Lipponen painotti jo vuonna 2000 vahvempaa ja yhtenäisempää EU:ta sekä unionin yhteistä ulkopolitiikkaa. Venäjän kohdalla ideana oli, että maa haluttiin sitoa EU:hun talous- ja energiayhteistyöllä.
Lipponen oli Venäjän valtio-omisteisen Gazprom-yhtiön ajaman Nord Stream -kaasuputken lobbarina vuosina 2008–2022. Lipposta on jälkeenpäin kritisoitu siitä, ettei hän nähnyt kaasuputken turvallisuusriskejä.
Vuonna 2008 ulkoministeri Stubb vakuutti eduskunnassa, että Suomen Venäjä-suhteita ei tulla koskaan hoitamaan Naton kautta, mutta EU:n kautta Venäjä-politiikkaa voidaan hänen mukaansa osittain hoitaa. Stubb painotti myös Suomen kahdenvälisten Venäjä-suhteiden merkitystä, vaikka piti samaan aikaan tärkeänä, että Suomi on myös osa suurempaa EU-kokonaisuutta.
Stubb halusi Lipposen Suomesta suurempiin saleihin. Hän esitti vuonna 2009, että Lipponen olisi erinomainen ehdokas EU:n huippuvirkoihin, esimerkiksi EU:n presidentiksi.
Pian kulisseista kantautui kuitenkin tieto, että Puola tulisi blokkaamaan aina ja ikuisesti Venäjän etuja ajavan Gazprom-Lipposen EU:n huippupestien ehdokasasettelussa.
Vaikka venäläisten omistaman kaasuputken turvallisuuspoliittisesta riskistä puhuttiin tuolloin laajasti Euroopassa ja Suomessa, ei Stubb halunnut riskejä nähdä.
Ulkoministerin mukaan Venäjän ja Euroopan keskinäisriippuvuuden kasvattaminen oli hyvä asia. Suomelle putkihanke oli Stubbin mukaan ensisijaisesti ympäristökysymys, eikä Venäjän ja Saksan välille rakennettava putki liittynyt ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Vuonna 2009 ulkoministeri Stubb moitti eduskunnassa venäläisestä kaasuputkesta varoittaneita maita asian ”politisoimisesta”. Stubbin mukaan toisin kuin venäläisputken turvallisuuspoliittisista vaaroista huolestuneet maat (Baltia ja Puola), Suomi on putken suhteen käytännöllinen ja toimii kuin oikeusvaltio.
Venäläisten tonttikaupat ja viisumivapaus
Ministerinä Stubb ei nähnyt tarvetta puuttua venäläisten tonttikauppaan Suomessa, ja hän edisti venäläisten viisumivapautta.
Alkuvuonna 2011 ulkoministeri Stubb kertoi, ettei halunnut puuttua venäläisten oikeuteen ostaa maata tai kiinteistöjä Suomesta, vaikka Venäjä ei höllentäisi suhtautumistaan suomalaisten tonttikauppoihin Venäjällä. Keskustelua tonteista käytiin, koska Venäjä yllätti kiellollaan myydä maansa raja-alueilta tontteja ulkomaalaisille.
Myöhemmin Suomessa on herätty selvittämään venäläisten tonttikauppojen syitä ja taustoja.
Kataisen (kok) hallituksessa vuonna 2011 ulkomaankauppa- ja eurooppaministerinä Stubb kävi tapaamassa Moskovassa Venäjän varapääministeriä Sergei Ivanovia. Matkan jälkeen Stubb lobbasi vahvasti venäläisten viisumivapauden puolesta. Kokoomusministerin mukaan oli vanhanaikaista ajatella, että venäläisten kanssa tulisi viisumivapauden myötä suurempia ongelmia kuin muiden naapurimaiden kanssa.
–Mitä matalammat rajat Suomen ja Venäjän välillä, sen parempi, Stubb totesi matkan jälkeen medialle.
Hän kertoi myös toivovansa, että venäläisten viisumivapaus toteutuisi vuonna 2018 eli Venäjällä pidettäviin jalkapallon MM-kisoihin mennessä.
Puolustusmenojen leikkaukset
2010-luvun alussa Suomen puolustusmenot joutuivat massiiviseen leikkuriin.
