Reitevä ja persevä?

Taannoin kiertelit kysymystä, minkä alan ihminen olet, mutta kerroit olevasi luonnontieteiden alalla. Eräässä hiljattaisessa kommentissasi puhuit lääkärikollegastasi.

Lääketiede on vain osittain luonnontieteitten alaa. Mukana on paljon humanistisia oppeja ja arveluja. On tutkimusta, joka tiukasti noudattaa luonnontieteiden AINOAA menetelmää matemaattis-loogista ja empiiristä, mutta on myös mitä sameinta filosofiaa, kuten psykologismia, ja korrelaatioiden näkemistä syinä ja seurauksina, mitä luonnontieteilijä ei missään tapauksessa tekisi.

Paha metodologinen virhe on, että jos ei voida tehdä vinottomia otoksia, kuten yleensä ei voida, koko asia sivuutetaan, kuin otokset olisivat oikein tehdyt. Siksi syntyy perin ristiriitaisia tutkimustuloksia, jopa koulukuntia.

Suurin virhe syntyy, kun INDUKTIIVISESTI saavutetusta käsityksestä DEDUKTIIVISESTI johdetaan hoidossa yksilöä koskeva päätelmä. Näin, vaikka induktiivinen pitäisi paikkansa reilusti alle 100 % tapauksista. Näinhän ei luonnontieteissä missään tapauksessa tehdä. Deduktiivisen päättelyn lähtökohta on aina oltava täysin varma.

Lääkäri saattaa pitää antamaansa diagnoosia varmana ja oikeana, mutta todellisuudessa eri lääkärien antamat diagnoosit ovat jopa harvoin yhtä puhuvat. Sen sijaan luonnontieteissä jos kaksi tutkijaa on eri mieltä, jossakin on virhe, tutkitaan missä, ja virhe oikaistaan.

"Siis älykkyys, lämmin ja empaattinen sydän ja ihmisen arvomaailma."

Älykkyyden kohdalla olen JYRKÄSTI eri mieltä kanssasi.

Anonyymi kirjoitti:

Taannoin kiertelit kysymystä, minkä alan ihminen olet, mutta kerroit olevasi luonnontieteiden alalla. Eräässä hiljattaisessa kommentissasi puhuit lääkärikollegastasi.

Lääketiede on vain osittain luonnontieteitten alaa. Mukana on paljon humanistisia oppeja ja arveluja. On tutkimusta, joka tiukasti noudattaa luonnontieteiden AINOAA menetelmää matemaattis-loogista ja empiiristä, mutta on myös mitä sameinta filosofiaa, kuten psykologismia, ja korrelaatioiden näkemistä syinä ja seurauksina, mitä luonnontieteilijä ei missään tapauksessa tekisi.

Paha metodologinen virhe on, että jos ei voida tehdä vinottomia otoksia, kuten yleensä ei voida, koko asia sivuutetaan, kuin otokset olisivat oikein tehdyt. Siksi syntyy perin ristiriitaisia tutkimustuloksia, jopa koulukuntia.

Suurin virhe syntyy, kun INDUKTIIVISESTI saavutetusta käsityksestä DEDUKTIIVISESTI johdetaan hoidossa yksilöä koskeva päätelmä. Näin, vaikka induktiivinen pitäisi paikkansa reilusti alle 100 % tapauksista. Näinhän ei luonnontieteissä missään tapauksessa tehdä. Deduktiivisen päättelyn lähtökohta on aina oltava täysin varma.

Lääkäri saattaa pitää antamaansa diagnoosia varmana ja oikeana, mutta todellisuudessa eri lääkärien antamat diagnoosit ovat jopa harvoin yhtä puhuvat. Sen sijaan luonnontieteissä jos kaksi tutkijaa on eri mieltä, jossakin on virhe, tutkitaan missä, ja virhe oikaistaan.

"Siis älykkyys, lämmin ja empaattinen sydän ja ihmisen arvomaailma."

Älykkyyden kohdalla olen JYRKÄSTI eri mieltä kanssasi.

Lue lisää

Kynis on siis siis palannut helposti tunnistettavaksi ja hyökkii nyt (muka) puskista sellaisten rekattujen kimppuun, joita hän tunnetusti inhoaa.

Anonyymi kirjoitti:

Taannoin kiertelit kysymystä, minkä alan ihminen olet, mutta kerroit olevasi luonnontieteiden alalla. Eräässä hiljattaisessa kommentissasi puhuit lääkärikollegastasi.

Lääketiede on vain osittain luonnontieteitten alaa. Mukana on paljon humanistisia oppeja ja arveluja. On tutkimusta, joka tiukasti noudattaa luonnontieteiden AINOAA menetelmää matemaattis-loogista ja empiiristä, mutta on myös mitä sameinta filosofiaa, kuten psykologismia, ja korrelaatioiden näkemistä syinä ja seurauksina, mitä luonnontieteilijä ei missään tapauksessa tekisi.

Paha metodologinen virhe on, että jos ei voida tehdä vinottomia otoksia, kuten yleensä ei voida, koko asia sivuutetaan, kuin otokset olisivat oikein tehdyt. Siksi syntyy perin ristiriitaisia tutkimustuloksia, jopa koulukuntia.

Suurin virhe syntyy, kun INDUKTIIVISESTI saavutetusta käsityksestä DEDUKTIIVISESTI johdetaan hoidossa yksilöä koskeva päätelmä. Näin, vaikka induktiivinen pitäisi paikkansa reilusti alle 100 % tapauksista. Näinhän ei luonnontieteissä missään tapauksessa tehdä. Deduktiivisen päättelyn lähtökohta on aina oltava täysin varma.

Lääkäri saattaa pitää antamaansa diagnoosia varmana ja oikeana, mutta todellisuudessa eri lääkärien antamat diagnoosit ovat jopa harvoin yhtä puhuvat. Sen sijaan luonnontieteissä jos kaksi tutkijaa on eri mieltä, jossakin on virhe, tutkitaan missä, ja virhe oikaistaan.

"Siis älykkyys, lämmin ja empaattinen sydän ja ihmisen arvomaailma."

Älykkyyden kohdalla olen JYRKÄSTI eri mieltä kanssasi.

Lue lisää

Tervwyakeskuksen eikä edes keskusairaalan lääkäri ei ole sama kuin lääketieteen tutkimus. Lääketieteen tutkimus noudattaa samoja periaatteita kuin luonnontieteen tutkimus. Silti kaikessa tutkimuksessa on vähintään puolet *askaa. Lääketieteessä kestää pitkään ennen kuin tutkimustieto tavoittaa terkan. Meillä yleensä käsittääkseni monta valtiota nopeammin, koska käypähoitosuosituksia on tekemässä sekä tutkimuksen että klinikan huiput.

