Onko kokemusta pilven polton lopetuksesta?

Ajattelin ihan kylmiltään tästä päästä. Haluan puhdistua. Päätä särkenyt ja hiukan kipeä olo. Johtuu varmaan hermoista, kun ei saa sitä rentoutusta mihin on tottunut.

Niin onneksi nuo eivät aiheuta mitään riippuvuutta kahvikin kumminkin maailman käytetyin huume...

Anonyymi00006 kirjoitti:

Niin onneksi nuo eivät aiheuta mitään riippuvuutta kahvikin kumminkin maailman käytetyin huume...

Kahvi aiheuttaa riippuvuutta, oma edes mennyt äitini oli kova kahvin juoja ja häneltä kuulin, ettei päivä lähde käyntiin ilman kahvia ja jos oli pitempi tauko kahvista tuli pää kipeäksi.

Kannabis on lääke ei huume.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Kannabis on lääke ei huume.

Käytös on narkin.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Kannabis on lääke ei huume.

Moni ottaa alkoholiakin "lääkkeeksi".Y
Ymmärrä kannabiksen lääkkeenä joihinkin sairauksiin ,jos lääkäri määrää.Muuten käytettynä se on huume huumeiden joukossa.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Moni ottaa alkoholiakin "lääkkeeksi".Y
Ymmärrä kannabiksen lääkkeenä joihinkin sairauksiin ,jos lääkäri määrää.Muuten käytettynä se on huume huumeiden joukossa.

Ymmärrän myös että käytetään kipuihin ja on silloin lääke. Mutta minä olen lääkinnyt henkisiä kipujani ja hakenut rentoutusta sillä. Jos se nousee päähän, niin eikös se silloin huume ole? Ja haluaa aina samaan tilaan, kun ei halua olla itsensä kanssa selvänä. Ap

Anonyymi00007 kirjoitti:

Kannabis on lääke ei huume.

Kannabis on huume.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Kannabis on huume.

Niin on pillukin, siis jos ei osaa käyttää kuin yhtä.

Hyvä linkki, kiitos. Aika lailla samoja lueteltiin tuolla, mitä itsellänikin on ollut. Olen kyllä aika uuden edessä, kun ei ole enää sitä "tuttia" mihin turvautua. Ei voi huonommaksi mennä mitä se on ollut polttaessa, kun ei ole enää tosissaan jaksanut mikään kiinnostaa. Vain hetken helpotusta tuonut ja tullut liian tärkeäksi. Aloin jo inhoamaan polttavaa minääni.

En lähtisi luottamaan korruptoituneiden lääkeyhtöiden ja lobbareiden neuvoja yhtään missään.

No sen tiedänkin. En vaan ole pystynyt siihen enää. Täysraittius voisi olla ihan parasta. Ap.

En ole kysynyt toimimisesta, vaan lopettamisesta. Ap

Oi voi. Haluatko kertoa lisää? Millaiset oireet tuli ja miten olet selvinnyt psykoosista? Ap

Anonyymi00020 kirjoitti:

Oi voi. Haluatko kertoa lisää? Millaiset oireet tuli ja miten olet selvinnyt psykoosista? Ap

No, polttelin aika pirusti vuoden aikana itsekasvateltua satoa, määrät olivat massiivisia. Olin loppuvaiheessa kujalla jo kantsun vaikutuksen alaisenakin, rajatiloissa mutta lopettaminen lykkäsi rajan yli totaalisesti.

Oireet olivat psykoosin peruskauraa, ajatuksia joita ei enää pitänyt epänormaaliena vaikka ne terveellä päällä ajateltuna olivat mitä sakeimpia mahdollisia. Elin jossain fantasiaseteissä, todellisuus vain romahti pois ja kaaoksesta tuli arkinen normaali asia.