Kataisen kokoomusjohtoinen hallitus toteutti vuosina 2011–2015 puolustusvoimauudistuksen, ja hallitus leikkasi puolustusbudjettia noin kymmenen prosenttia. Stubb oli yksi hallituksen ministereistä.
Jälkeenpäin leikkausten on katsottu ajaneen Suomen puolustuskyvyn ahdinkoon ja olleen jälkikäteen arvioituna suuri virhe.
Puolustusvoimien säästöohjelmaa jatkettiin myös Stubbin pääministerikaudella, aina vuoden 2015 loppuun saakka, vaikka Venäjä oli edellisenä vuonna aloittanut valloitustoimet Ukrainassa EI ÄÄNIÄ TÄLLE HEPULLE KIITOS
Lipponen oli Venäjän valtio-omisteisen Gazprom-yhtiön ajaman Nord Stream -kaasuputken lobbarina vuosina 2008–2022. Lipposta on jälkeenpäin kritisoitu siitä, ettei hän nähnyt kaasuputken turvallisuusriskejä.
Vuonna 2008 ulkoministeri Stubb vakuutti eduskunnassa, että Suomen Venäjä-suhteita ei tulla koskaan hoitamaan Naton kautta, mutta EU:n kautta Venäjä-politiikkaa voidaan hänen mukaansa osittain hoitaa. Stubb painotti myös Suomen kahdenvälisten Venäjä-suhteiden merkitystä, vaikka piti samaan aikaan tärkeänä, että Suomi on myös osa suurempaa EU-kokonaisuutta.
Stubb halusi Lipposen Suomesta suurempiin saleihin. Hän esitti vuonna 2009, että Lipponen olisi erinomainen ehdokas EU:n huippuvirkoihin, esimerkiksi EU:n presidentiksi.
Pian kulisseista kantautui kuitenkin tieto, että Puola tulisi blokkaamaan aina ja ikuisesti Venäjän etuja ajavan Gazprom-Lipposen EU:n huippupestien ehdokasasettelussa.
Vaikka venäläisten omistaman kaasuputken turvallisuuspoliittisesta riskistä puhuttiin tuolloin laajasti Euroopassa ja Suomessa, ei Stubb halunnut riskejä nähdä.
Ulkoministerin mukaan Venäjän ja Euroopan keskinäisriippuvuuden kasvattaminen oli hyvä asia. Suomelle putkihanke oli Stubbin mukaan ensisijaisesti ympäristökysymys, eikä Venäjän ja Saksan välille rakennettava putki liittynyt ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Vuonna 2009 ulkoministeri Stubb moitti eduskunnassa venäläisestä kaasuputkesta varoittaneita maita asian ”politisoimisesta”. Stubbin mukaan toisin kuin venäläisputken turvallisuuspoliittisista vaaroista huolestuneet maat (Baltia ja Puola), Suomi on putken suhteen käytännöllinen ja toimii kuin oikeusvaltio.
Venäläisten tonttikaupat ja viisumivapaus
Ministerinä Stubb ei nähnyt tarvetta puuttua venäläisten tonttikauppaan Suomessa, ja hän edisti venäläisten viisumivapautta.
Alkuvuonna 2011 ulkoministeri Stubb kertoi, ettei halunnut puuttua venäläisten oikeuteen ostaa maata tai kiinteistöjä Suomesta, vaikka Venäjä ei höllentäisi suhtautumistaan suomalaisten tonttikauppoihin Venäjällä. Keskustelua tonteista käytiin, koska Venäjä yllätti kiellollaan myydä maansa raja-alueilta tontteja ulkomaalaisille.
Myöhemmin Suomessa on herätty selvittämään venäläisten tonttikauppojen syitä ja taustoja.
Kataisen (kok) hallituksessa vuonna 2011 ulkomaankauppa- ja eurooppaministerinä Stubb kävi tapaamassa Moskovassa Venäjän varapääministeriä Sergei Ivanovia. Matkan jälkeen Stubb lobbasi vahvasti venäläisten viisumivapauden puolesta. Kokoomusministerin mukaan oli vanhanaikaista ajatella, että venäläisten kanssa tulisi viisumivapauden myötä suurempia ongelmia kuin muiden naapurimaiden kanssa.
–Mitä matalammat rajat Suomen ja Venäjän välillä, sen parempi, Stubb totesi matkan jälkeen medialle.
