RUOTSI SUUNNITTELI SUOMEN MIEHITTÄMISTÄ 1918
Tutkijan mukaan suunnitelman toteutuminen olisi tehnyt Suomesta vasallivaltion. Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitystä 1918.
Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu "sitoa Pohjolaan", erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi. Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.
Vilhelmiä kaavailtiin Suomen kuninkaaksi.
Ruotsi menetti Suomen Venäjälle vuoden 1809 sodassa. Siitä lähtien ruotsalaisissa sotilaspiireissä eläteltiin toivoa entisen maakunnan takaisinvaltauksesta. 1800-luvulla suunnitelmat kuitenkin tyrehtyivät, pääasiassa suomalaisten niukan tuen vuoksi. Tilanteen muuttivat 1900-luvun alussa vahvistuneet Suomen venäläistämispyrkimykset sekä suomalaisten vaatimukset vapaudesta ja ruotsalaisten pyrkimys revanssiin. Saksalaisystävälliset suomalaiset ja ruotsalaiset upseerit punoivat ensimmäisen maailmansodan aikana useita miehityssuunnitelmia. Niissä saksalaisille oli aina varattu pääosa. Saksalaisiin nojaavat suunnitelmat kuitenkin kuivuivat kokoon keisarikunnan sotaonnen käännyttyä. Aktivistit uskoivat tilaisuutensa tulleen, kun Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917. Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin "Pohjolaan". Erään suunnitelman mukaan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n pojasta prinssi Vilhelmistä olisi tehty Suomen kuningas. On epäselvää kuinka paljon Ruotsin hallitus tiesi aktivistien suunnitelmista.
Tammikuussa 1918 Leninin Neuvosto-Venäjä ja Ruotsin hallitus tunnustivat Suomen valtion. Tilanne oli kuitenkin epäselvä. Suomi oli täynnä vallankumouksellista venäläistä sotaväkeä, senaatti menettänyt tilanteen kontrollin ja sekä oikeisto että vasemmisto aseistautuivat. Senaatti määräsi Venäjän armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheimin muodostamaan Suomelle armeijan.
Mannerheim vei pohjan Ruotsin väliintulolta 24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla. Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja. Venäläisten sotilaiden aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 28. tammikuuta ja Suomen sisällissota alkoi. Seuraavana päivänä Ruotsin hallitus päätti, että se ei sekaannu sotilaallisesti sisällissotaan. Ainoa kansainvälisen oikeuden mukaan hyväksyttävä syy olisi ollut venäläisten joukkojen ajaminen Suomesta.
- Jos Mannerheimin komennon ulottumattomissa oleva voimakas ruotsalainen sotajoukko olisi saapunut Suomeen, hänen oma päämajansa olisi ollut sisällissodassa vain sivuroolissa. Suomesta olisi jälleen tullut Ruotsin vasallivaltio, Lars Westerlund sanoo.
Westerlund korostaa, että Mannerheimin nopea toiminta ja venäläisten joukkojen aseista riisuminen vei perustan Ruotsin asioihin puuttumiselta.
(STT-VT:n uutinen 15.1.2005)
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/tornio.htm
Tutkijan mukaan suunnitelman toteutuminen olisi tehnyt Suomesta vasallivaltion. Ruotsalaisaktivistit suunnittelivat Suomen miehitystä 1918.
Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu "sitoa Pohjolaan", erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi. Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.
Vilhelmiä kaavailtiin Suomen kuninkaaksi.
Ruotsi menetti Suomen Venäjälle vuoden 1809 sodassa. Siitä lähtien ruotsalaisissa sotilaspiireissä eläteltiin toivoa entisen maakunnan takaisinvaltauksesta. 1800-luvulla suunnitelmat kuitenkin tyrehtyivät, pääasiassa suomalaisten niukan tuen vuoksi. Tilanteen muuttivat 1900-luvun alussa vahvistuneet Suomen venäläistämispyrkimykset sekä suomalaisten vaatimukset vapaudesta ja ruotsalaisten pyrkimys revanssiin. Saksalaisystävälliset suomalaiset ja ruotsalaiset upseerit punoivat ensimmäisen maailmansodan aikana useita miehityssuunnitelmia. Niissä saksalaisille oli aina varattu pääosa. Saksalaisiin nojaavat suunnitelmat kuitenkin kuivuivat kokoon keisarikunnan sotaonnen käännyttyä. Aktivistit uskoivat tilaisuutensa tulleen, kun Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917. Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin "Pohjolaan". Erään suunnitelman mukaan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n pojasta prinssi Vilhelmistä olisi tehty Suomen kuningas. On epäselvää kuinka paljon Ruotsin hallitus tiesi aktivistien suunnitelmista.
Tammikuussa 1918 Leninin Neuvosto-Venäjä ja Ruotsin hallitus tunnustivat Suomen valtion. Tilanne oli kuitenkin epäselvä. Suomi oli täynnä vallankumouksellista venäläistä sotaväkeä, senaatti menettänyt tilanteen kontrollin ja sekä oikeisto että vasemmisto aseistautuivat. Senaatti määräsi Venäjän armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheimin muodostamaan Suomelle armeijan.
Mannerheim vei pohjan Ruotsin väliintulolta 24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla. Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja. Venäläisten sotilaiden aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla 28. tammikuuta ja Suomen sisällissota alkoi. Seuraavana päivänä Ruotsin hallitus päätti, että se ei sekaannu sotilaallisesti sisällissotaan. Ainoa kansainvälisen oikeuden mukaan hyväksyttävä syy olisi ollut venäläisten joukkojen ajaminen Suomesta.
- Jos Mannerheimin komennon ulottumattomissa oleva voimakas ruotsalainen sotajoukko olisi saapunut Suomeen, hänen oma päämajansa olisi ollut sisällissodassa vain sivuroolissa. Suomesta olisi jälleen tullut Ruotsin vasallivaltio, Lars Westerlund sanoo.
Westerlund korostaa, että Mannerheimin nopea toiminta ja venäläisten joukkojen aseista riisuminen vei perustan Ruotsin asioihin puuttumiselta.
(STT-VT:n uutinen 15.1.2005)
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/tornio.htm
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.