Tiedemaailmassa yksi tutkimuksen arvostuksen mittari on lehden impact factor (IF) ja artikkelin saamien viittauksien määrä. Jos tutkimus julkaistaan mappi-ö luokassa (IF <3) eikä viittauksia ole kuin omasta ryhmästä, ei tiedeyhteisö koe tutkimuksella olevan juuri arvoa. Joskus tosin uudet avaukset alkaa saada viitauksia vasta parin vuoden päästä, kun muut alkavat tutkia samaa ilmiötä. Siis ihan tuoreet jutut on oma lukunsa. Vaikka lääketieteessä vasta IF >20 alkaa olla kovaa tutkimusta (ala kohtainen juttu, vaikka luonnontieteessä nuo IF on harvinaisia).

Lääkärien työ ei ole verrattavissa tutkimukseen. Lääkäreissä on hyviä, huonoja ja kukaan ei pysty hallitsemaan koko lääketieteen alaa. Yleensä parhaatkin on parhaita vain rajatulla alueella.

Valitettavasti rn vammani takia ķyenñÿt kirjoitustasi.
Oletan ķuìþenkin éttet öle trölli,

Citrinella kirjoitti:

Tervwyakeskuksen eikä edes keskusairaalan lääkäri ei ole sama kuin lääketieteen tutkimus. Lääketieteen tutkimus noudattaa samoja periaatteita kuin luonnontieteen tutkimus. Silti kaikessa tutkimuksessa on vähintään puolet *askaa. Lääketieteessä kestää pitkään ennen kuin tutkimustieto tavoittaa terkan. Meillä yleensä käsittääkseni monta valtiota nopeammin, koska käypähoitosuosituksia on tekemässä sekä tutkimuksen että klinikan huiput.

Tiedemaailmassa yksi tutkimuksen arvostuksen mittari on lehden impact factor (IF) ja artikkelin saamien viittauksien määrä. Jos tutkimus julkaistaan mappi-ö luokassa (IF <3) eikä viittauksia ole kuin omasta ryhmästä, ei tiedeyhteisö koe tutkimuksella olevan juuri arvoa. Joskus tosin uudet avaukset alkaa saada viitauksia vasta parin vuoden päästä, kun muut alkavat tutkia samaa ilmiötä. Siis ihan tuoreet jutut on oma lukunsa. Vaikka lääketieteessä vasta IF >20 alkaa olla kovaa tutkimusta (ala kohtainen juttu, vaikka luonnontieteessä nuo IF on harvinaisia).

Lääkärien työ ei ole verrattavissa tutkimukseen. Lääkäreissä on hyviä, huonoja ja kukaan ei pysty hallitsemaan koko lääketieteen alaa. Yleensä parhaatkin on parhaita vain rajatulla alueella.

Lue lisää

Ovat humanistisesti ajattelevien keinoja mitata tutkimuksen arvoa siteerauksien määrällä.
Luonnontieteellisessä tutkimuksessa on vain yksi kriteeri. Se on joko oikea tai väärä. Se varmistetaan toistuvilla tutkimuksilla ja kokeilla.

Alan johtavat tutkijat lausuvat, kumpi se on. Syntyy konsensus ja asia on loppuun käsitelty. On toki varauduttu siihen, että konsensus olisi väärin syntynyt, mutta yhtään konsensusta ei ole jouduttu purkamaan sen jälkeen, kun matemaattis-loogisen ja empiirisen menetelmän ainutlaatuisuus selvisi runsas 100 vuotta sitten.

Tiedämme hyvin vähän, paljon vähemmän kuin haluaisimme, mutta sen minkä tiedämme, tiedämme varmasti.

Hyvin kummallinen oli hypoteesi, jonka mukaan ei-koodaavaa DNA:ta ruvettiin nimittämään roska-DNA:ksi. Tällaisen DNA:n periytyminen jatkuvasti ilman vähenemistä olisi ollut eliön energiankulutuksen lisääntymistä, mikä puolestaan olisi ollut evoluution vastaista. Ennen kuin oli syntynyt virheellinen konsensus, havaittiin, että ei-koodaavalla DNA:lla oli funktio, joten sitä ruvettiin nimittämään tilke-DNA:ksi.

Ihmettelin muutaman vuoden evoluution energeettisen periaatteen laajaa hylkäämistä, mutta asia sitten selvisikin siten, että teoriassa ei havaittu virhettä.

Esimerkki lääketieteellis-sosiologisesta virhetutkimuksesta. Alkoholismin perinnöllisyystutkimuksen otokset tehdään lääkärien diagnoosien pohjalta, jolloin tutkimusaineistoon tulevat sekaisin suurkuluttajat ja alkoholistit. Jo diagnoosin tekeminen juomisen määrän mukaan johtaa suureen horjuvuuteen, saati näiden ryhmien sekoittaminen.

Tällaisten 'tutkimusten' vinous alkuasetelmassa seuraa läpi koko tutkimuksen, joten perinnöllisyyden havaitaan olevan 50 %.

Jos taas seurataan samaperintäisiä, ei identtisiä kaksosia, he aina ovat alkoholismin suhteen yhtäläisiä, vaikka olisivat vauvana erotetut toisistaan ja adoptoidut eri maihin ja kulttuureihin. Siis 100 %.

Lasten alkoholismin oletusarvo riippuu 100 %:esti biologisten vanhempien mukaan lasketusta, ei vähääkään kasvattivanhempien mukaan lasketusta.

Näiden tutkimuksen ristiriitaisuuksien selitys on selkeästi se, että 'tutkimukseen' on sekoitettu perinnäisnäkemyksiä kyseenalaistamatta niitä, ja vino otanta, jota pidetään aiheettomasti oikeana.

Ainoa oikea tie harhaluulojen poistamiseen, joita useimmilla lääkäreillä on, olisi tehdä diagnoosit geenistöä sekvensoimalla. Puhuin siis myös itse tutkimuksen metodisista virheistä, enkä pelkästään lääkärien taidoista.

Anonyymi kirjoitti:

Kynis on siis siis palannut helposti tunnistettavaksi ja hyökkii nyt (muka) puskista sellaisten rekattujen kimppuun, joita hän tunnetusti inhoaa.

"Kynis on siis siis palannut helposti tunnistettavaksi ja hyökkii nyt (muka) puskista sellaisten rekattujen kimppuun, joita hän tunnetusti inhoaa."

Jostakin 'tuntemattomasta' syystä tämä näyttää olevan sinulle herkkä asia.

Anonyymi kirjoitti:

Kynis on siis siis palannut helposti tunnistettavaksi ja hyökkii nyt (muka) puskista sellaisten rekattujen kimppuun, joita hän tunnetusti inhoaa.

"Kynis on siis siis palannut helposti tunnistettavaksi ja hyökkii nyt (muka) puskista sellaisten rekattujen kimppuun, joita hän tunnetusti inhoaa."

Lienee ymmärrettävää, ettet pysty ottamaan kantaa itse asiaan, joten sinun täytyy puhua henkilöstä, jota inhoat. Argumentum ad hominem.

Anonyymi kirjoitti:

Ovat humanistisesti ajattelevien keinoja mitata tutkimuksen arvoa siteerauksien määrällä.
Luonnontieteellisessä tutkimuksessa on vain yksi kriteeri. Se on joko oikea tai väärä. Se varmistetaan toistuvilla tutkimuksilla ja kokeilla.

