Kun suomalainen opiskelujärjestelmä on mitä on ja
näitä uudistuksia ja rajoituksia vaan tehdään (eikä keskitytä opetuksen laadun nostamiseen) niin eduskunta voisi kaivaa esille mahdollisuuksia suorittaa korkeakoulututkintoja ulkomailla. Ennen toista maailmansotaa Suomesta lähdettiin oppiin niin Saksaan, Englantiin, Ranskaan kuin Ruotsiinkin. Ei ollut käsittääkseni puhetta silloin siitä että sieltä takaisin tulleet olisivat olleet epäpätevia tai suorittaneet tutkintojaan liian pitkään. Mikä meitä täällä Suomessa pitää, järjestetään asia niin että oppia haetaan taas ulkomailta asti. Vältytään sitten yhteensopimattomuuksilta ulkomaalaisten tutkinojenkin kanssa.
näitä uudistuksia ja rajoituksia vaan tehdään (eikä keskitytä opetuksen laadun nostamiseen) niin eduskunta voisi kaivaa esille mahdollisuuksia suorittaa korkeakoulututkintoja ulkomailla. Ennen toista maailmansotaa Suomesta lähdettiin oppiin niin Saksaan, Englantiin, Ranskaan kuin Ruotsiinkin. Ei ollut käsittääkseni puhetta silloin siitä että sieltä takaisin tulleet olisivat olleet epäpätevia tai suorittaneet tutkintojaan liian pitkään. Mikä meitä täällä Suomessa pitää, järjestetään asia niin että oppia haetaan taas ulkomailta asti. Vältytään sitten yhteensopimattomuuksilta ulkomaalaisten tutkinojenkin kanssa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä eduskuntamme on paljon tehnyt töitä meidän opiskelijoiden eteen. Toki parannettavaa on aina. Mutta miksi odottaa yhteiskunnalta apua senkun lähdet ulkomaille,mutta sellainen varoituksen sana,että katso mihin kouluun menet,sillä valitettavasti osan taso luvalla sanoen heikko. Tai ei ainakaan sellaista tasoa,että se olisi jotenkin erityisen edistyksellisrä,saati edes sellaista josta kannattaisi maksaa useita tuhansia euroja. Suomessa kun voi saada usein saman (tai ainakin lähes samanlaisen) koulutuksen niin,että siitä -tukinnon suorittamisesta- vielä maksetaan.
Summa summarum hieman on menty historiassa eteenpäin voit valita karkeasti kahdesta vaihtoehdosta 1,Jäät Suomeen opiskelemaan
2,Lähdet ulkomaille opiskelemaan. Molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa.
HUOM!
Muistathan että opiskelu MAKSAA RAHAA! Suomessa suoritetun maisterin arvo lienee luokkaa 200 000 euroa.
Jos pytäkkää löytyy niin mikäs siinä. Hanki tutkintosi mistä lystäät. =)
Ja sinä sitten kulutat verorahojamme opiskelemalla
tehottomassa suomalaisessa yliopistossa x vuotta ja 200 000 euron edesta vai? Siinä on monen duunarin veroäyrit menossa mukana.
Jos tutkinnot saa halvemmalla ja tehokkaammin ulkomailta niin hankitaan niitä sitten sieltä.
Saadaan samalla eurooppalaisittain yhteensopivia tutkintoja niin ei tarvi urputtaa siitäkään asiasta enää ;)
Suomalaisen opiskelujärjestelmän ongelmana on yritys ylikouluttaa lähes kaikki korkeakoulutasolle. Kaikilla ei ole kykyjä, motivaatiota ja edes mahdollisuutta saada riittävää opetusta/ohjausta että heistä tulisi oman alansa superasiantuntijoita. Tämän seurauksena monen koulutus menee ainakin osin kankkulan kaivoon ja vie motivaation niin että osa jää yliopistoille ja korkeakouluille roikkumaan sen sijaan että hakeutuisivat omia kykyjä vastaavaan koulutukseen. Samaan aikaan irtisanomisten ohella on töihin palkattu palvelualojen ja teollisuualojen työntekijöitä kymmenin tuhansin kun taas akateemisilla ei työllisyys taida olla paranemassa.