Hän kertoi myös toivovansa, että venäläisten viisumivapaus toteutuisi vuonna 2018 eli Venäjällä pidettäviin jalkapallon MM-kisoihin mennessä.
Puolustusmenojen leikkaukset
2010-luvun alussa Suomen puolustusmenot joutuivat massiiviseen leikkuriin.
Kataisen kokoomusjohtoinen hallitus toteutti vuosina 2011–2015 puolustusvoimauudistuksen, ja hallitus leikkasi puolustusbudjettia noin kymmenen prosenttia. Stubb oli yksi hallituksen ministereistä.
Jälkeenpäin leikkausten on katsottu ajaneen Suomen puolustuskyvyn ahdinkoon ja olleen jälkikäteen arvioituna suuri virhe.
Puolustusvoimien säästöohjelmaa jatkettiin myös Stubbin pääministerikaudella, aina vuoden 2015 loppuun saakka, vaikka Venäjä oli edellisenä vuonna aloittanut valloitustoimet Ukrainassa EI ÄÄNIÄ TÄLLE HEPULLE KIITOS
Vastaukset 9
Vanhimmat
Stubb professori oli ajamassa ryssille tontteja suomesta hartwall jne airiston meren hedelmät
😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋
💋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18196481D
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Ottakaa se läppäri pois ettei se pääse Twiittailee kaikenlaista skeidaa antakaa 1000 eur ja lappiin menolippu takaisin kun lumet sulaa
Eikös Marin sanonut, ettei Suomi gae Natoon?
Siis sama, joka haki Suomen Natoon.
En ole huolissani niistä, jotka pystyvät muuttamaan näkemyksiään vaan niistä, jotka jääräpäisesti pitävät kiinni jostain, jota ei ole olemassa.
Totta, jopa moitteiden jälkeen Haavisto on AlHolin kuprustaan sitä mieltä, että hän on oikeassa ja kansa väärässä.
Se on pelottavaa.
Vähän kuin Halonen maamiinakiellon kanssa.
SDP Halosen kissat Paavon diisseli vero tuli maksaa kansalaisille liikaaa
Ulkoministeri Stubb kertoi, ettei halunnut puuttua venäläisten oikeuteen ostaa maata tai kiinteistöjä Suomesta, vaikka Venäjä ei höllentäisi suhtautumistaan suomalaisten tonttikauppoihin Mitä ihmettä suomi menee konkurssiin jos tollainen tollo pääsee pätemään
LIIKAA MINISTEREITÄ PRESIDENTTEJÄ MAAN TALOUS RAPAKUNNOSSA
JOTKA EI SAA MUUTA AIKAAN KUIN ONGELMIA RATKAISIJA PUUTTUU
JOTAKIN on pahasti vialla, kun vain viikon mittainen hieman tavallista kovempi pakkasjakso saa maan sähköhuollon veitsen terälle – ja tempaisee sähkön ennätysmäisiin hirmuhintoihin
Pakkasten syyttäminen sähkösotkusta vaikuttaakin ennemmin helpolta selittelyltä kuin sähkösotkun uskottavalta juurisyyltä.
Toinen ehkä vaistomainen syntipukki on sähköpörssi, sillä juuri pörssisähkön hiuksia nostattavat hirmuhinnat ovat hallinneet viime päivien talousotsikoita – ja kannustaneet kansalaisia kekseliäisiin, vaivalloisiin ja äärimmäisiin säästötoimiin – aamukahvien keittämättä jättämiset mukaan luettuna.
Sähköpörssikin on pakkasten tavoin vain teknisluontoinen mutta itsessään pohjimmiltaan syytön syntipukki vallitsevaan sähkösotkuun.
Hintaheilunta ei ole pörssin vika
Pörssisähkön äärimmäiset hintavaihtelut ovat toki vakava ja monin tavoin kansakunnan yleistä etua haittaava ongelma, mutta hintaheilunta ei ole sähköpörssin vika vaan ominaisuus.
Kilowattitunnin pörssihinnan heilahtelu vain parin kuukauden kuluessa jopa 50 senttiä miinukselta paraikaa hätyyteltävään kahteen euroon plussalle on ongelma ja suoranainen vitsaus niin sähköä tarvitseville kansalaisille kuin koko kansantaloudelle mutta se ei ole sähköpörssin syytä kuin satunnaisten hintavirheiden verran