Siitä kun se varsinainen psykoosi alkoi ei mennyt kuin pari päivää ja päädyin osastolle jossa vietin kuukauden osaksi eristettynä ja jatkuvasti rauhoittavissa ja antipsykooteilla. Valitettavasti nuo antipsykootit tekivät minut aivan rikkinäiseksi robotiksi, kotiuduttuani oli vaikea selviytyä yhtään mistään ja oli jatkuvasti ahdistava tunne että en ole ehjä ajatuksenjuoksultani, en millään tasolla. Otin riskin psykoosin uusimisesta ja lopetin noiden antipsykoottien käytön, lähinnä siksi että olin jo merkinnyt kalenteriin päivän jolloin tapan itseni ellei ne olot ole helpottaneet. Onneksi hiljalleen siitä sitten aloin toipua ja kyetä toimimaan vaikka rajatilakokemukset ja "psykoosin kynnys" oli selvästi lähellä. Kehitin kaksoisajattelumekanismin jossa punnitsin eri ajatuksiani ja vaadin itseltäni vaihtoehtoisia selityksiä ja annoin näille todennäköisyysarvoja, tällä tavalla alkoi psykoosimaailmankuva murentua koska annoin oikealle maailmalle mahdollisuuden tulla mielletyksi.

Hiljalleen siitä sitten keräsin psyykeeni kasaan ja kuukausien myötä oikea maailma voitti ja aloin luopua tuosta kaksoisajattelemisesta koska se psykoottinen maailmankuva ei koskaan saanut ikäänkuin vahvistusta vaan kaikki normalisoitui tasolle jossa olin varma "oikeasta maailmasta".

Oikeastaan siitä sitten toipuminen jatkui elämänsisällöllisellä ja sosiaalisella akselilla kuin kuupan sisällä, todella paljon olin tuona käyttöaikana laiminlyönyt itseäni ja yleensäkin asioiden hoitoa.

Anonyymi00021 kirjoitti:

No, polttelin aika pirusti vuoden aikana itsekasvateltua satoa, määrät olivat massiivisia. Olin loppuvaiheessa kujalla jo kantsun vaikutuksen alaisenakin, rajatiloissa mutta lopettaminen lykkäsi rajan yli totaalisesti.

Oireet olivat psykoosin peruskauraa, ajatuksia joita ei enää pitänyt epänormaaliena vaikka ne terveellä päällä ajateltuna olivat mitä sakeimpia mahdollisia. Elin jossain fantasiaseteissä, todellisuus vain romahti pois ja kaaoksesta tuli arkinen normaali asia.

Siitä kun se varsinainen psykoosi alkoi ei mennyt kuin pari päivää ja päädyin osastolle jossa vietin kuukauden osaksi eristettynä ja jatkuvasti rauhoittavissa ja antipsykooteilla. Valitettavasti nuo antipsykootit tekivät minut aivan rikkinäiseksi robotiksi, kotiuduttuani oli vaikea selviytyä yhtään mistään ja oli jatkuvasti ahdistava tunne että en ole ehjä ajatuksenjuoksultani, en millään tasolla. Otin riskin psykoosin uusimisesta ja lopetin noiden antipsykoottien käytön, lähinnä siksi että olin jo merkinnyt kalenteriin päivän jolloin tapan itseni ellei ne olot ole helpottaneet. Onneksi hiljalleen siitä sitten aloin toipua ja kyetä toimimaan vaikka rajatilakokemukset ja "psykoosin kynnys" oli selvästi lähellä. Kehitin kaksoisajattelumekanismin jossa punnitsin eri ajatuksiani ja vaadin itseltäni vaihtoehtoisia selityksiä ja annoin näille todennäköisyysarvoja, tällä tavalla alkoi psykoosimaailmankuva murentua koska annoin oikealle maailmalle mahdollisuuden tulla mielletyksi.

