Pientä gallupia huvikseni käynnistelisin: mitä veneilyseuroihin kuuluvat tai niihin liittymistä harkitsevat ihmiset seuralta haluavat?
a) laituripaikkaa
b) telakointipaikkaa
c) saaritukikohtia
d) koulutusta
e) kilpailutoimintaa
f) junioritoimintaa
g) jotain muuta?
Minulla on hiukan sellainen näppifiilis, että tässä on jonkinlainen jakolinja löydettävissä, ts. ne, jotka eivät ole kiinnostuneita kilpapurjehduksesta sekä moottoriveneilijät enimmäkseen ovat tyytyväisiä, kun kohdat a-c täyttyvät ja loppuja eivät kaipaa lainkaan. Sitten on niitä, joiden mielestä pursiseuran toimintaan kuuluu kilpapurjehdus erottamattomana elementtinä.
a) laituripaikkaa
b) telakointipaikkaa
c) saaritukikohtia
d) koulutusta
e) kilpailutoimintaa
f) junioritoimintaa
g) jotain muuta?
Minulla on hiukan sellainen näppifiilis, että tässä on jonkinlainen jakolinja löydettävissä, ts. ne, jotka eivät ole kiinnostuneita kilpapurjehduksesta sekä moottoriveneilijät enimmäkseen ovat tyytyväisiä, kun kohdat a-c täyttyvät ja loppuja eivät kaipaa lainkaan. Sitten on niitä, joiden mielestä pursiseuran toimintaan kuuluu kilpapurjehdus erottamattomana elementtinä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Hyvä aihe! Mulla on kokemusta pääkaupunkiseudulta kahdestakin seurasta, sekä purje- että moottoripuolelta. Itse olen ns. tavallinen perheveneilijä.
Näyttää siltä että junioreja lukuunottamatta tuo kilpailutoiminta ja muu yhdessä puuhailu ei kiinnosta juuri lainkaan. Tämän päättelen siitä, että esim. telakointialueiden siivoustalkoisiin (puhumattakaan retkisaarten ja muiden yhdessäolopaikkojen kuten kerhorakennuksen kunnostukseen) joutuu väkeä houkuttelemaan tai jopa lähes pakottamaan.
Meillä pakotus on tapahtunut määräämällä telakointitalkoista poissaolijoille tuntuva poissaolosakko. Samoin vartiovuoron laiminlyönnistä joutuu maksamaan. No eipä sekään tietenkään auta jos veneilijän tuloissa muutama sata euroa ei tunnu missään.
Enkä mä tästä urputtaisikaan, elleivät just nää herrat (rouvia harvemmin kippareina tapaa) haluaisi itselleen kaikkia mahdollisia ja joskus vähän mahdottomiakin etuja pelkällä pienellä vuotuisjäsenmaksulla.
Monasti he ovat myös ensimmäisinä valittamassa jos joku asia on tehty heidän mielestään pieleen, vaikkeivät olleet lähimaillakaan silloin kun sitä ryhdyttiin tekemään...
Olenko vanhanaikainen, kun luulen että seura on semmoinen missä toimitaan yhdessä?
Kyllähän JRxxx on oikeassa siinä että kolme ensimmäistä kohtaa ovat ne "tärkeimmät" ja halutuimmat. Muut kohdat lisäarvoja jos niitä on kyseisessä seurassa.
Kilpailutoiminta on kiva lisä joihin on hauska osallistua silloin tällöin.
Mutta kysymykseen vastaus: Minulle kyllä riittää nuo kaksi ensimmäistä kohtaa. Mielummin menen viikonloppuisin eri kohteisiin kuin joka viikonloppu samaan tukikohtaan.
Minä, moottoriveneilijä tarvitsen :
c)
g) (veneen katsastuttaminen)
En tarvitse :
a) seura käyttää kunnan venepaikkoja
b) oma piha
A ja B, C olisi kiva, mutta kerho on päättänyt pysyä hyvässä rahoitustilanteessa ja satsaa laitureihin ja kerhorakennukseen. Meillä on myös alettu pohtia D:n sisällyttämistä toimintaan. Itseäni ei oikein muu kiinnosta, toivottavasti kerhoverkostosta on joskus hyötyä, kun itsellä on jotain ongelmia veneen kanssa.