Alan johtavat tutkijat lausuvat, kumpi se on. Syntyy konsensus ja asia on loppuun käsitelty. On toki varauduttu siihen, että konsensus olisi väärin syntynyt, mutta yhtään konsensusta ei ole jouduttu purkamaan sen jälkeen, kun matemaattis-loogisen ja empiirisen menetelmän ainutlaatuisuus selvisi runsas 100 vuotta sitten.

Tiedämme hyvin vähän, paljon vähemmän kuin haluaisimme, mutta sen minkä tiedämme, tiedämme varmasti.

Hyvin kummallinen oli hypoteesi, jonka mukaan ei-koodaavaa DNA:ta ruvettiin nimittämään roska-DNA:ksi. Tällaisen DNA:n periytyminen jatkuvasti ilman vähenemistä olisi ollut eliön energiankulutuksen lisääntymistä, mikä puolestaan olisi ollut evoluution vastaista. Ennen kuin oli syntynyt virheellinen konsensus, havaittiin, että ei-koodaavalla DNA:lla oli funktio, joten sitä ruvettiin nimittämään tilke-DNA:ksi.

Ihmettelin muutaman vuoden evoluution energeettisen periaatteen laajaa hylkäämistä, mutta asia sitten selvisikin siten, että teoriassa ei havaittu virhettä.

Esimerkki lääketieteellis-sosiologisesta virhetutkimuksesta. Alkoholismin perinnöllisyystutkimuksen otokset tehdään lääkärien diagnoosien pohjalta, jolloin tutkimusaineistoon tulevat sekaisin suurkuluttajat ja alkoholistit. Jo diagnoosin tekeminen juomisen määrän mukaan johtaa suureen horjuvuuteen, saati näiden ryhmien sekoittaminen.

Tällaisten 'tutkimusten' vinous alkuasetelmassa seuraa läpi koko tutkimuksen, joten perinnöllisyyden havaitaan olevan 50 %.

Jos taas seurataan samaperintäisiä, ei identtisiä kaksosia, he aina ovat alkoholismin suhteen yhtäläisiä, vaikka olisivat vauvana erotetut toisistaan ja adoptoidut eri maihin ja kulttuureihin. Siis 100 %.

Lasten alkoholismin oletusarvo riippuu 100 %:esti biologisten vanhempien mukaan lasketusta, ei vähääkään kasvattivanhempien mukaan lasketusta.

Näiden tutkimuksen ristiriitaisuuksien selitys on selkeästi se, että 'tutkimukseen' on sekoitettu perinnäisnäkemyksiä kyseenalaistamatta niitä, ja vino otanta, jota pidetään aiheettomasti oikeana.

Ainoa oikea tie harhaluulojen poistamiseen, joita useimmilla lääkäreillä on, olisi tehdä diagnoosit geenistöä sekvensoimalla. Puhuin siis myös itse tutkimuksen metodisista virheistä, enkä pelkästään lääkärien taidoista.

Lue lisää

Alkoholisimi ei edelleenkään ole perinnöllinen sairaus, vaan perintö- ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksen tulos.

Anonyymi kirjoitti:

Ovat humanistisesti ajattelevien keinoja mitata tutkimuksen arvoa siteerauksien määrällä.
Luonnontieteellisessä tutkimuksessa on vain yksi kriteeri. Se on joko oikea tai väärä. Se varmistetaan toistuvilla tutkimuksilla ja kokeilla.

Alan johtavat tutkijat lausuvat, kumpi se on. Syntyy konsensus ja asia on loppuun käsitelty. On toki varauduttu siihen, että konsensus olisi väärin syntynyt, mutta yhtään konsensusta ei ole jouduttu purkamaan sen jälkeen, kun matemaattis-loogisen ja empiirisen menetelmän ainutlaatuisuus selvisi runsas 100 vuotta sitten.

Tiedämme hyvin vähän, paljon vähemmän kuin haluaisimme, mutta sen minkä tiedämme, tiedämme varmasti.

Hyvin kummallinen oli hypoteesi, jonka mukaan ei-koodaavaa DNA:ta ruvettiin nimittämään roska-DNA:ksi. Tällaisen DNA:n periytyminen jatkuvasti ilman vähenemistä olisi ollut eliön energiankulutuksen lisääntymistä, mikä puolestaan olisi ollut evoluution vastaista. Ennen kuin oli syntynyt virheellinen konsensus, havaittiin, että ei-koodaavalla DNA:lla oli funktio, joten sitä ruvettiin nimittämään tilke-DNA:ksi.

Ihmettelin muutaman vuoden evoluution energeettisen periaatteen laajaa hylkäämistä, mutta asia sitten selvisikin siten, että teoriassa ei havaittu virhettä.

Esimerkki lääketieteellis-sosiologisesta virhetutkimuksesta. Alkoholismin perinnöllisyystutkimuksen otokset tehdään lääkärien diagnoosien pohjalta, jolloin tutkimusaineistoon tulevat sekaisin suurkuluttajat ja alkoholistit. Jo diagnoosin tekeminen juomisen määrän mukaan johtaa suureen horjuvuuteen, saati näiden ryhmien sekoittaminen.

Tällaisten 'tutkimusten' vinous alkuasetelmassa seuraa läpi koko tutkimuksen, joten perinnöllisyyden havaitaan olevan 50 %.

Jos taas seurataan samaperintäisiä, ei identtisiä kaksosia, he aina ovat alkoholismin suhteen yhtäläisiä, vaikka olisivat vauvana erotetut toisistaan ja adoptoidut eri maihin ja kulttuureihin. Siis 100 %.

Lasten alkoholismin oletusarvo riippuu 100 %:esti biologisten vanhempien mukaan lasketusta, ei vähääkään kasvattivanhempien mukaan lasketusta.

Näiden tutkimuksen ristiriitaisuuksien selitys on selkeästi se, että 'tutkimukseen' on sekoitettu perinnäisnäkemyksiä kyseenalaistamatta niitä, ja vino otanta, jota pidetään aiheettomasti oikeana.

Ainoa oikea tie harhaluulojen poistamiseen, joita useimmilla lääkäreillä on, olisi tehdä diagnoosit geenistöä sekvensoimalla. Puhuin siis myös itse tutkimuksen metodisista virheistä, enkä pelkästään lääkärien taidoista.

Lue lisää

"Lasten alkoholismin oletusarvo riippuu 100 %:esti biologisten vanhempien mukaan lasketusta, ei vähääkään kasvattivanhempien mukaan lasketusta."

Tuo kappale on puhdasta huuhaata. Tai jos edelleen pidät kiinni näennäistieteellisestä omatulkinnastasi, niin ole hyvä linkitä asiasta edes yksi vähintään tuhatta länsimaalaista henkilöä, siis joidenkin raittiiden tai alkohilistien lasta, koskeva tutkimusraportti. Kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

Ovat humanistisesti ajattelevien keinoja mitata tutkimuksen arvoa siteerauksien määrällä.
Luonnontieteellisessä tutkimuksessa on vain yksi kriteeri. Se on joko oikea tai väärä. Se varmistetaan toistuvilla tutkimuksilla ja kokeilla.

