Jos teidän pitäisi kirjoittaa kirja

Pari tarinaa on ollut takaraivossa jo pitkään, ehkä jonain päivänä kirjoitan ne ulos.

Toinen on komedia, toinen psykologista kauhua/jännitystä.

Miksi miehet flirttailee varattu ja torjuvat-ABC hämmentyneille naisille 🙂

Kaurismäkeläisiä kohtaamisia kylmän pohjolan huoltoasemilla; psykologisia käänteitä ja piilotettua huumoria.

Sitten runoteos maalauksilla.

Työnteosta.

Kaikkea näitä eikä tässä vielä kaikki

Tiedän jo ekan lauseen. Kirja kertoisi tulevaisuuden uhkakuvista. Sellainen dekkari. Toisaalta olis kiva kirjoittaa jotain YA genrestä :) Mutta muistaako siitä ajasta ees ite mitään, vaikka oon vasta kolmekymppinen... :D

Kirja korpielämästä erakkona.

Pitäisi? Kirjoittaa ristiriidasta. Ilman ironiaa ja vailla sarkasmia huumorin lisäksi.

Se vois olla vaikka sellainen, että joku kirkon työntekijä, vaikka naispappi, diakoniatyöntekijä tmv., päätyis ikään kuin kirkon omaksi epäviralliseksi seksityöntekijäksi, jonka toiminta olis julkinen salaisuus. Virallisen opin mukaan kaikkien pitäis paheksua, mutta se nainen olis ehtinyt saada seksuaalisiin pauloihinsa jo niin monta korkeassa asemassa olevaa kirkonmiestä, että hänen touhujaan olis pakko katsoa läpi sormien. Jos esim. joku pappi eläis seksittömässä avioliitossa, niin sit se yks menis tyydyttämään sen tarpeet ja näin kulissit pysyis kunnossa ja pappi vois jatkaa työssään. Siitä naisesta tulis vähän niin kuin epävirallinen kirkon virallinen seksityöntekijä. Näin kirkon työntekijöiden ei tarttis lähteä mihinkään ilotaloihin tai seksiklubeille, vaan "ongelmat" hoidettais sen talon oman henkilön avulla. Siihen tarinaan sais sit sellaista pohdiskelua oikeasta ja väärästä. Että sekstaileeko se nainen vain siksi, että on niin l*rtto vai siksi, että hän uhraa itsensä muiden tarpeiden vuoksi. Esim. eläkkeellä olevat papit ja piispat vois olla hänen asiakkaita, samoin kylmissä avioliitoissa kärvistelevät papit sekä ne, joilla on sellaisia fetissejä, etteivät voi uskovalta puolisolta sellaista pyytää, esim. pissaleikit.

Eräseikkailusta, kuinka olin hirvimetsällä ja hirvi ajoikin minua takaa. Juoksin kuksat kolisten sinne ja tänne.
Siitä tulee helposti 300 sivua.

Kivusta, särystä sekä henkisestä väkivallasta.

Komedia: liian itsevarman ahdistelijan toilailuista! Jonka oma luotettu apulainen kuitenkin pettää! Ja siitä seuraa kaikkea ratkiriemukasta!

Mä voisin kirjoittaa kirjan joka kertoo kuinka ensin jotkut "leikkivät" jonkun kanssa ja jotain, ja sit niille selviääkin et oli väärä tyyppi. Ja että se olikin niiden kaverin läheinen. Hups..

sitä ei varmaan kannata teille kertoa, tulisi varmaan helvetillinen kirjoitusurakka.

Dokkarin.

Kirjoitaisin jotain ihan sekopäistä ja väittäisin et elän sitä läpi .
Eli taitaa jäädä dialogi kirjoittamatta tämänkin elämän osalta .
Ehkä seuraavassa elämässä 🤣

olemisen sietämätön paino- esseitä olemassaolon kestämiseksi

Voisin kirjoittaa yhden miehen tarinan, joka on yksilö, ja siten monet asiat voivat vaikuttaa elämän aikana siihen, mitä sitten saavuttaa ja jää saavuttamatta. Onnekas elää paljon rikkaamman elämän kuin onneton, joka joutuu hakemaan suuremmalla vaivalla tien parempaan eloon ja epäonnistuessaan kaikki hyvä voi jäädä saavuttamattakin.

Lähtökohdillakin voi olla merkitystä, ovatko vanhempasi läsnä olevia vai itsekkäitä vain omaan napaan tuijottajia? Rikkaudet eivät aina takaa onnea, varsinkin jollei osaa antaa arvoa sille? Kapeakatseisuus on aina pahasta ja sitä löytyy niin rikkaista kuin köyhistäkin. Jotkut luovuttaa helpommin ja toiset taistelee epäarvoisuutta vastaan periksi antamatta.

Selviätkö elämästä ilman mielenterveysongelmia ja jos selvisit, miten sen onnistuit välttämään? Mitkä oli niitä pahimpia karikkoja, joita oli vaikeinta ymmärtää ja käsitellä itselle ymmärrettävästi. Minkälaisia virheitä teit ja opitko niistä itse miten paljon.

Jäikö paljon kokematta sellaisia asioita, joita olisit halunnut kokea ja miten se muutti sinua ihmisenä mielestäsi. Kaikessa voi aina nähdä ne hyvät ja huonot asiat myös niistä, mitä jätti kokematta. Miksi jäi kokematta, itsetutkiskelua hyvä harrastaa. Olitko selkärangallinen ja vastuunsa tunteva ihminen, mistä olit ylpeä itsessä ja mihin petyit?

Kirjoittaisin novellikokoelman, jossa on tarinoita tai kirjan "3 siskoa". Aiheita on. On mm. 1 komedia pöytälaatikossa. Sitten on torpparielämästä kuvausta kuulemien tarinoiden pohjalta.

Kirjoittaisin omaelämänkertakirjan. Kirjan nimeksi tulisi Tähän On Tultu. Kanteen tulisi talouspaperirullan kuva.

Selviytymistarina karussa maailmassa.

Omasta elämästä vois melkoista mustaa komediaa ja draamaa kirjoittaa, myös pikkuisen yliluonnollista juttuakin sekaan laittaa, on matkan varrella sattunut vaikka ja mitä. Muuten oma elämä ollut melko tylsää ettei siitä kirjaa sais tehtyä, korkeintaan jonkun sukuromaanin vois kirjoittaa omassa suvussa tapahtuneista asioista, siitä sais oikein tiiliskiviromaanin kirjoitettua. Romantiikasta en kirjoittaisi, komediaa johonkin Arto Paasilinnan tyyliin tai jonkun tavallisista ihmisistä ja heidän arjestaan kertovan kirjan. Onneks ei löydy tarpeeksi taitoa maalata tarinaa sanojen avulla, tulis vaan pettymys, kun kirjakustannusfirmat ei mun tuotoksista kiinnostuisi. Tarinalla pitäisi olla hyvä alku, joka tempaisi lukijan mukaan ja myös hyvä loppukin, joka sinetöisi tarinan. Olisikin mahtavaa pystyä kirjoittamaan joku Harry Potter-tyylinen tarina, joka veisi lukijan matkalle taikuuden maahan tai joku Taru Sormusten Herrasta-kirja, jossa on käytetty suomalaista Kalevala-tarinaa taustana. Olis mahtavaa pystyä kirjoittamaan dekkareita niinkuin Agatha Christie tai Mika Waltari, jonka kirjoissa komisario Palmu ratkaisi rikoksia.

Tragikoominen.