Vappu-uutisoinnin journalistista vaikeuskerrointa oli kasvattanut vasemmiston epäyhtenäisyys 1970-luvulla. Työväen taistelun seuraaminen kaikkien eri fraktioiden juhlissa toi uutisointiin suorastaan tahatonta komiikkaa.
Valtataistelu vasemmiston sisällä kävi kuumana 1970-luvun alussa: Sdp oli puoluehajaannuksen jälkeen yhdistymässä, mutta silti kahden sortin sosiaalidemokraattien eli sekä Sdp:n että Tpsl:n eli työväen- ja pienviljelijäin sosiaalidemokraattisen liiton vappujuhlat kuuluivat uutislähetyksen ohjelmaan vielä vuosikymmenen alussa.
Suomen kommunistinen puolue Skp taas oli hajoamaisillaan, ja niinpä vappujuhlinnassa oli kuultava sekä enemmistön Aarne Saarisen että vähemmistön Taisto Sinisalon puheet. Kommunistien kattojärjestönä ja vaalipuolueena toimi Skdl eli Suomen kansan demokraattinen liitto, jonka vappujuhlat kuuluivat ilman muuta lähetykseen. Kun tähän lisättiin vielä ammattiyhdistysliikkeen vappujuhlat, päästiin todelliseen puhemaratoniin.
Vaikka ideologinen pohja oli alkujaan sama, riitti puheissa vaihteluväliä. Sosiaalidemokraatit repivät vahingoniloa Skp:n hajaannuksesta. Esimerkiksi Sdp:n puoluesihteeri Kalevi Sorsa piikitteli vappuna 1971: “Tällä hetkellä näyttää siltä, että vanha leniniläinen viisaus, että parempi hajoaminen kuin sekasorto, olisi saavuttamassa kannattajia Skp:n piirissä.”
Kommunistien vappupuheet saivat puolestaan ytyä sosiaalidemokraattien harjoittaman luokkasopuilun moittimisesta. Esimerkiksi vuoden 1975 vappu-uutisissa kuultiin Skp:n puheenjohtaja Aarne Saarisen moittivan Kalevi Sorsan hallitusta “teollisuuden, liikepankkien ja maatalouden johtoportaista” saatujen neuvojen uskollisesta noudattamisesta.
Kapitalistien pillin mukaan tanssiminen johti Saarisen mukaan poliittiseen kriisiin ja ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin: “Sosiaalidemokraattien suhteellisen pitkään johtaman hallituksen taival tulee päättymään erittäin huonoin arvosanoin ja nolosti.”
Televisiouutiset tasapainoilivat taistelevien työväenpuolueiden paineessa ja tyytymättömiä riitti. Skdl:n pää-äänenkannattaja Kansan Uutiset kyseli vappuna 1975 televisiouutisten toimituspäällikkö Yrjö Länsipurolta: “Pelkäätkö näyttää voimaamme, Länsipuro?”
Kansan Uutiset moitti tv-uutisia, koska lähetyksessä ei “rohjettu näyttää kokonaiskuvaa” kansandemokraattien ja kommunistien juhlaan Senaatintorille kokoontuneesta 50 000 hengen joukosta, kun taas demareiden huomattavasti pienemmästä juhlasta Helsingin Mäntymäellä näytettiin lehden mukaan paljon parempaa kuvaa.
Sisäisistä riitasoinnuista huolimatta vasemmiston vappupuheilla, punalipuilla ja työväenlauluilla ei tv-uutisten vappulähetyksissä ollut poliittista haastajaa.
Vasemmiston vappuhegemonia oli ollut hyväksytty tai ainakin siedetty tapa vapunpäivän uutislähetyksessä, kunnes mustavalkoiset punaliput muuttuivat punaisiksi.
Valtataistelu vasemmiston sisällä kävi kuumana 1970-luvun alussa: Sdp oli puoluehajaannuksen jälkeen yhdistymässä, mutta silti kahden sortin sosiaalidemokraattien eli sekä Sdp:n että Tpsl:n eli työväen- ja pienviljelijäin sosiaalidemokraattisen liiton vappujuhlat kuuluivat uutislähetyksen ohjelmaan vielä vuosikymmenen alussa.
Suomen kommunistinen puolue Skp taas oli hajoamaisillaan, ja niinpä vappujuhlinnassa oli kuultava sekä enemmistön Aarne Saarisen että vähemmistön Taisto Sinisalon puheet. Kommunistien kattojärjestönä ja vaalipuolueena toimi Skdl eli Suomen kansan demokraattinen liitto, jonka vappujuhlat kuuluivat ilman muuta lähetykseen. Kun tähän lisättiin vielä ammattiyhdistysliikkeen vappujuhlat, päästiin todelliseen puhemaratoniin.
Vaikka ideologinen pohja oli alkujaan sama, riitti puheissa vaihteluväliä. Sosiaalidemokraatit repivät vahingoniloa Skp:n hajaannuksesta. Esimerkiksi Sdp:n puoluesihteeri Kalevi Sorsa piikitteli vappuna 1971: “Tällä hetkellä näyttää siltä, että vanha leniniläinen viisaus, että parempi hajoaminen kuin sekasorto, olisi saavuttamassa kannattajia Skp:n piirissä.”
Kommunistien vappupuheet saivat puolestaan ytyä sosiaalidemokraattien harjoittaman luokkasopuilun moittimisesta. Esimerkiksi vuoden 1975 vappu-uutisissa kuultiin Skp:n puheenjohtaja Aarne Saarisen moittivan Kalevi Sorsan hallitusta “teollisuuden, liikepankkien ja maatalouden johtoportaista” saatujen neuvojen uskollisesta noudattamisesta.
Kapitalistien pillin mukaan tanssiminen johti Saarisen mukaan poliittiseen kriisiin ja ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin: “Sosiaalidemokraattien suhteellisen pitkään johtaman hallituksen taival tulee päättymään erittäin huonoin arvosanoin ja nolosti.”
Televisiouutiset tasapainoilivat taistelevien työväenpuolueiden paineessa ja tyytymättömiä riitti. Skdl:n pää-äänenkannattaja Kansan Uutiset kyseli vappuna 1975 televisiouutisten toimituspäällikkö Yrjö Länsipurolta: “Pelkäätkö näyttää voimaamme, Länsipuro?”
Kansan Uutiset moitti tv-uutisia, koska lähetyksessä ei “rohjettu näyttää kokonaiskuvaa” kansandemokraattien ja kommunistien juhlaan Senaatintorille kokoontuneesta 50 000 hengen joukosta, kun taas demareiden huomattavasti pienemmästä juhlasta Helsingin Mäntymäellä näytettiin lehden mukaan paljon parempaa kuvaa.
Sisäisistä riitasoinnuista huolimatta vasemmiston vappupuheilla, punalipuilla ja työväenlauluilla ei tv-uutisten vappulähetyksissä ollut poliittista haastajaa.
Vasemmiston vappuhegemonia oli ollut hyväksytty tai ainakin siedetty tapa vapunpäivän uutislähetyksessä, kunnes mustavalkoiset punaliput muuttuivat punaisiksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.