikä on sinun motiivisi tällaiseen kommenttiin?
Älä käsitä väärin. Tarkoitat varmasti hyvää neuvoillasi. En kuitenkaan ole mikään pelastava enkeli tässä tapauksessa. Enkä koe tarvetta suojella ketään, koska jokainen vastaa loppupeleissä omasta toiminnastaan ja itsestään.
Tiedän ainakin joitakin rohkeita ihmisiä lähipiirissä. Ne innovatiiviset ihmiset ovat niitä, jotka yrittävät. Niillä on joku sellainen idea, jota ei muilla ole ja rohkeus tehdä asioita eri tavalla.
Yrittäjä vie tämän rohkeuden monesti myös muille elämän osa-alueille. Se on sitä syvään veteen sukeltamista ja riskien ottamista. Toiset kulkevat perässä ja arvostelevat. Pioneereja tosiaan on vain 5 % väestöstä. Minun puolestani jokainen saa olla ihan mitä on ja erilaisuus on rikkautta.
Hyvää yötä. 😊
Luottamus ja lojaalius, jollei toinen anna niille arvoa, et huomaa toisen käytöksestä sen, että kunnioitus ja arvostus eivät kohtaa samalla tavalla toiseen suuntaan on ystävyys silloin yleensä tuomittu epäonnistumaan? Ystävyys on tärkeää jokaiselle, mut se ei voi olla yksipuolista.
Elämän tilanteet voivat olla erilaisia ja siten ystävyyskin voi olla koetuksella. Toinen on suhteessa/ perheellinen/ iki-sinkku/ suhde-sinkku? Kokema arjessa muokkaa näkemyksiä, joillakin on enemmän malttia ja ovat rauhaa rakastavia, toisilla menojalka vipattaa, eikä osaa olla paikallaan?
Erilaisuus voi olla rikastuttavaakin, jos osaa antaa arvoa ihmiselle ihmisenä, eikä epäillä erilaisuutta eristävänä tekijänä. Luottamusta koetellaan monesti ulkoisten seikkojen johdosta? Halua ymmärtää muita vaatii aina uskoa hyvään.
Kenen kanssa uskaltaa yrittää keskustella asioista vilpittömästi ja hyvässä hengessä? Vaatii uskallusta roppa kaupalla ja ihmistuntemusta, että syntyy hyviä tuokioita. Itse olen vähän arka, mutta en näe mahdottomana hyvää vuorovaikutteista keskustelua?
Hyviä mielipiteitä nostit esille. Palaan kommenttiisi huomenna.
Olen samaa mieltä, että luottamuksen ja lojaaliuden pitää kohdata. Ylipäätään arvomaailmojen pitää kohdata.
Olen kokenut niin, että ne jotka eivät osaa olla paikoillaan joskus pakenevat tunteitaan. Jos koko ajan pitää suorittaa, voi miettiä mistä se johtuu.
Varmaankin pitää keskustella sellaisen kanssa, jonka tuntee tarpeeksi hyvin pystyäkseen luottamaan. Eihän puolitutut sellaisia ole.
Olen myös itse arka tietyissä tilanteissa, eli ymmärrän hyvin mistä puhut. Toisaalta joskus olen luottanut liikaa ja saan kärsiä siitä.
Älä yritä eheyttää toista. Se karkoittaa osan pois eikä syy ole tuo mitä luulet.
Olipa jännä kommentti? 🤔
Muista se on vain sinun näkökulma, ei totuus hänen tilanteesta. Ellei hän ole kertonut miten itse kokee tilanteensa. Ei ole hyvä tehdä oletuksia. Ihmisen olisi hyvä löytää ensin itse onnellisuus ja vasta sitten ottaa toinen elämäänsä mukaan onnea jakamaan.
Tietysti muistan, mutta en jaksa jokaisen kommentin päätteeksi kirjoittaa, että tämä on vain minun näkökulmani / mielipiteeni, ei mikään yleinen totuus.