Hiljalleen siitä sitten keräsin psyykeeni kasaan ja kuukausien myötä oikea maailma voitti ja aloin luopua tuosta kaksoisajattelemisesta koska se psykoottinen maailmankuva ei koskaan saanut ikäänkuin vahvistusta vaan kaikki normalisoitui tasolle jossa olin varma "oikeasta maailmasta".

Oikeastaan siitä sitten toipuminen jatkui elämänsisällöllisellä ja sosiaalisella akselilla kuin kuupan sisällä, todella paljon olin tuona käyttöaikana laiminlyönyt itseäni ja yleensäkin asioiden hoitoa.

Sinä selviydyit, koska olet fiksu ja sinnikäs. Moni ei selviydy. Turhaan ihmiset ihannoi ja puolustelee pilven polttoaan. Addiktio se on, siinä kuin mikä tahansa muukin. Keino paeta omaa elämää ja tunteitaan. Kyllä se elämä tapahtuu muuten, kuin jumittamalla kantsuissa. Hienoa, että toivuit. - Ap

Anonyymi00021 kirjoitti:

No, polttelin aika pirusti vuoden aikana itsekasvateltua satoa, määrät olivat massiivisia. Olin loppuvaiheessa kujalla jo kantsun vaikutuksen alaisenakin, rajatiloissa mutta lopettaminen lykkäsi rajan yli totaalisesti.

Oireet olivat psykoosin peruskauraa, ajatuksia joita ei enää pitänyt epänormaaliena vaikka ne terveellä päällä ajateltuna olivat mitä sakeimpia mahdollisia. Elin jossain fantasiaseteissä, todellisuus vain romahti pois ja kaaoksesta tuli arkinen normaali asia.

Siitä kun se varsinainen psykoosi alkoi ei mennyt kuin pari päivää ja päädyin osastolle jossa vietin kuukauden osaksi eristettynä ja jatkuvasti rauhoittavissa ja antipsykooteilla. Valitettavasti nuo antipsykootit tekivät minut aivan rikkinäiseksi robotiksi, kotiuduttuani oli vaikea selviytyä yhtään mistään ja oli jatkuvasti ahdistava tunne että en ole ehjä ajatuksenjuoksultani, en millään tasolla. Otin riskin psykoosin uusimisesta ja lopetin noiden antipsykoottien käytön, lähinnä siksi että olin jo merkinnyt kalenteriin päivän jolloin tapan itseni ellei ne olot ole helpottaneet. Onneksi hiljalleen siitä sitten aloin toipua ja kyetä toimimaan vaikka rajatilakokemukset ja "psykoosin kynnys" oli selvästi lähellä. Kehitin kaksoisajattelumekanismin jossa punnitsin eri ajatuksiani ja vaadin itseltäni vaihtoehtoisia selityksiä ja annoin näille todennäköisyysarvoja, tällä tavalla alkoi psykoosimaailmankuva murentua koska annoin oikealle maailmalle mahdollisuuden tulla mielletyksi.

Hiljalleen siitä sitten keräsin psyykeeni kasaan ja kuukausien myötä oikea maailma voitti ja aloin luopua tuosta kaksoisajattelemisesta koska se psykoottinen maailmankuva ei koskaan saanut ikäänkuin vahvistusta vaan kaikki normalisoitui tasolle jossa olin varma "oikeasta maailmasta".

Oikeastaan siitä sitten toipuminen jatkui elämänsisällöllisellä ja sosiaalisella akselilla kuin kuupan sisällä, todella paljon olin tuona käyttöaikana laiminlyönyt itseäni ja yleensäkin asioiden hoitoa.