Alan johtavat tutkijat lausuvat, kumpi se on. Syntyy konsensus ja asia on loppuun käsitelty. On toki varauduttu siihen, että konsensus olisi väärin syntynyt, mutta yhtään konsensusta ei ole jouduttu purkamaan sen jälkeen, kun matemaattis-loogisen ja empiirisen menetelmän ainutlaatuisuus selvisi runsas 100 vuotta sitten.

Tiedämme hyvin vähän, paljon vähemmän kuin haluaisimme, mutta sen minkä tiedämme, tiedämme varmasti.

Hyvin kummallinen oli hypoteesi, jonka mukaan ei-koodaavaa DNA:ta ruvettiin nimittämään roska-DNA:ksi. Tällaisen DNA:n periytyminen jatkuvasti ilman vähenemistä olisi ollut eliön energiankulutuksen lisääntymistä, mikä puolestaan olisi ollut evoluution vastaista. Ennen kuin oli syntynyt virheellinen konsensus, havaittiin, että ei-koodaavalla DNA:lla oli funktio, joten sitä ruvettiin nimittämään tilke-DNA:ksi.

Ihmettelin muutaman vuoden evoluution energeettisen periaatteen laajaa hylkäämistä, mutta asia sitten selvisikin siten, että teoriassa ei havaittu virhettä.

Esimerkki lääketieteellis-sosiologisesta virhetutkimuksesta. Alkoholismin perinnöllisyystutkimuksen otokset tehdään lääkärien diagnoosien pohjalta, jolloin tutkimusaineistoon tulevat sekaisin suurkuluttajat ja alkoholistit. Jo diagnoosin tekeminen juomisen määrän mukaan johtaa suureen horjuvuuteen, saati näiden ryhmien sekoittaminen.

Tällaisten 'tutkimusten' vinous alkuasetelmassa seuraa läpi koko tutkimuksen, joten perinnöllisyyden havaitaan olevan 50 %.

Jos taas seurataan samaperintäisiä, ei identtisiä kaksosia, he aina ovat alkoholismin suhteen yhtäläisiä, vaikka olisivat vauvana erotetut toisistaan ja adoptoidut eri maihin ja kulttuureihin. Siis 100 %.

Lasten alkoholismin oletusarvo riippuu 100 %:esti biologisten vanhempien mukaan lasketusta, ei vähääkään kasvattivanhempien mukaan lasketusta.

Näiden tutkimuksen ristiriitaisuuksien selitys on selkeästi se, että 'tutkimukseen' on sekoitettu perinnäisnäkemyksiä kyseenalaistamatta niitä, ja vino otanta, jota pidetään aiheettomasti oikeana.

Ainoa oikea tie harhaluulojen poistamiseen, joita useimmilla lääkäreillä on, olisi tehdä diagnoosit geenistöä sekvensoimalla. Puhuin siis myös itse tutkimuksen metodisista virheistä, enkä pelkästään lääkärien taidoista.

Lue lisää

Lääketiede, niin kuin luonnontieteet, myös kehittyy, niin että jäljestä tulevat joko varmistavat tai kumoavat hypoteesin ja tulos joko voidaan varmistaa tai hylätä. Kaikessa tutkimuksessa, myös luonnontieteissä, tulos voi olla koejärjestelystä riippuvaa tai joskus sattumaa. Myös lääketiede nykyään nojaa mittaustuloksiin, joka on periaatteessa kemiaa tai fysiikkaa VAIKKA MRI-kuvauksia, ihmisen sairaustiedoista, ultraäänellä mitattuja kudoksien rasvaprosentteja, useampien eri geenien vaikutusta (yleensä riskikertoimien muodossa), veri/kudos/koe-eläi/humaanisoluista tehdyistä mittauksista ja samoista asioista, jota tarkastellaan satojatuhansia ihmisiä sisältävistä biobankkien tiedoista ja tulosten käsittely varsinkin on luonnontiedettä (matematiikkaa). Siis johtopäätöksien takana on paljon luonnontieteitä. Huomaan, ettei sinulla ole mitään käsitystä lääketieteen nykyaikaisesta tutkimuksesta. Kovan luokan tutkimus on aina nykyään varsin monitieteellistä ja luonnontieteillä on siinä suuri merkitys.

Geenit on hyvin harvoin 100% toimivia, niin että geeni tarkoittaa suoraan sairautta. Koska usein on jo tiedossa mitkä geenit suojaa sairaudelta ja mitkä altistaa sairaudelle (ihmisellä voi olla samaan aikaan sekä suojaavia että altistavia), usein näistä lasketaan riski-score ja tutkimuksissa myös tarkastellaan yleensä miten paljon geenit selittää sairastumista. Vaikka alkoholistin lapsi, jolla on riippuvuus geeni, päättää olla koskaan kokeilematta huumeita ja pysyy päätöksessään, ei voi päätyä narkiksi. Sen sijaan pikkukokeilu voi vielä pikkusormen sijasta koko käden. Sama pätee alkoholismiin.

randombypasser kirjoitti:

"Lasten alkoholismin oletusarvo riippuu 100 %:esti biologisten vanhempien mukaan lasketusta, ei vähääkään kasvattivanhempien mukaan lasketusta."

Tuo kappale on puhdasta huuhaata. Tai jos edelleen pidät kiinni näennäistieteellisestä omatulkinnastasi, niin ole hyvä linkitä asiasta edes yksi vähintään tuhatta länsimaalaista henkilöä, siis joidenkin raittiiden tai alkohilistien lasta, koskeva tutkimusraportti. Kiitos.

Lue lisää

Piti ihan pikahalla tarkistaa oletetun kynän väite. Näyttäisi vahvasti huuhaalta, vaikka perintötekijoiden vaikutus (alttius alkoholismiin on vahav):

Tässä todella kovan luokan tutkijan suomenkielinen artikkeli aiheesta, tosin aika vanha (2003):
https://www.duodecimlehti.fi/duo93995

Kuten J. Kaprio toteaa, ei kaksosten riskiä voi suoraan arvioida edes eriperheissä asuneissa identtisissä kaksosissa, koska nämä on usemmiten altistuneet jo raskausaikana alkoholille (lisää riskiä alkoholismiin) ja ovat myös eläneet samassa perheessä ensimmäiset ajat syntymän jälkeen.