On turhaa haihattelua että ulkomailla opiskellut pääsisi noin keskimäärin paremmin töihin Suomessa palattuaan opiskelemasta. Käsittääkseni monissa maissa on Suomea vielä paljon tiukempi raja opintojen valmiiksi saattamiselle sillä opiskelu perustutkintovaiheessa on melko lailla koulumaista. Jos Suomessa maisterin tutkinnon ihanneaika on 5 vuotta ja tähän saa automaattisesti 2 lisävuotta sekä sosiaalisista syistä vielä lisävuosia niin kyllä kai opiskelujen viivästyminen johtuu muusta kuin huonosta ohjauksesta tai vastaavasta syystä.
Eihän ketään pakoteta yliopistoon opiskelijaksi, päinvastoin. Nykyäänhän on alettettu kampanjoida ammatillisen koulutuksen puolesta mikä sinänsä on hyvä.
Pahempi ongelmahan on että yliopistojen opetus etenkin tietyissä yliopistoissa on aivan ruvella, mitään opinnonohjausta ei ole ja muutoksia sekä byrokratiaa tulee enemmän kuin opiskelijat ehtivät edes niihin paneutua. Muistan kun viime kesänä oli
lehdissä kirjoittelua esim gradujen hiivatin pitkistä tarkasteluajoista yms.
En itsekään usko että ulkomailta hankittu koulutus
välttämättä parantaa opiskelijan työsaantimahdollisuuksia Suomeen takaisin tullessan. Mutta minustakin se on ihan kokeilemisenkin arvoinen asia. Ja voihan opiskelija kenties anoa työlupaa maasta jossa on opiskelunsa suorittanut ja luoda sinne kenties uusia liikesuhteita myöhemmässä vaiheessa. Mitään ei saa jollei yritä.
Itselläni ei ole mitään sitä vastaan että yliopisto-opiskelu olisi koulumaisempaa jos se
oikeasti johtaisi parempiin tuloksiin. Mutta epäilen että nykyinen tyyli ei antaisi mitään parannuksia vaikka koulumuotoisuutta otettaisiin käyttöön. Itseasiassa tuota koulumaisuutta on omasta mielestäni jo lisättykin. Useilla kursseilla alkaa olemaan pakollisia harjoituskertoja ja pakollisia ryhmäharjoituksia. Valitettavasti ne aiheuttavat usein jopa enemmän päänvaivaa opiskelijoille koska ryhmät eivät pysy kasassa. Kursseilla ei sitten kuitenkaan suoriteta valvontaa siitä, että kaikki olisivat mukana näissä ryhmäharjoituksissa.
Niin sanokaapa vaan, että millä tavalla opiskelijat saadaan kunnialla ulos opinahjoistaan
ilman että aletaan madaltamaan vaatimuskynnystä.
Eipä siihen taida löytyä muuta reseptiä kuin opetusta tehostamalla. Pitäähän myös opettajakunnankin päivittää osaamistaan, ei se riitä enää tänä päivänä juuri millään alalla että silinterihattu on saatu yli 25 vuotta sitten.
Samoin siihen esiintymis- tai luennoimistaitoonkin
pitäisi kiinnittää jo pikku hiljaa huomiota.
Alkaa vähitellen kyllästyttämään ne änkyttävät ja mumisevat luennoijat.
Eihän se ulkomailla opiskelu ole suinkaan epätavallista puhaa. Varsinkin europaassa se on tehty kohtuullisen helpoksi (siis EU:n kansalaisille). Monilla yliopistoilla/korkeakouluilla EU:n alueella on omat hakukanavat ulkomaisille opiskelijoille. Näissäkin suomalaisesta YO-todistuksesta saa pisteitä.
Muualla tosin on sitten ne lukuvuosimaksut jotka tosin ei esim ole läheskään samaa luokkaa kuin esim rapakon takana. Jokin aika esim Isossa Britaniassa lain sanelema maksimi lukuvuosimaksu valtiollisessa yliopistossa oli 1300 punnan luokkaa(vai eur?) per vuosi.
kaikki on paskaa paitsi kusi ja sekin on paskaa