HS: Presidentinvaalien ensimmäiselle kierrokselle tuli lisää sähköä, kun Helsingin Sanomat julkisti tuoreimman HS-gallupin. Sen aineisto kerättiin 17.–20. tammikuuta eli viime viikon keskiviikolta lauantaille.
HS-gallupin mukaan kokoomuksen Alexander Stubb on edelleen suosituin ehdokas 22 prosentin kannatuksellaan ja valitsijayhdistyksen Pekka Haavisto (vihr) toiseksi suosituin 20 prosentin kannatuksellaan. Kolmantena on perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho, jota kannattaa 18 prosenttia. Muut ovat selvästi kolmikon takana, lähimpänä valitsijayhdistyksen Olli Rehn (kesk) 12 prosentin kannatuksella.
Suurin muutos on perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kannatuksen selvä kasvu. Edellisessä HS-gallupissa hänen kannatuksensa oli 13 prosenttia, joten kasvua on viisi prosenttiyksikköä. Halla-ahon lisäksi kannatustaan on kasvattanut vain Olli Rehn, jonka kannatus nousi kolme prosenttiyksikköä. Sekä Stubbin että Haaviston kannatus laski kaksi prosenttiyksikköä.
Halla-ahon ja Rehnin luvuissa näkyy oman puolueen rivien tiivistyminen oman ehdokkaan taakse. Tosin Halla-aho on saanut taakseen myös kokoomuksen kannattajia. Kokoomusta aiemmin äänestäneitä on siirtynyt Stubbin takaa myös Haaviston leiriin, mutta niin on vihreitäkin Stubbin taakse.
Asetelma muuttuu hiukan, jos huomioon otetaan vain ne, jotka kertoivat äänestävänsä varmasti. Heidän parissaan Stubbin kannatus on 24 prosenttia, Haaviston 23 prosenttia, Halla-ahon 18 prosenttia ja Rehnin 13 prosenttia.
Vaalien ensimmäisen kierroksen viimeisistä päivistä on siis tulossa sähäköitä. Vaikka tiistaina päättyvässä ennakkoäänestyksessä annetaankin huomattava osa äänistä, kiristynyt tilanne pakottaa ehdokkaat juoksemaan loppuun asti. Tiukentuva kisa voi nostaa äänestysaktiivisuutta ja tuoda lisää ihmisiä uurnille varsinaisena vaalipäivänä tämän viikon sunnuntaina. Panokset ovat kovat viimeisissä vaalitenteissä, esimerkiksi HS:n tentissä tiistaina ja Ylen vaalikeskustelussa torstaina.
Ajateltavaa on myös äänestäjillä. Kun ehdokasta on aluksi voinut pohtia sen mukaan, kenestä pitää tai kenet haluaisi nähdä presidenttinä, nyt moni joutuu miettimään myös yleistä vaaliasetelmaa.
Tiukentuva kisa voi nostaa äänestysaktiivisuutta.
Halla-ahon kannatuksen kasvu taatusti innostaa perussuomalaisia ja helpottaa heidän loppusuoran vaalityötään. Perussuomalaiset ovat odotelleet kyselyjä malttamattomina, koska puolueen kannatuksella on tapana kasvaa varsinaisen vaalipäivän lähestyessä. Se ei kuitenkaan johdu mediasta eikä kyselyistä vaan siitä, että perussuomalaisten tukijat tarvitsevat jostain syystä muita enemmän herättelyä vaaleihin. Nyt he tuntuvat kuitenkin heränneen. Halla-ahon kannatus on täsmälleen sama 18 prosenttia, jonka perussuomalaiset sai HS:n uusimmassa eduskuntavaalikannatusta mitanneessa kyselyssä.
Halla-aho on kuitenkin mielipiteitä voimakkaasti jakava poliitikko. Halla-ahon kannatuksen nousu saattaakin saada vasemmistoliiton Li Anderssonin ja Sdp:n Jutta Urpilaisen tukijat pohtimaan äänestyskäyttäytymistään ensimmäisellä kierroksella.
Tuoreen HS-gallupin perusteella uskaltaa jo ennustaa, että Sdp epäonnistuu kolmansissa presidentinvaaleissa peräkkäin – se on vanhalle mahtipuolueelle nolo saldo. Urpilaista kannattaa viisi prosenttia eli selvästi alle puolueen kannatuksen tason. Demarien kannattajista kolmannes on jo Haaviston takana.
Syy voi olla osin Urpilaisen oma, sillä hän vaikutti haluttomalta lähtemään komissaarin paikalta vaalitaistoon. Mutta Urpilaisen matala kannatus kertoo myös isosta muutoksesta. Presidentti Tarja Halosen teemojen uudelleenlämmitys ei tässä ajassa pure.
HS-gallupin mukaan kokoomuksen Alexander Stubb on edelleen suosituin ehdokas 22 prosentin kannatuksellaan ja valitsijayhdistyksen Pekka Haavisto (vihr) toiseksi suosituin 20 prosentin kannatuksellaan. Kolmantena on perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho, jota kannattaa 18 prosenttia. Muut ovat selvästi kolmikon takana, lähimpänä valitsijayhdistyksen Olli Rehn (kesk) 12 prosentin kannatuksella.
