Viimeisiä laatusarjoja

Kun vertaa kotimaisia teeveesarjoja 90 luvulla ja nykyään, ero on huikea.
Ennen oli luonnenäyttelijöitä, ohjelmissa puhuttiin eikä huudettu, kuvissa oli myös luontoa ja hyviä taustoja.
Nykysarjoissa on kaikissa samat lahjattomat näyttelijät, kirotaan ja huudetaan, kuvaruudun täyttää isot päät eikä taustoja juuri näy.
Agressiivistä tai huutonaurua, sellaista koheltamista mitä ei voi katsoa ilman että tulee pää kipeäksi.
Kiroilu on järjetöntä, samoin seksistinen kielenkäyttö.
Kuvat vaihtuu liian nopeasti, väkivalta esitetään liian raa"alla tavalla. Musiikki tulee liian kovalla.
Komediat nykyään on käsikirjoittamatonta paskaa, tilannekomiikkaa jossa pilkataan ihmisiä.
Sellainen pitäisi lailla kieltää.
Esim. Jope Ruonansuu teki hyvin loukkaavia sketsejä presidentti Martti Ahtisaaresta, mikä suututti monia ihmisiä, ja varmasti loukkasi presidentin perhettä ja läheisiä.
Metsolat, Peräkamaripojat, Mooseksen perintö, nämä alkoi olla viimeisiä sarjoja, joita vielä katsoi mielellään.
Uudemmista ehkä Taivaan tulet on lähinnä tervettä kotimaista televisiosarjaa.
Ylellä olisi ryhdistäytymisen paikka.