Rakastan sinua Jorma

Är det Karjaa svenskspråket commun?

Sori, ettei asia ollut tuota kummempi.

No en kyllä rakasta sua.

Voisin jopa ajatella, että tämä on mulle. Hän todellakin teki väärin mua kohtaan ja kohteli maailman huonoimmalla tavalla.

Mutta oon ymmärtänyt, että se oli hänen väärä valinta. Jouduin käymään melko tuskallisen tien sen takia.

Melko lukossa hän on yhä, avainkin on hukassa. Tie hänen luokseen on lähes kulkematon.

Minun on tuskallisen vaikea aloittaa keskustelua, hän ei ehkä hoksaa sitä, mutta arpeuduin aika pahasti, kun sydän särkyi..

Vaikka se onkin jo parantunutkin, ne arvet ne arvet, anteeksikin annoin, vaikkei jän edes pyytänyt. Mutta näin hänen katseensa. Tietäneekö hän itsekään, mitä sillä kertoi.

Hän tietää, että rakastan. Mitä minä tiedän? Kun olen sanoja ja jäntä vailla.

Luulisin, että hän nukkuu öisin.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Voisin jopa ajatella, että tämä on mulle. Hän todellakin teki väärin mua kohtaan ja kohteli maailman huonoimmalla tavalla.

Mutta oon ymmärtänyt, että se oli hänen väärä valinta. Jouduin käymään melko tuskallisen tien sen takia.

Melko lukossa hän on yhä, avainkin on hukassa. Tie hänen luokseen on lähes kulkematon.

Minun on tuskallisen vaikea aloittaa keskustelua, hän ei ehkä hoksaa sitä, mutta arpeuduin aika pahasti, kun sydän särkyi..

Vaikka se onkin jo parantunutkin, ne arvet ne arvet, anteeksikin annoin, vaikkei jän edes pyytänyt. Mutta näin hänen katseensa. Tietäneekö hän itsekään, mitä sillä kertoi.

Hän tietää, että rakastan. Mitä minä tiedän? Kun olen sanoja ja jäntä vailla.

Luulisin, että hän nukkuu öisin.

Kirjoitan sinulle nyt.

Kirjoitin hassusti "väärä valinta". Valinta kuin valinta ja minua kohtaan ikävä juttu.

Omien valintojen kanssa täytyy pärjätä. Anteeksi voi pyytää, tai olla pyytämättä. Sekin on valinta. Ja antaa anteeksi itselleen, se kannattaa.

Pyrin ymmärtämään sinua ilman vastauksia. Jotain piti tehdä, että kesti ja jaksoi. Ajattelin, etteivät valintasi kerro minusta vaan sinusta.

Sinulla oli elämässäsi muuta ja joku toinen, mikä ihmeen järkevä vaihtoehto minä koskaan olisin ollut tai sinä. Mikään maailman järki ei riitä rakkauden lopettamiseen, ja kaikki maailman viisaus ymmärtää sen loputtomuuden.

Miksi yrittää hallita sitä liialla järkevöittämisellä. Mihin se johtaa?

Rakkaus on unta ja totta.

Eikä se ollut mikään valinta rakastua sinuun, minun järjen hivenillä ei ollut mitään tekoa eikä tekemistä sen tunteen kanssa, joka sinua kohtaan heräsi tuosta noin vain.

Mietin vain, että pitäisihän sen jotain kertoa ja sen, ettei tunne koskaan kuollut. Sinultakaan?

Maailmaan mahtuu. Rakkautta ja rakkaudettomuutta.

Mitä jos menisit ihan itse