Suurin muutos on perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kannatuksen selvä kasvu. Edellisessä HS-gallupissa hänen kannatuksensa oli 13 prosenttia, joten kasvua on viisi prosenttiyksikköä. Halla-ahon lisäksi kannatustaan on kasvattanut vain Olli Rehn, jonka kannatus nousi kolme prosenttiyksikköä. Sekä Stubbin että Haaviston kannatus laski kaksi prosenttiyksikköä.
Halla-ahon ja Rehnin luvuissa näkyy oman puolueen rivien tiivistyminen oman ehdokkaan taakse. Tosin Halla-aho on saanut taakseen myös kokoomuksen kannattajia. Kokoomusta aiemmin äänestäneitä on siirtynyt Stubbin takaa myös Haaviston leiriin, mutta niin on vihreitäkin Stubbin taakse.
Asetelma muuttuu hiukan, jos huomioon otetaan vain ne, jotka kertoivat äänestävänsä varmasti. Heidän parissaan Stubbin kannatus on 24 prosenttia, Haaviston 23 prosenttia, Halla-ahon 18 prosenttia ja Rehnin 13 prosenttia.
Vaalien ensimmäisen kierroksen viimeisistä päivistä on siis tulossa sähäköitä. Vaikka tiistaina päättyvässä ennakkoäänestyksessä annetaankin huomattava osa äänistä, kiristynyt tilanne pakottaa ehdokkaat juoksemaan loppuun asti. Tiukentuva kisa voi nostaa äänestysaktiivisuutta ja tuoda lisää ihmisiä uurnille varsinaisena vaalipäivänä tämän viikon sunnuntaina. Panokset ovat kovat viimeisissä vaalitenteissä, esimerkiksi HS:n tentissä tiistaina ja Ylen vaalikeskustelussa torstaina.
Ajateltavaa on myös äänestäjillä. Kun ehdokasta on aluksi voinut pohtia sen mukaan, kenestä pitää tai kenet haluaisi nähdä presidenttinä, nyt moni joutuu miettimään myös yleistä vaaliasetelmaa.
Tiukentuva kisa voi nostaa äänestysaktiivisuutta.
Halla-ahon kannatuksen kasvu taatusti innostaa perussuomalaisia ja helpottaa heidän loppusuoran vaalityötään. Perussuomalaiset ovat odotelleet kyselyjä malttamattomina, koska puolueen kannatuksella on tapana kasvaa varsinaisen vaalipäivän lähestyessä. Se ei kuitenkaan johdu mediasta eikä kyselyistä vaan siitä, että perussuomalaisten tukijat tarvitsevat jostain syystä muita enemmän herättelyä vaaleihin. Nyt he tuntuvat kuitenkin heränneen. Halla-ahon kannatus on täsmälleen sama 18 prosenttia, jonka perussuomalaiset sai HS:n uusimmassa eduskuntavaalikannatusta mitanneessa kyselyssä.
Halla-aho on kuitenkin mielipiteitä voimakkaasti jakava poliitikko. Halla-ahon kannatuksen nousu saattaakin saada vasemmistoliiton Li Anderssonin ja Sdp:n Jutta Urpilaisen tukijat pohtimaan äänestyskäyttäytymistään ensimmäisellä kierroksella.
Tuoreen HS-gallupin perusteella uskaltaa jo ennustaa, että Sdp epäonnistuu kolmansissa presidentinvaaleissa peräkkäin – se on vanhalle mahtipuolueelle nolo saldo. Urpilaista kannattaa viisi prosenttia eli selvästi alle puolueen kannatuksen tason. Demarien kannattajista kolmannes on jo Haaviston takana.
Syy voi olla osin Urpilaisen oma, sillä hän vaikutti haluttomalta lähtemään komissaarin paikalta vaalitaistoon. Mutta Urpilaisen matala kannatus kertoo myös isosta muutoksesta. Presidentti Tarja Halosen teemojen uudelleenlämmitys ei tässä ajassa pure.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Höpöpojat menevät aina mykiksi, kun isketään poikittaisella totuudella ilma ulos.
Täyttääköhän noin pitkä lainaus rikoksen tunnusmerkit?
Se on tiukkaa faktaa ja täyttää siis totuuden tunnusmerkit.
Valehtelijat se lyö mykiksi.
Niin pitääkin.
Sitä ihmettelen kun julkaistiin tukijat Ovatko todella kaikki viihdealan ja näyttelijät ja ns taiteilijaksi Itseään tituleeraamat vasemmistolaisia ?! Kyllä vanha kommunismi elää vielä vahvana suomessa.
Ovatko ne fasistisia mielipiteitä levitelleen ehdokkaan kannattajat itsekin fasisteja vai miten heitä pitää nimitellä. Vuosien 1930-1945 saksalaisuus lieveilmiöineen näkyy nyt Suomessa.