Ja tässä uudehko opinnäytetyö (joka edelleen viittaa Jaakon 20v vanhaan tutkimukseen todella monta kertaa):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/784414/Karjalainen_Mia_Siekkinen_Mari.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Tässä uusi Tiedelehti-tyyppinen ei siis tietellinen referaatti (asiaan kuuluvat viitteet puuttuu väitteistä), joka toteaa:

Research shows that genetics and gene variations can increase alcoholism risk. Genetic factors contribute only partially to risk. Twin studies show that 70% of women and 50% of men can go their own way, even if they share identical genes and struggle with alcoholism.

https://zinniahealth.com/substance-use/alcohol/genetics

Ja sitten jos mennään oikeasti tieteeseen Jaakon referaatin lisäksi, ohessa meta-analyysi juuri kyseisestä aiheesta, jonka johtopäätös on 50% periytyvyys. Tuo linkki on pdf, jonka ainakin Research gate-jäsen pääsee lukemaan siis voi olla, että pitää ensin rekisteröityä(?). Menee kyllä jo niin HC-tieteen puolelle, että maallikko tuskin paljon tuosta ymmärtää, luulisin.

https://www.researchgate.net/profile/Michael-Neale-2/publication/265177228_The_heritability_of_alcohol_use_disorders_A_meta-analysis_of_twin_and_adoption_studies/links/583c96d808ae1ff4598301db/The-heritability-of-alcohol-use-disorders-A-meta-analysis-of-twin-and-adoption-studies.pdf?origin=publication_detail&_tp=eyJjb250ZXh0Ijp7ImZpcnN0UGFnZSI6InB1YmxpY2F0aW9uIiwicGFnZSI6InB1YmxpY2F0aW9uRG93bmxvYWQiLCJwcmV2aW91c1BhZ2UiOiJwdWJsaWNhdGlvbiJ9fQ

Anonyymi kirjoitti:

"Kynis on siis siis palannut helposti tunnistettavaksi ja hyökkii nyt (muka) puskista sellaisten rekattujen kimppuun, joita hän tunnetusti inhoaa."

Jostakin 'tuntemattomasta' syystä tämä näyttää olevan sinulle herkkä asia.

Lue lisää

Lähinnä huvittava ja koominen, jonka toivon kaikkien muidenkin huomaavan ja saavan päivän naurunsa.

randombypasser kirjoitti:

"Lasten alkoholismin oletusarvo riippuu 100 %:esti biologisten vanhempien mukaan lasketusta, ei vähääkään kasvattivanhempien mukaan lasketusta."

Tuo kappale on puhdasta huuhaata. Tai jos edelleen pidät kiinni näennäistieteellisestä omatulkinnastasi, niin ole hyvä linkitä asiasta edes yksi vähintään tuhatta länsimaalaista henkilöä, siis joidenkin raittiiden tai alkohilistien lasta, koskeva tutkimusraportti. Kiitos.

Lue lisää

Kynis on totaalisen kykenemätön kaivamaan edes pseudotutkimuksia omien väitteidensä todisteeksi. Häneltähän on jatkuvasti pyydetty voisiko linkittää lähteitään, mutta ei hän sitä koskaan tee.

Citrinella kirjoitti:

Piti ihan pikahalla tarkistaa oletetun kynän väite. Näyttäisi vahvasti huuhaalta, vaikka perintötekijoiden vaikutus (alttius alkoholismiin on vahav):

Tässä todella kovan luokan tutkijan suomenkielinen artikkeli aiheesta, tosin aika vanha (2003):
https://www.duodecimlehti.fi/duo93995

Kuten J. Kaprio toteaa, ei kaksosten riskiä voi suoraan arvioida edes eriperheissä asuneissa identtisissä kaksosissa, koska nämä on usemmiten altistuneet jo raskausaikana alkoholille (lisää riskiä alkoholismiin) ja ovat myös eläneet samassa perheessä ensimmäiset ajat syntymän jälkeen.

Ja tässä uudehko opinnäytetyö (joka edelleen viittaa Jaakon 20v vanhaan tutkimukseen todella monta kertaa):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/784414/Karjalainen_Mia_Siekkinen_Mari.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Tässä uusi Tiedelehti-tyyppinen ei siis tietellinen referaatti (asiaan kuuluvat viitteet puuttuu väitteistä), joka toteaa:

Research shows that genetics and gene variations can increase alcoholism risk. Genetic factors contribute only partially to risk. Twin studies show that 70% of women and 50% of men can go their own way, even if they share identical genes and struggle with alcoholism.

https://zinniahealth.com/substance-use/alcohol/genetics

Ja sitten jos mennään oikeasti tieteeseen Jaakon referaatin lisäksi, ohessa meta-analyysi juuri kyseisestä aiheesta, jonka johtopäätös on 50% periytyvyys. Tuo linkki on pdf, jonka ainakin Research gate-jäsen pääsee lukemaan siis voi olla, että pitää ensin rekisteröityä(?). Menee kyllä jo niin HC-tieteen puolelle, että maallikko tuskin paljon tuosta ymmärtää, luulisin.

https://www.researchgate.net/profile/Michael-Neale-2/publication/265177228_The_heritability_of_alcohol_use_disorders_A_meta-analysis_of_twin_and_adoption_studies/links/583c96d808ae1ff4598301db/The-heritability-of-alcohol-use-disorders-A-meta-analysis-of-twin-and-adoption-studies.pdf?origin=publication_detail&_tp=eyJjb250ZXh0Ijp7ImZpcnN0UGFnZSI6InB1YmxpY2F0aW9uIiwicGFnZSI6InB1YmxpY2F0aW9uRG93bmxvYWQiLCJwcmV2aW91c1BhZ2UiOiJwdWJsaWNhdGlvbiJ9fQ

Lue lisää

Mitä mieltä olet seuraavasta ja kannatatko saman ajatuksen lisäämistä myös Suomessa?!

Ulkomailla jotkut naiset haluavat testauttaa miehen geneettiset ominaisuudet ennen ajatusta lapsen saamisen ajatusta. Mies joutuu käymään läpi monia eri testejä joiden pohjalta saa jonkinlaisen lääketieteellisen raportin sopivuudesta isäksi.

Aika kylmää ajatteluahan tuo on, mutta onko se lääketieteellisesti viisasta?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä mieltä olet seuraavasta ja kannatatko saman ajatuksen lisäämistä myös Suomessa?!

Ulkomailla jotkut naiset haluavat testauttaa miehen geneettiset ominaisuudet ennen ajatusta lapsen saamisen ajatusta. Mies joutuu käymään läpi monia eri testejä joiden pohjalta saa jonkinlaisen lääketieteellisen raportin sopivuudesta isäksi.

Aika kylmää ajatteluahan tuo on, mutta onko se lääketieteellisesti viisasta?

Lue lisää

Ajatuksessa on puolensa ja puolensa. Vähän Hitler-mäiseltä rodunjalostus-ajatukselta vaikuttaa kyllä, mutta ketään ei voi testeihin pakottaa ja itse katsoisin kieroon ihmistä, joka valitsee puolisonsa geenitestin perusteella.

Toisaalta, kyllä vaikka alkoholistin puolisoksi joutuminen on iso trauma ja alkoholisti myös tyypillisesti syyllistää puolisoa, geenejä ja ympäristöä, vaikka myös omalla valinnalla on osansa siinä miten alunperin on sairastunut tai siihen hakeutuuko hoitoon vai ei.

