... - mennä terveyskeskukseen, josta saattaa saada M1-lähetteen psykiatriselle osastolle, joutua pakkohoitoon, saada huonoa ja epäasiallista kohtelua, saada pakkoinjektioita, sekä terveyttä, hyvinvointia ja elämää vahingoittavia myrkkyjä ja koko loppuelämän leimaavan diagnoosin, joka haittaa kaikkea asiointia jatkossakin terveyspuolella. Mt-diagnoosin saaneet eivät saa mm. somaattisiin sairauksiin mitään tutkimuksia ja hoitoa.
Kaikenlaiset psykoosit, maniat yms. katoavat ja väistyvät sitten aikanaan. Eivät ne koko loppuelämäksi jää päälle.
Kaikenlaiset psykoosit, maniat yms. katoavat ja väistyvät sitten aikanaan. Eivät ne koko loppuelämäksi jää päälle.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En ole varma lääkeillä niitä hoidetaan enimmäkseen AVO- HOIDOSA TUKI PALVELUIDEN KAUTTA LUULISIN OK
Heleppoo ei oo kellään.
Tänä aamuna näytti Ylellä olevan jotain juttua, jota en lukenut, siitä miten yksinpärjäileminen aiheuttaa ongelmia. Siis syntyy ongelmia siitä, kun ei pyydä apua.
Sitten kun pyytää apua, vastataan, että "miten me sinua voidaan auttaa, ei me sinua voida auttaa!" Näin minulle on Siilinjärvellä vastattu. Eivätkä lääkkeet minua auttaisi, kun pitäisi oikeestaan muissa taloissa asuvien niitä nauttia, enkä siihen voi juuri vaikuttaa mitä ihmiset suuhunsa pistävät.
Psykiatrian tarjoamat hoitokeinot ovat vain diagnosointeja ja lääkityksiä. Siinä kaikki. Sen lisänä tulee alentuvasta ja huonoa kohtelua ja koko loppuelämäksi leimaamista. Menettää vain kaiken hyvinvoinnin, terveyden ja jopa elämän. Mt-potilaiden asema ja ihmisarvo on todella huono terveydenhuollossa. Potilaita paitsi kategorisoidaan, myös priorisoidaan. Jos potilaalle on annettu jokin mt-diagnoosi, etenkin psykoosisairauden katetogoriaan kuuluva sellainen, niin ei saa välttämättä mitään tutkimuksia ja hoitoa esim. somaattisiin sairauksiin. Tätä tehdään lähes systemaattisesti. Alalla vallitsee kummallinen ajatteletapa, että mt-diagnosoidut eivät voi koskaan sairastua somaattisesti. Kerran hullu on aina vain hullu.
Psyykelääkkeiden haittavaikutukset aiheuttavat vain lisää somaattisia sairauksia, aiheuttavat infarkteja, tulee ennenaikaisia muistisairauksia ja lääkkeiden käyttö vähentää elinikää. Joten ei siinä mistään hyvästä jää ainakin paitsi, kun ei ala niitä palveluita koskaan käyttämään.
Psykiatriassa, tai ns. mt-palveluiden puolella toimivat eivät ole ymmärtäneet, mitä vahinkoa he ovat potilaalle antamillaan leimaavilla diagnooseilla, jokseenkin olemattomilla hoitokeinoilla ( koska ne ovat olleet lähinnä vain diagnosointeja ja lääkemääräyksiä), ylimielisillä asenteilla potilasta kohtaan, potilaiden huonolla kohtelulla, ihmisarvon loukkaamisen, lisää traumojen aiheuttamisen ja määräämiensä lääkkeiden aiheuttamien vahinkojen, vaurioiden ja tuhojen seurauksia.
Viime vuosina on julkisuudessa tuotu esille paljon ongelmia siinä, että on ylipitkät hoitojonot ja resurssivajetta ja pulaa. Mutta paljon vähemmälle vähemmälle huomiolle on jäänyt esim. mt-diagnosoitujen asema, käytössä olevat hoitokeinot ja niiden todellinen hyöty ja ylipäätään kohtelu terveydenhuollossa. Näitä asioita ei ole tuotu lainkaan esille, muuta kuin aniharvoin, jos lainkaan. Koska se ei ole mediasek*ikäs aihe. Ja toisaalta se ei juuri kiinnosta ketään. Ihmiset ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana narsistisemmiksi ja välinpitämättömiksi.
En silti suosittele koskaan hakeutumaan terveydenhuoltoon, jos tulee esim. ahdistusta, masennusta tai psykoottisia oireita. Eli mennä kertomaan omista oireistaan ja ainakaan profiloitua mt-diagnosoiduksi. Sillä on aivan liian kauaskantoiset seuraukset koko loppuelämälle. Ennemmin kannattaa kertoa omista ongelmistaan ja tunteistaan etc. vaikka omille läheisille, ja hankkia itselleen riittävä ja toimiva tukiverkosto.
Terveydenhuollossa ja ylipäätään psykiatriassa pitäisi tapahtua todella paljon kulttuurillista muutosta, niin heidän asenteissaan, potilaiden kohtelussa, kuin käyttämissään hoitokeinoissa. Ennen kuin niitä palveluita kannattaa ryhtyä käyttämään.