Koulutus/junioritoiminta aikoinaan tärkein syy
seuraan liittymiseeni, nyt myös kilpailutoiminta (gastina). Jos olisi oma vene niin a , b ja c myös koska Jyväskylässä (JVS) kotisatama kehittynyt
ja Päijänteellä seuran lippu veneen perässä on pääsylippu myös muiden seurojen tukikohtiin.
Kaikki ovat tarpeellisia, mutta C:tä käytän vähiten.
G= seuran urheilutoiminta ja hiihtomajat talvella.
Suurin osa suomalaisista pursiseuroista on SUL:n urheiluseuroja, jos kuuluvat Suomen purjehtijaliittoon. Urheiluseuralla pitää olla sitten jotakin tekemistä urheilun ja nuorisotyön kanssa.
Suomen veneilyliittokin on olemassa ja se on osa Suomen Liikunta ja Urheilu ry:tä (SLU) kuten myös Suomen Purjehtijaliitto ry.
Kysyttiin, jotta miksi ihmeessä olen purskan jäsen?
a) laituripaikkaa (ei ole)
b) telakointipaikkaa (on, mutta ilmankin pärjäisin)
c) saaritukikohtia (ei)
d) koulutusta (hyvin satunnaisesti)
e) kilpailutoimintaa (jees, sosiaalinen tapahtuma)
f) junioritoimintaa (juniorit ovat lähteneet jo toimimaan muualla)
g) jotain muuta? KYLLÄ!
Ennen kaikkea seura on siitä hyvä että siellä saa seuraa! Siis sosiaalista kanssakäymistä, esimerkiksi lipunnosto/lasku, eskaaderit, pikkujoulut, venenäyttelyreissut, talkoot ynnä muut saunaillat... purjehduskisat paikallisesti tai "piirikunnallisesti" ovat minulle ensisijassa sosiaalinen tapahtuma, toissijaisesti siinä saa verrattua venevauhtiaan hyvin trimmattuihin, kilpailuviettiä ei ole.
Veneiden katsastustoiminta puuttui myös listasta.
Samoin purjehduskulttuurin ja hyvien veneilytapojen vaaliminen.
Olen Vikin kanssa samoilla linjoilla. Tapaan samanhenkisiä ihmisiä, tehdään suunniteltuja tai sponttaaneja eskaadereita silloin tällöin, pidetään "laituriparlamenttejä" ja verkosto auttaa veneongelmissa. Yleensä seurassa käsitellään ja tiedotetaan myös muutoksista jotka jotenkin koskettavat veneilijää. Saaritukikohdat ovat toki mukavia mutta eivät elintärkeitä. Kilpailutoiminta ei juurikaan kiinnosta.
tavalliselle matkapurjehtijalle, siis itselleni, tärkein om satamapaikka, talvisäilytys, hyvä retkisaari etappina länteen ja katsastus. Samanhenkisiä tyyppejä en edes välttämättä löydä. Kuka haluaisi olla kaverina tyypille, joka retkisaareen myrskyssä tullessamme ryntää suuresta moottoriveneestään ei auttamaan meitä vaan varaamaan saunavuoron nenämme edestä. Ja painuu takaisin katettuun ohjaamoon kyttäämään. No, ne joihin olen seuratoiminnan puitteissa tutustunut ovat pääosin ihan ok tyyppejä, mutta aina siihen joukkoon muutama idiootti mahtuu.
Kaikki kohdat ovat keskeisiä vireälle seuratoiminnalle.
G on sosiaalista toimintaa; hienoja kansallisia tapahtumia ja tunnelmaa, jotka tärkeitä mielikuvien luojia. Uusien veneilijöiden houkutteleminen ja innostaminen.
Hei
Olen veneilyseuran jäsen ja pysähdyin gallupisi
myötä miettimään syitä jäsenyyteeni.
Täältä tulee:
a) laituripaikkaa
laituripaikan saan muualtakin kuin
seuran satamasta, ei välttämättömyys.
b) telakointipaikka
sama vastaus kuin a)
c) saaritukikohtia
luonnonsatamia ja palvelusatamia
tarjolla runsaasti
d) koulutusta
koulutuksen olen saanut muusta seurasta
kuin nykyisestä veneilyseurasta. Kouluttava
seura ei ole ns. veneilyseura vaan har-
joittaa pääasiassa koulutusta. Epämiellyt-
tävää koulutuksessa oli älytön byrokratia,
turhantarkkuus ja vaarojen liioittelu.