Geenitestit saa nykyään vaikka MyHeritage, päivän hinta on 39e + 60e, jos halua nähdä yleisimmät sairausgeenien esiintymisen omassa perimässään. Jos lapsia hankkimassa oleva pariskunta haluaa olemassa olevaa tietoa käyttää yhteisellä päätöksellä, mitä se muille kuuluu. Joskus se ehkä voi johtaa vaikka kahden kärsineen alkoholistin lapsen, jolla geeni on, päätökseen olla lisääntymättä. Jokaisella on oikeus valita itse miten elämäänsä elää ja myös valita ettei jatka kurjuutta seuraavaan sukupolveen. Silti voi myös valita toisenlaisen alkoholin käytön mallin ja estää alkoholismin periytymistä tasapainoisen lapsuuden tarjoamisella.

Citrinella kirjoitti:

Ajatuksessa on puolensa ja puolensa. Vähän Hitler-mäiseltä rodunjalostus-ajatukselta vaikuttaa kyllä, mutta ketään ei voi testeihin pakottaa ja itse katsoisin kieroon ihmistä, joka valitsee puolisonsa geenitestin perusteella.

Toisaalta, kyllä vaikka alkoholistin puolisoksi joutuminen on iso trauma ja alkoholisti myös tyypillisesti syyllistää puolisoa, geenejä ja ympäristöä, vaikka myös omalla valinnalla on osansa siinä miten alunperin on sairastunut tai siihen hakeutuuko hoitoon vai ei.

Geenitestit saa nykyään vaikka MyHeritage, päivän hinta on 39e 60e, jos halua nähdä yleisimmät sairausgeenien esiintymisen omassa perimässään. Jos lapsia hankkimassa oleva pariskunta haluaa olemassa olevaa tietoa käyttää yhteisellä päätöksellä, mitä se muille kuuluu. Joskus se ehkä voi johtaa vaikka kahden kärsineen alkoholistin lapsen, jolla geeni on, päätökseen olla lisääntymättä. Jokaisella on oikeus valita itse miten elämäänsä elää ja myös valita ettei jatka kurjuutta seuraavaan sukupolveen. Silti voi myös valita toisenlaisen alkoholin käytön mallin ja estää alkoholismin periytymistä tasapainoisen lapsuuden tarjoamisella.

Lue lisää

Hyvä vastaus. Suomessahan ihmiset katsovat kieroon jos vaatisi sukupuolitautitestejä ennen ensimmäistä sukupuoliyhteyttä? Muualla noin ei välttämättä ole.
Eikä tuo genetiikan testaaminenkaan tulisi olla kynnyskysymys kenellekään, onhan ihan oiva tieto itselleenkin voiko toimia "hyvänä sopivana siitossonnina" vai ei:)
Ilmeisesti tuossa testataan kahden geneettisen polun sopivuutta, myös sen yksittäisen ihmisen riskit tiedostaen.

Citrinella kirjoitti:

Piti ihan pikahalla tarkistaa oletetun kynän väite. Näyttäisi vahvasti huuhaalta, vaikka perintötekijoiden vaikutus (alttius alkoholismiin on vahav):

Tässä todella kovan luokan tutkijan suomenkielinen artikkeli aiheesta, tosin aika vanha (2003):
https://www.duodecimlehti.fi/duo93995

Kuten J. Kaprio toteaa, ei kaksosten riskiä voi suoraan arvioida edes eriperheissä asuneissa identtisissä kaksosissa, koska nämä on usemmiten altistuneet jo raskausaikana alkoholille (lisää riskiä alkoholismiin) ja ovat myös eläneet samassa perheessä ensimmäiset ajat syntymän jälkeen.

Ja tässä uudehko opinnäytetyö (joka edelleen viittaa Jaakon 20v vanhaan tutkimukseen todella monta kertaa):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/784414/Karjalainen_Mia_Siekkinen_Mari.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Tässä uusi Tiedelehti-tyyppinen ei siis tietellinen referaatti (asiaan kuuluvat viitteet puuttuu väitteistä), joka toteaa:

Research shows that genetics and gene variations can increase alcoholism risk. Genetic factors contribute only partially to risk. Twin studies show that 70% of women and 50% of men can go their own way, even if they share identical genes and struggle with alcoholism.

https://zinniahealth.com/substance-use/alcohol/genetics

Ja sitten jos mennään oikeasti tieteeseen Jaakon referaatin lisäksi, ohessa meta-analyysi juuri kyseisestä aiheesta, jonka johtopäätös on 50% periytyvyys. Tuo linkki on pdf, jonka ainakin Research gate-jäsen pääsee lukemaan siis voi olla, että pitää ensin rekisteröityä(?). Menee kyllä jo niin HC-tieteen puolelle, että maallikko tuskin paljon tuosta ymmärtää, luulisin.

https://www.researchgate.net/profile/Michael-Neale-2/publication/265177228_The_heritability_of_alcohol_use_disorders_A_meta-analysis_of_twin_and_adoption_studies/links/583c96d808ae1ff4598301db/The-heritability-of-alcohol-use-disorders-A-meta-analysis-of-twin-and-adoption-studies.pdf?origin=publication_detail&_tp=eyJjb250ZXh0Ijp7ImZpcnN0UGFnZSI6InB1YmxpY2F0aW9uIiwicGFnZSI6InB1YmxpY2F0aW9uRG93bmxvYWQiLCJwcmV2aW91c1BhZ2UiOiJwdWJsaWNhdGlvbiJ9fQ

Lue lisää

Lääketieteellis-sosiologisten tutkimusten meta-analyysi ei kerro totuutta, koska niissä kuljetetaan koko tutkimuksen ajan niitä virheitä, joita tehdään jo otettaessa vino otos. Tiedät oikein hyvin, että KAIKKI otokset perustuvat lääkäreiden tekemään diagnoosiin, ja tiedät oikein hyvin, miten diagnoosit harvoin osuvat päällekkäin.

1) Identtiset kaksoset saavat eri lääkäreiltä eriävät diagnoosit, vaikka olisivat alkoholin käytöltään täsmälleen samanlaisia. Samoin yksilöt saavat eri diagnoosin riippuen siitä, kellä lääkärillä sattuvat käymään.

2) Suurkuluttajat ja alkoholistit joutuvat samaan otokseen iloisesti sekaisin, koska niitä ei eritellä, kun diagnoosi tehdään pääasiassa kulutetun alkoholimäärän mukaan.

On syytä muistaa, että alkoholisti useinkin juo vähemmän kuin suurkuluttaja, mutta miten päättelee lääkäri. Alkoholistin on pakko juoda ja vieroitusoireet ovat kovat, suurkuluttajan vieroitusoireet lievät. Ja tietysti, jos suurkuluttajat joutuvat samaan otokseen alkoholistien kassa, kaksostutkimuksessa saadaan sama virheellinen tulos.

Koska otos on vino, vinous seuraa kaikissa tutkimuksen vaiheissa, ja on samansuuruinen myös meta-analyysissa. Niin kauan, kuin diagnoosia ei tehdä sekvensoinnin perusteella, vinous säilyy, ja antaa kelvottomia tuloksia.

On turha vedota tutkimuksiin, joissa on ilmiselvä metodivirhe. Luonnontieteellisissä tutkimuksissa tällaisen virheen tekijä todettaisiin kykenemättömäksi tekemään tutkimusta. Mutta on tunnettua, että tällainen tutkimus menee lääkäreihin täydestä.