Mielenkiintoista settiä lukea, todellakin. Tiedän itsekin erään joka käytti paljon ja pienessä ajassa. Siihen saa rahaa "palamaan" ihan kirjaimellisesti jos sitä vain on käytettävissä. Köyhyys voi sitten johtaa äkilliseen lopettamiseen ja voi tulla oireiluja. Rikoksiin syyllistyminen on myös mahdollista jos on peeaa, jotta voi rahoittaa oman käyttönsä. Vaikkei psykoottinen henkilö itse oikein tajua missä mennään niin jos vain suinkin mahdollista, on syytä miettiä seuraavaa: Mistä nämä ajatukseni kumpuavat ja roikkuvatko niiden logiikka ja totuuspohja vain ilmassa? Jos roikkuvat niin ne ovat vain oman mielen tuotosta. Ulkopuolisen silmin ne näyttäytyvät juuri sellaisina ajatuksina että ne on vain kyhätty henkilön omasta päästä. Leimallista on että vain hän itse ajattelee sillä tavalla, eivät muut.

Ne luulot voivat koskea että itseä myrkytetään, vainotaan, seurataan. Ne voivat olla myös kieroutuneita seksuaalisia mielikuvia. Aina psykoosi ei synny ykskaks vaan voi olla kuukausia, jopa vuosia kestävä prosessi. Netin salaliittoteoriat kannattaa suosiolla jättää taakseen, eihän niitä enää kukaan jaksaisikaan kuunnella 2020-luvulla. Tässä on mentaalisesti sulateltavaa ihan riittävästi jo omasta takaa kun seurailee maailman menoa. Niin ja tosiaan, uutisiakaan en enää seuraa.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Mielenkiintoista settiä lukea, todellakin. Tiedän itsekin erään joka käytti paljon ja pienessä ajassa. Siihen saa rahaa "palamaan" ihan kirjaimellisesti jos sitä vain on käytettävissä. Köyhyys voi sitten johtaa äkilliseen lopettamiseen ja voi tulla oireiluja. Rikoksiin syyllistyminen on myös mahdollista jos on peeaa, jotta voi rahoittaa oman käyttönsä. Vaikkei psykoottinen henkilö itse oikein tajua missä mennään niin jos vain suinkin mahdollista, on syytä miettiä seuraavaa: Mistä nämä ajatukseni kumpuavat ja roikkuvatko niiden logiikka ja totuuspohja vain ilmassa? Jos roikkuvat niin ne ovat vain oman mielen tuotosta. Ulkopuolisen silmin ne näyttäytyvät juuri sellaisina ajatuksina että ne on vain kyhätty henkilön omasta päästä. Leimallista on että vain hän itse ajattelee sillä tavalla, eivät muut.

Ne luulot voivat koskea että itseä myrkytetään, vainotaan, seurataan. Ne voivat olla myös kieroutuneita seksuaalisia mielikuvia. Aina psykoosi ei synny ykskaks vaan voi olla kuukausia, jopa vuosia kestävä prosessi. Netin salaliittoteoriat kannattaa suosiolla jättää taakseen, eihän niitä enää kukaan jaksaisikaan kuunnella 2020-luvulla. Tässä on mentaalisesti sulateltavaa ihan riittävästi jo omasta takaa kun seurailee maailman menoa. Niin ja tosiaan, uutisiakaan en enää seuraa.

Ai niin, ja se polttelija tosiaan sekosi ja nuo esimerkit ovat toteamuksiani hänestä. Hyvää yötä ja jaksamista kaikille :).

Voimia sinne ja muillekin. Ihminen pystyy muuttumaan ja parantamaan elämäänsä. Tästä tuli mieleen vuodenvaihteessa tapaamani tanssikaveri, joka vaikutti ihanalta ihmiseltä, ja vähän huolestuttaa, miten hänellä mahtaa mennä.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Voimia sinne ja muillekin. Ihminen pystyy muuttumaan ja parantamaan elämäänsä. Tästä tuli mieleen vuodenvaihteessa tapaamani tanssikaveri, joka vaikutti ihanalta ihmiseltä, ja vähän huolestuttaa, miten hänellä mahtaa mennä.

Kiitos, kiitos ☺️ Olo on aika loistava tällä hetkellä. Sellainen levollinen ja selkeä.