Tuntuu että opettajat ovat koulutuksen
itsetarkoitus.
e) kilpailutoimintaa
moottoriveneilijälle on kilpailutoiminta
melko tyhjänpäivistä hommaa. Yleensä
navigointikilpailuja jotka ovat yleensä
pelkkää pilkunviilausta. Kilpamoottoriveneet
on sitten erikseen.
f) junioritoimintaa
Junnutoiminta on hyvä ja tulevia veneily-
sukupolvia tuottavaa toimintaa. Minulle
sillä ei ole merkitystä, en ole juniori.
Omille lapsilleni tulen opettamaan niin
paljon kuin osaan ja loput sitten iän
karttuessa vaikka kansalaisopiston
kursseilta.
g) jotain muuta?
Niin, mitähän se voisi olla. Veneilijöitä
tapaan kaikissa satamissa, tutuksi tullei-
takin. Sosiaalinen puoli hoituu vesillä
satamissa ilman seuroja, lippuja, viirejä,
hihamerkkejä, tukikohtatarroja, katsastus
tarroja yms
Maksan nyt turhaan jäsenyydestä vai mistä minä
sitten maksan?
Tarkoitus ei ole purnata. Tuli nyt sitten vaan listattua nuo "edut".
Pikagallupin tulosten arviointi näyttää vahvistavan omaa arveluani: suurin osa veneilyseurojen jäsenistä on kiinnostunut ensisijaisesti matka- ja retkiveneilyä tukevista asioista, ts. he tarvitsevat seuroja lähinnä satamien, telakoinnin sekä neuvoja ja apua tarjoavan verkoston vuoksi. Lisäksi sosiaalinen aspekti eli kontaktit ovat monille tärkeitä.
Jostain syystä kuitenkin monien seurojen toiminta ohjautuu äänekkään vähemmistön tahdon mukaisesti: kilpapurjehdusta ja juniorileirejä. Jos vähänkin kritisoi, niin aletaan höpöttää, että "tämähän on urheiluseura, täällä pitää kilpailla". Ja hevonpeet, sanon minä. Tai sitten aletaan selittää, että "seuran tulevaisuus edellyttää junioritoimintaa". Hevonpeet uudestaan, ihan varmasti halukkaita jäseniä löytyy niin kauan kuin veneitä liikkuu ja jokaikisen veneilyseuran talous nojaa kyllä maksaviin AIKUISjäseniin.
Lopuksi omat vastaukseni kysymyksiini:
a) juu
b) juu
c) juu
d) ei välttämätöntä, vaikkei se pahastakaan ole
e) ei lainkaan, voitaisiin lopettaa kokonaan
f) ei lainkaan, voitaisiin lopettaa kokonaan
g) katsastustoiminta on hyvä pointti, sen olisi voinut laittaa jo alunperin yhdeksi kohdaksi.
Tässä pika kyselyssä jäi nuo tausta asiat selvittämättä siksi muutama näkökulma siihen mitkä tekijät vaikuttavat tärkeyteen.
a) laituripaikkaa, sitä ilman on paha venttä omistaa jos ei ole omaa rantaa.
b) telakointipaikkaa kerrostalo ja omakotitalo asuja ovat aivan eri lähtötilanteessa
c) saaritukikohtia on kaiketi kahden laisia veneilijöitä, niitä joille veneily on sosiaalinen harrastus ja niitä joille se on erakkoharrastus.
d) koulutusta menisikö osalta seuran tarjoama koulutus ohi niin ettei huomaa sitä koulutukseksi kutsua.
e) kilpailutoimintaa riippunee siitä onko moottori- vai purjeveneilijä. Moottoriveneilijänä en perusta mutta ymmärrän purjehtijoita jotka pitävät tätä tärkeänä
f) junioritoimintaa ei kiinnosta eikä ole tärkeää jos ei omassa perheessä ole junjori-ikäisiä. Mutta heti kun se kolahtaa omalle kohdalle niin taatusti on merkittävä tekijä.
g) jotain muuta? Tähän voikin sitten jokainen katsantonsa mukaan keksiä mitä vaan.
Aika harva omakotitalossa asuva purjehtija pystyy kuljetuttamaan veneensä pihalleen syksyllä ja keväällä pois. Kustannukset ovat sitä luokkaa ainakin pk-seudulla, että siihen ei kaikilla ole varaa. Sitäpaitsi kymmenmetrinen vene haukkaa pirun ison palan pihasta. entinen moottoriveneeni oli yhden talven pihassa ja teltan kanssa se pimensi näkymän myös yläkerran ikkunoista.