Onko sinulle tuttuja taannoiset Alkon rottakokeet? Valitsemalla alkoholistisimmat toisessa linjassa ja raitteimmat toisessa linjassa saatiin seitsemässä (!) polvessa puhtaat linjat, joissa oli vain alkoholisteja ja vain täysraittiita.

Puhuvatko nämä tutkimukset 'taipumuksesta' vai geenien determinoivasta vaikutuksesta ympäristössä, jossa alkoholia on jatkuvasti saatavilla? Tarjottiin rotille 5 %:sta alkoholiliuosta, johon raittiin linjan rotat eivät kajonneet kuin aluksi, mutta alkoholistilinjan rotat jatkuvasti.

Lausuit: "Huomaan, ettei sinulla ole mitään käsitystä lääketieteen nykyaikaisesta tutkimuksesta." Olet tehnyt päätelmäsi sillä perustella, etten ole lyhyehkössä kommentissani maininnut kaikkea, mitä tiedän.

Tietenkään en, koska nytkin sitä harva jaksaa lukea. Siksi keskityn vain METODOLOGISIIN VIRHEISIIN ja vinoon otantaan. Otin esimerkiksi vain alkoholismitutkimuksen. Olen hyvin perillä sekä luonnontieteellisestä että lääketieteellisestä tutkimuksesta.

Koska olemme eri mieltä, onko lukujen takana metodinen virhe, riittänee että olen tuonut sen ilmi. En pysty toista vakuuttamaan sen enempää, joten lopetan tähän. Toivotan onnea ja menestystä työssäsi.

Anonyymi kirjoitti:

Kynis on totaalisen kykenemätön kaivamaan edes pseudotutkimuksia omien väitteidensä todisteeksi. Häneltähän on jatkuvasti pyydetty voisiko linkittää lähteitään, mutta ei hän sitä koskaan tee.

Lue lisää

Anteeksi, kun piti tehdä arvio vähien tietojen perustella. Lisätiedot viittaavatkin enämpi tahkonvääntäjään.

Tri-is.eli.Triceratops kirjoitti:

Anteeksi, kun piti tehdä arvio vähien tietojen perustella. Lisätiedot viittaavatkin enämpi tahkonvääntäjään.

Eli siis sinuun..sinähän se aina jaksat tuota tahkoasi vääntää. 🙂

Anonyymi kirjoitti:

Lääketieteellis-sosiologisten tutkimusten meta-analyysi ei kerro totuutta, koska niissä kuljetetaan koko tutkimuksen ajan niitä virheitä, joita tehdään jo otettaessa vino otos. Tiedät oikein hyvin, että KAIKKI otokset perustuvat lääkäreiden tekemään diagnoosiin, ja tiedät oikein hyvin, miten diagnoosit harvoin osuvat päällekkäin.

1) Identtiset kaksoset saavat eri lääkäreiltä eriävät diagnoosit, vaikka olisivat alkoholin käytöltään täsmälleen samanlaisia. Samoin yksilöt saavat eri diagnoosin riippuen siitä, kellä lääkärillä sattuvat käymään.

2) Suurkuluttajat ja alkoholistit joutuvat samaan otokseen iloisesti sekaisin, koska niitä ei eritellä, kun diagnoosi tehdään pääasiassa kulutetun alkoholimäärän mukaan.

On syytä muistaa, että alkoholisti useinkin juo vähemmän kuin suurkuluttaja, mutta miten päättelee lääkäri. Alkoholistin on pakko juoda ja vieroitusoireet ovat kovat, suurkuluttajan vieroitusoireet lievät. Ja tietysti, jos suurkuluttajat joutuvat samaan otokseen alkoholistien kassa, kaksostutkimuksessa saadaan sama virheellinen tulos.

Koska otos on vino, vinous seuraa kaikissa tutkimuksen vaiheissa, ja on samansuuruinen myös meta-analyysissa. Niin kauan, kuin diagnoosia ei tehdä sekvensoinnin perusteella, vinous säilyy, ja antaa kelvottomia tuloksia.

On turha vedota tutkimuksiin, joissa on ilmiselvä metodivirhe. Luonnontieteellisissä tutkimuksissa tällaisen virheen tekijä todettaisiin kykenemättömäksi tekemään tutkimusta. Mutta on tunnettua, että tällainen tutkimus menee lääkäreihin täydestä.

Onko sinulle tuttuja taannoiset Alkon rottakokeet? Valitsemalla alkoholistisimmat toisessa linjassa ja raitteimmat toisessa linjassa saatiin seitsemässä (!) polvessa puhtaat linjat, joissa oli vain alkoholisteja ja vain täysraittiita.

Puhuvatko nämä tutkimukset 'taipumuksesta' vai geenien determinoivasta vaikutuksesta ympäristössä, jossa alkoholia on jatkuvasti saatavilla? Tarjottiin rotille 5 %:sta alkoholiliuosta, johon raittiin linjan rotat eivät kajonneet kuin aluksi, mutta alkoholistilinjan rotat jatkuvasti.

Lausuit: "Huomaan, ettei sinulla ole mitään käsitystä lääketieteen nykyaikaisesta tutkimuksesta." Olet tehnyt päätelmäsi sillä perustella, etten ole lyhyehkössä kommentissani maininnut kaikkea, mitä tiedän.

Tietenkään en, koska nytkin sitä harva jaksaa lukea. Siksi keskityn vain METODOLOGISIIN VIRHEISIIN ja vinoon otantaan. Otin esimerkiksi vain alkoholismitutkimuksen. Olen hyvin perillä sekä luonnontieteellisestä että lääketieteellisestä tutkimuksesta.

Koska olemme eri mieltä, onko lukujen takana metodinen virhe, riittänee että olen tuonut sen ilmi. En pysty toista vakuuttamaan sen enempää, joten lopetan tähän. Toivotan onnea ja menestystä työssäsi.

Lue lisää

En ole alkoholisti-tutkija, mutta tiedän J. Kaprion olevan kovan luokan asiantuntija ja kansainvälisesti ja kansallisesti korkealle arvostettu tutkija. Tiedän kyllä, että myös Alkon tutkimus on ollut kovatasoista, tosin siitä kun nuo tutkimukset on tehty on juuri metodologiat kehittyneet erittäin paljon. Silloin saatiin vain pieni osa tietoa mikä tänä päivänä ihan rutiinia.

Muistutan, että rotat ei ole ihmisiä eikä ihmiset rottia. Näiden kahden ryhmän alkoholisoitumisessa on paljon eroavaisuuksia. En ole kyseistä tutkimusta lukenut, mutta veikkaan, ettei tutkijat edes väitä että tuloksen voisi rotista vetää suoraan ihmisiin vaan luultavasti sanovat, että tulos on lupaava, mutta asiaa täytyy tutkia ihmisillä. Ne jäljessä tulleet tutkimukset sitten kertoo lopputuloksen. Niitä en löytänyt pikahaulla.

