puhuu lisäksi korkeatasoista amerikan englantia. Nyt Suomen liityttyä Natoon täysin sujuvan ja täsmällisen englannin taidon merkitys korostuu entisestään.
Aaltola on asunut kahdeksan vuotta USA:ssa ja on toiminut siellä professorina useassa yliopistossa.
Myös Stubb on oleskellut USA:ssa viitisen vuotta ja suoritti siellä High Schoolin (lukio 2 v) ja myöhemmin college-tason BA:n vastaten lähinnä Suomen kansanopisto-opiskelua. Stubbin puoliso on britti, joten Stubbin englanti on saanut brittiläisen silauksen.
Aaltola on asunut kahdeksan vuotta USA:ssa ja on toiminut siellä professorina useassa yliopistossa.
Myös Stubb on oleskellut USA:ssa viitisen vuotta ja suoritti siellä High Schoolin (lukio 2 v) ja myöhemmin college-tason BA:n vastaten lähinnä Suomen kansanopisto-opiskelua. Stubbin puoliso on britti, joten Stubbin englanti on saanut brittiläisen silauksen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kaikki nykyiset presidenttiehdokkaat pärjäsivät englanninkielisessä vaalikeskustelussa.
Nyky-Suomessa englannilla "pärjäily" ei valitettavasti kuitenkaan riitä presidentille, koska presidentin tärkeimmät toimialueet ovat ulkopolitiikka ja puolustus.
Tämä kaikki edellyttää itseluottamusta ja aloitteellisuutta. Epävarma ja töksähtelevä englanti toimii päinvastaiseen suuntaan.
- Urpilainen puuttui joukosta, koska hän varmisti presidenttiehdokkuutensa myöhemmin vasta joulukuussa.
Vähänkin vaivalloinen ja tankeroiva englanti voi syödä henkilön uskottavuutta, vaikka asiasisältö olisi ok.
Vaivaton englanti + vakuuttava sisältö. Siihen näistä kahdesta pystyy vain Aaltola.
Tuolla ei ole merkitystä, presidentin tehtävä ei ole pyrkiä stubbimaiseen teeskentelyyn (kuten Marin vielä pahemmin) kielen kanssa, joka ei kuitenkaan ole äidinkieli - vaan tehtävänä on hoitaa presidentille kuuluvia töitä, suomessa.
Ihan turha mussuttaa siitä, miltä englannin pitää kuulostaa, kunhan se tarpeen tullen vain ON englantia.
Voi teitä! Oikeasti ei mitään väliä koko kielitaidolla, tärkein on ehdokkaan pään sisus!
Että onko siellä mitään millä tajuta asioita!!
Jut juu, toinen on joku helvetin kandi (ei professori) ja toinen naimississa britti upseerin kanssa...
Haavisto ei ole edes kandi, vaan pelkkä ylioppilas. Haavisto esiintyi kyllä valeprofessorina.
Jossain vaiheessa asiaa alettiin tutkia.
Bristolin yliopistosta USA:sta kerrottiin, että Haavisto ei ole ollut siellä professorina, mutta on touhunnut jotain muuta.
Halonen ja Tuomioja järkkäsivät Haaviston YK-hommaan virheellisellä CV:llä, jossa mainittiin Haaviston toimineen professorina USA:ssa.
- YK:ssa vähimmäisvaatimus on ylempi maisteritason tutkinto aina.
Kun Haaviston taustoja lähdettiin selvittämään, Haaviston CV ja nimitysasiakirjat olivat kadonneet ulkoministeriöstä.
Myöhemmin Haavisto sai potkut YK:sta, koska oli sooloillut ja sössinyt Darfurissa Afrikassa.
Jussi on TARJOILIJA.
"Amerikan englanti" on suunnilleen samanlaista, jos savolainen mies yrittäisi puhua englantia karjalan murteella.
"Amerikan englanti" on kieliopillisesti heikkoa kielitaitoa kun sitä verrataan Iso-Britanniassa puhuttavaan englannin kieleen.
Sanastoissa on pieniä eroja, myös uudissanastossa, samoin small talkissa ja suosituissa "heitoissa".
Siiten on vielä erikoissanastoa, jota vaikea löytää sanakirjoista.
Joillain suomalaisilla on juuri sitä huonoa itsetuntoa, että pitää harjoitella lausumaan kuin jenkki tai britti - lähinnä aiheuttaa myötähäpeää, kun aika-ajoin kuitenkin vähän lipsahtaa ääntämykset - osa on harjoitellut fraaseja mutta kun aihe poikkeaa hiukan opitusta, niin tulee kämmejä.
Uskottavammat tahot puhuu ja lausuu tyypillisellä omalla pohjoismaalaisella ääntämyksellä - näin toimitaan yleensäkin maailmalla maassa kuin maassa, jossa ei yritetä matkia typerästi ”oikeaa” englannin ääntämystä.
Olisi suotavaa, että suomalaittainkin puhuessa presidentin englanti olisi sujuvaa ja ettei se veisi energiaa ja huomiota asiasisällöistä.
Paljon on muuttunut Halosen ajoista ja myös Niinistön kausilla.
Nuoremmat polvet Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja muualla maailmassa puhuvat englantia jo luontevasti ja ääntäminen on parempaa parempien opetusmenetelmien , TV:n, internetin ja matkustelun takia.
Nämä 1950- ja 1960-lukujen poliitikot ovat useimmiten vielä menneen maailman ja vanhan koulujärjestelmän tuotoksia.
Ei ole kielikysymys presidenttius Suomelle, asiaan kiinnitetään se huomio. Ei kytäten kielioppia tai ääntämistä, nyt ei olla koululaisia.
Ei sillä ole mitään merkitystä miten hyvää englantia puhuu!!!!
Tärkein kriteeri presidentille on se, että on älykäs!!!
Tässä maailman tilanteessa meillä ei ole varaa mihinkään esiintyjä seurustelijapresidenttiin, vaan pitää olla viisas ja kyetä näkemään asioita pitkällä tähtäimellä!!
Tulkin kanssa keskustelu on jäykkää. Se on neukkuaikaa.
Presidentiksi tarvitaan korkeasti koulutettu ulkopolitiikan osaaja, joka puhuu myös englantia vaivatta.
Sujuva kielen käyttö tuo lisäarvoa.
Kyllä Aaltola ja Stubb puhuvat paskaa kaikilla kielillä sujuvasti.
Stubbin suhteen pitää paikkansa.
Aaltola sen sijaan on ajatteleva, luotettava ja vakaa, Suomen kansan asialla.
Aaltola, numero 7 !