Vaikea olla. Ajatukset pyörii, maailma ei. Ei saa mistään langasta oikein kiinni. Mitä tehdä?
Akateemista sivistystä on takana, mutta tutkintoa ei, gradua vaille. Kohta 30-v., kuolema odottaa. Kroppa toimii, halua on elää.
Kroppa ja lihakset on kymppikunnossa. Tahdon liikkua! Haluan olla taas mies.
Enemmän kuin nyt kun en tee juuri mitään. Muistelen mennyttä inttiaikaa, suloista armeijaa. Yhteistoimintaa!
No aika kultaa muistelot, Suomen armeijassa ei ollut niin hubaa kun ei ollut juuri motivatiotakaan. Niin nuori silloin kun oli. Muinoin. (Tosi) kauan on siitä kun 18-v oli.
Nyt on palava hinku muukalaislegioonaan Ranskaan! Oikeaksi taistelijaksi. Mitä muuta voi elämältä vaatia kun sen todellisen tunteen kuoleman läheisyydestä? Haluan nähdä ranskalaisen rynkyntähtäimen kautta vihollisen sihdissä. Napsautan, elän itse. Olen vaarassa, saatan mennä seuraavana.
Tiedän tunteeni. Olen saallistaja luonteeltani. Jos elettäisiin 1800-lukua olisin just se kiltti naapurin poika joka teillekin toisi ketunnahat. Tietenkin vaihtorahana ruutiin.
En tahdo ketään varsinaisesti satuttaa, en eläimiä tai ihmisiä, mutta jos soditaan niin taistelen loppuun.
Kai on vaikea monelle nähdä, mutta olen juuri se koira joka puree luun poikki vaikka omaa päätä hakattaisiin puupalikalla samaan aikaan.
Akateemista sivistystä on takana, mutta tutkintoa ei, gradua vaille. Kohta 30-v., kuolema odottaa. Kroppa toimii, halua on elää.
Kroppa ja lihakset on kymppikunnossa. Tahdon liikkua! Haluan olla taas mies.
Enemmän kuin nyt kun en tee juuri mitään. Muistelen mennyttä inttiaikaa, suloista armeijaa. Yhteistoimintaa!
No aika kultaa muistelot, Suomen armeijassa ei ollut niin hubaa kun ei ollut juuri motivatiotakaan. Niin nuori silloin kun oli. Muinoin. (Tosi) kauan on siitä kun 18-v oli.
Nyt on palava hinku muukalaislegioonaan Ranskaan! Oikeaksi taistelijaksi. Mitä muuta voi elämältä vaatia kun sen todellisen tunteen kuoleman läheisyydestä? Haluan nähdä ranskalaisen rynkyntähtäimen kautta vihollisen sihdissä. Napsautan, elän itse. Olen vaarassa, saatan mennä seuraavana.
Tiedän tunteeni. Olen saallistaja luonteeltani. Jos elettäisiin 1800-lukua olisin just se kiltti naapurin poika joka teillekin toisi ketunnahat. Tietenkin vaihtorahana ruutiin.
En tahdo ketään varsinaisesti satuttaa, en eläimiä tai ihmisiä, mutta jos soditaan niin taistelen loppuun.
Kai on vaikea monelle nähdä, mutta olen juuri se koira joka puree luun poikki vaikka omaa päätä hakattaisiin puupalikalla samaan aikaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei susta muuhun ole.. mee mäkkäriin vetään paskapurilainen, sit kotiin löhöileen kattoon pornoo ja runkkaan. Veteraanien pissa-poika.
Muukalais legioonassa ei ole yhtä leppoista kuin suomen armeijassa. Siellä liikkuu aineita, eikä se ole mikään mukava paikka. Enkä ymmärrä kuka haluaa tappaa rahasta?
No jos sotaa etsit et sitä legioonasta löydä.
Mutta käy kokeilemassa ja toivo että joudut muuallekin kun keittiöön.
Olen kerran aiemminkin vastannut samantyyppiseen viestiin ja laiska kun olen :) kopioin oman vastaukseni:
"YK-koulutuskeskus, Niinisalo -
Yhteys tuonne ja pääset nauttimaan palkkaa sotilaan tehtävissä. Ja näet samalla miten asioita hoidetaan muiden maiden palkka-armeijoissa.
Jos muuten haluat seikkailemaan ammattisotilaiden maailmaan (lue: legioona tms.) - älä mene. Ystäväni lähti suurin odotuksin Ranskan muukalaislegioonaan 90-luvun alkupuolella ja palasi takaisin muutama vuosi sitten aika hajonneena. Hänen tarinansa osoittivat aika karusti sen, että Hollywoodin ja fiktiivisten kirjojen (Casagrande, Anttola) kuva palkkasotilaan elämästä on täyttä utopiaa.
Käytä mielikuvitusta ja tee arkipäivistäsi mielenkiintoisampia! Tämän vihjeen antoi em. legioonasta palannut ystäväni.