Nykyään genitiikan huomiointi on ihan peruskauraa hyvässä tutkimuksessa ja myös sen tarkastelu miten paljon geenit selittää sairastumista. Usein merkitystä on, mutta 100% vaikutus on helppo todeta pupuksi. Meta-analyysistä pääset alkuperäistutkimuksiin halutessasi tai yksittäisiä tutkimuksia voi hakea suoraan. Tuo oli vain yksi esimerkki, jossa oli koottu tuloksia eri lähteistä. Luulenpa, että alkoholitutkijat on pätevämpiä referoimaan omaa alaansa kuin maallikko…

Nopea haku ei puolla väitettäsi 100% periytyvyydestä. Et ole väitettäsi puolustanut esittämällä mitään tälle vuosituhannnen tuloksilla (Alkon oma tutkimus loppui 1996) ja nuo vanhemmatkin on esitetty ilman viitettä. Jos olet mielestäsi lääketieteen asiantuntija, ymmärrät varmaan mielipiteen ja tutkimustuloksen eron, ja myös sen että yksi tulos ei todista yhtään mitään, vasta tuloksen toistaminen muiden toimesta varmistaa tuloksen.

Olen parin kuukauden todennäköisesti samassa tilaisuudessa J. Kaprion kanssa, täytyykin ihan piruuttain mennä keskustelemaan alkoholismin periytyvyydestä, jos tulee tilaisuus. 😆

Sokeilla ei.

Anonyymi kirjoitti:

Sokeilla ei.

:)

Ihan vaan sivuhuomautuksena, se tuijottaminen ja seuraaminen kaupassa on todella ahdistavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan vaan sivuhuomautuksena, se tuijottaminen ja seuraaminen kaupassa on todella ahdistavaa.

Ko. nainen kaupassa ei tullut edes huomanneeksi nopeaa sivusilmävilkaisuani. Katseli siemenvalikoimaa niin keskittyneesti. Vai sinäkö se olit siellä siemeniä valikoimassa ja väität huomanneesi vilkaisun?

Anonyymi kirjoitti:

Ko. nainen kaupassa ei tullut edes huomanneeksi nopeaa sivusilmävilkaisuani. Katseli siemenvalikoimaa niin keskittyneesti. Vai sinäkö se olit siellä siemeniä valikoimassa ja väität huomanneesi vilkaisun?

Lue lisää

Kuka tietää, olitko joku niistä useista.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka tietää, olitko joku niistä useista.

Sinä olet rekisteröinyt vain tuijottajat. :)

Yritys pitää alhaisempaa painoa kariutuu siihen, että iän karttuessa nälän tunne voimistuu ja käy lopulta sietämättömäksi. Elämä ei ole siedettävää, jos joutuu kärsimään koko ajan nälkää. Melkein kaikki joutuvat antamaan periksi.

Laiha mutta nälkäinen on lisäksi hankala ympäristölleen.

Anonyymi kirjoitti:

Yritys pitää alhaisempaa painoa kariutuu siihen, että iän karttuessa nälän tunne voimistuu ja käy lopulta sietämättömäksi. Elämä ei ole siedettävää, jos joutuu kärsimään koko ajan nälkää. Melkein kaikki joutuvat antamaan periksi.

Laiha mutta nälkäinen on lisäksi hankala ympäristölleen.

Lue lisää

Höpöä, ja koska kyse ei ole siitä miten paljon syö, vaan mitä syö, nälkää ei tarvitse nähdä saavuttaakseen ja säilyttääkseen normaalipainon. Sen alle on eri asia.

Onhan nuo sanat kaikkineen rouheita, voisi kaiken nätimminkin esittää mutta sitten se ei olisi enää äijäkästä. 😜

Itse olen mieluusti ja olenkin nykyään lähes tissitön lauta ja ekan kerran eläissäni voin sanoa pitäväni uusista pienistä rinnoistani oikein todella! Ne on hienot. Tykkään niistä. 😊💗

En koskaan tykännyt isoista rinnoistani. Ne oli ällöttävät. Ja luulin, etten koskaan opi tykkäämään rinnoistani, vaan näköjään nyt tykkään. Sopivan pienet on mulle mainiot. Jollekin olen nyt tissitön lauta, vaan sekin sopii. 😄👍

Jasu

Vanhemmiten kiloja voi kertyä. Vaatii enemmän huomiota liikkumisen, ravinnon ja levon tasapainoon. Noilla tilannetta voi jossain määrin hallita, jos se itseäsi niin paljon häiritsee.

...en tiedä MITÄ täällä taas on...
...on ollut SEURALAISIA...

Ei näemmä kirjoittaminen onnistu alkuunkaan viikonloppuna.

Kyllä ne ainakin seksuaalisesti silmää viehättää enemmän, kun ettei niitä ole. Peffaa ja reittä. Tissit ei minustakaan tarvi olla mitkään meijerit. Ei C isommat.

https://youtu.be/oruc5raWq6I?si=USBWHLEQ2S8vrbxE
Tinze

Jasu

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ne ainakin seksuaalisesti silmää viehättää enemmän, kun ettei niitä ole. Peffaa ja reittä. Tissit ei minustakaan tarvi olla mitkään meijerit. Ei C isommat.

https://youtu.be/oruc5raWq6I?si=USBWHLEQ2S8vrbxE
Tinze

Jasu

Lue lisää

Pitäisikö ja tulisiko tuollaisen esityksen alkaa panettaa:)
Vai onko kysymyksessä urheilumuoto?

Anonyymi kirjoitti:

Pitäisikö ja tulisiko tuollaisen esityksen alkaa panettaa:)
Vai onko kysymyksessä urheilumuoto?

Urheilumuoto minusta. 😃

Tanssi on urheilua, vaikkei moni sitä vaikuta aina tajuavan tai myöntävän. Se on mainio tapa pitää kehosta huolta.

Jasu

Anonyymi kirjoitti:

Urheilumuoto minusta. 😃

Tanssi on urheilua, vaikkei moni sitä vaikuta aina tajuavan tai myöntävän. Se on mainio tapa pitää kehosta huolta.

Jasu

Tanssin voi yhdistää myös luistimille, terille ja rullille. 😄👍

https://youtu.be/1T3jgoDCG0k?si=FdQfLKrbmBNZOneP

Jasu

Anonyymi kirjoitti:

Tanssin voi yhdistää myös luistimille, terille ja rullille. 😄👍

https://youtu.be/1T3jgoDCG0k?si=FdQfLKrbmBNZOneP

Jasu

Lue lisää

Hah, kannustan tytärtäni samaan. Siivet jätetään kyllä kotiin nyt ja vanhempana.
Hyvä fiiliksinen urheilullinen hengailu, mikä olisi sen parempaa?

Anonyymi kirjoitti:

Hah, kannustan tytärtäni samaan. Siivet jätetään kyllä kotiin nyt ja vanhempana.
Hyvä fiiliksinen urheilullinen hengailu, mikä olisi sen parempaa?

En keksi mitään parempaa, mutta yhtä kivaa on rakkaan elollisen paijailu ja puutarhan kuoputtelu, sato. 😄👍

Jasu