Joo olen tullut siihen käsitykseen exäni suhteen että tiedän mitä tarkoitat.
Sota kirveet pitäisi joskus haudata.
Kyllä aina kannattaa. Vaikka itsensä vuoksi, jos ei muuten.
"Sotakirves" on yhdyssana.
Tanssitaan lambadaa
Tämä oli varmasti ihan paikallaan keventämässä tunnelmaa.
Joillain on joku ihme fiksaatio sekopäihin ja siihen, että kaikki on yhtä sotkua. Yksikään tervejärkinen ei haaveile parisuhteesta mieleltään epätasapainoisen ihmisen kanssa. Jotta voisi rakentaa jotain vakavaa, on molempien oltava mieleltään ehjiä ja vakaita.
Miksi kärjistät asian noin pitkälle? Voihan asioita analysoida leimaamatta ketään sekopääksi ja haukkumatta ketään sairaaksi.
En ole ihan totaali terveeseen ja totaali vakaaseen ihmiseen kyllä eläessäni törmännyt. Ihan normi rikkinäisiin ihmisiin kylläkin. Ja ihan on osanneet ottaa huomioon ja tukea normisti yleisesti ottaen toisiaan. Sitten, kun tulee vastaan itseään yli ihmisenä pitävä parantaja, joka asettuu pyytämättä tukemaan ja hoitamaan, niin olo on lähinnä vaivaantunut ja koen, että toinen yrittää holhota. Paras eheyttävä vilpitön välittäminen, on tasaveroisena rikkinäisenä ihmisenä samalta pohjalta ymmärtäminen. Se, tuntuu luonnolliselta.
Kuka pitää itseään parantajana ja yli-ihmisenä? En usko että kovinkaan moni. Eiköhän kaikilla ole omat sotkunsa käsiteltävänä.
Aika moni ottaa tuon tyyppisen asenteen, varsinkin, jos yrittävät paeta niitä omia sotkujaan auttamalla muita. Toiset taas tajuamattaan lähtevät vouhottamaan pyytämättä. Kyllä näitäkin riittää ja on ihmisissä.
Toivottavasti olet kuitenkin puhunut kohteen kanssa ennen kuin nostat kädet pystyyn.
Niin. Toivottavasti olen.
näin se monesti on. itse löytänyt ihmisiä, erityisesti yhden, joka aina tulee eteeni, ilahduttaa minua aina suuresti ja tunnen kuinka välittää. jostain syystä minua jännittää aloittaa suhdetta kun ei tiedä miten muut siihen reagoi ja jatkavatko taas sitä touhuaa. toisaalta on ihmisiä jotka saa vietyä sitä pois. totuin niin pitkään huonoihin ihmisiin elämässä. että se on totta, jo valmiiksi odottaa koska tulee "turpaan" kun hyviä juttuja tulee tai jos tuntee hyvää oloa. sitä ei uskalla kunnolla tuntea ja pelkää niiden toimintaa koko ajan.
Hyviä pointteja. Alkaako siinä, kun pelkää, niin työntämään toista sitten kauemmas, kun ei halua, että sattuu? Sitten tavallaan omalla käytöksellään satuttaa lopulta vain itseään, kun ei tosiaan päästä ketään lähelleen. En tiedä. Kunhan mietin.
Keskusteluhalukkuuteen vaikuttaa lähtöasetelma. Jos lähestytään ylävinkkelistä katsoen tai tulee yhtään olo että ei olla samalla korkeudella puhumassa ihminen ihmiselle.
Tästäpä tulikin mieleen yksi teatterinjohtaja, joka katsoo aina johdettaviaan ylhäältä alaspäin. Hän on siis kirjaimellisesti korkeammalla kuin muut.
Miten Sinua on kohdeltu? Ja kuka oot, nainen, mies, ikähaitari? Haluaisin kenties tutustua