Uusimmilla kaava-alueilla rakennuslaki kieltää telakoinnin pihalle, mutta rakennuslakihan yksi Suomen turhin laki eikä sitä kukaan noudata.
Eipä tälläsen otannan jälkeen voi kovin paljon yleistää, kun kaikki saman mieliset viestit voi olla samalta näppäimistöltä ja Suomi24:n keskustepalsta tavoittaa vain tietynlaisia harrastajia.
Tokihan vastaukset voivat vahvistaa mielipiteitäsi ja antaa uskoa esittää niitä muuallakin.
...en kai ole muuta väittänytkään, joskaan en nyt niin hirveästi usko tuohon "yhteen näppikseen"; viitsineekö kukaan vaivautua?
Mutta mitä ajat takaa tuolla "vain tietynlaisia harrastajia"? Minusta on näyttänyt, että aika kirjava kerho, millä tahansa mittarilla, ainakin seuraa nettiä nykyisin. Toisaalta, sikäli kuin ajattelemme, että netin käyttäjissä nuoremmat ikäpolvet ovat painottuneina, olisi tämä "tietynlaisuus" enemmänkin argumentti oman mielipiteeni puolesta: "nousevat veneilijäsukupolvet" ovat todennäköisesti vähemmän kiinnostuneita kilpapurjehduksesta, junioritoiminnasta jne. ja seuroissa pitäisi ottaa se huomioon.
Pohjimmainen ongelma on tietysti siinä, että veneilyseurat eivät toimi jäsenistönsä enemmistön ehdoilla. Jossain, olisikohan ollut Purjehtija-lehdessä, aivan äskettäin joku veteraanipurjehtija (ja -kilpailija) selitti ilmeisen tosissaan, että Purjehtijaliiton ei pidä hoitaa matkapurjehtijoita, koska nämä eivät sitä haluakaan, vaan keskittyä kilpapurjehdukseen... Matkaveneilijät kuitenkin senkin joutuvat maksamaan.
a) ei
b) ehkä
c) kyllä
d) kyllä
e) ei
f) kyllä
g) kyllä. Seuratoiminta on hyvä tapa verkostoitua ja saada kontakteja saman henkisiin ihmisiin. Sieltä voi saada jopa ystäviä ;) Arvostan myös seuran jäsenilleen tarjoamia palveluja (venenosturin käyttö ilmaista, samoin mastonosturin, seuran kevytveneiden käyttö ilmaista jne.)
Eiköhän se ole jokaisen seuran oma asia miten ne profiloituvat ja mitä tarjoavat jäsenilleen. Jäsenen on helpompi vaihtaa seuraa, kuin muuttaa koko seuran toimintamallia. Erilaisia seuroja löytyy jokaiselle.
Jos Seuran vaihto tuntuu mahdottmalta, niin yritä päästä vaikuttamaan asioihin esim. seuran hallituksessa.
Seuroissa on aikast korkeat liittymismaksut. Nykyisessä seurassani liittymismaksu on 500 euroa (vuosimaksut tietty siihen päälle), joten kannattaa vähän harkita ennen kuin valitsee seuransa. Tulee kalliiksi vaihtaa joka vuosi seuraa ;)
Juu, ja toki halpojakin seurojakin on, mutta niillä harvoin on paljonkaan tarjottavaa.
Eikai ne tarpeet sentään joka vuosi muutu?
Toisaalta kyllähän seurat yrittävät palvella mahdolisimman hyvin suurimpaa osaa jäseniä.
Kohdat a ja b on pakko hoitaa tavalla tai toisella. Mieluummin jaan niistä aiheutuvat velvoitteet useamman kanssa, mutta toisaalta haluan pystyä edes jotenkin niihinkin vaikuttamaan, joten siis ne kuuluvat valitsemani seuran toimenkuvaan. Ainakin Helsingin liepeillä vapaat luonnonsatamat ovat jo niin vähissä ja kansoitettuja, että mieluummin haluan tässäkin kohtaa jotenkin valita naapureitani, joten taas kallistun seuran tarjontaan, seuranihan olen valinnut mahdollisimman itseni näköiseksi. Siis myös c-kohta seuralle.
Koulutus on jo monimutkaisempi juttu. Harvalla seuralla on kapasiteettia tarjota laajaa tasokasta koulutusta, mutta voi seura silti olla aktiivinen mahdollisuuksiensa mukaan ja varsinkin olla välikätenä hankkimassa koulutustilaisuuksia ja ainakin tiedottaa olemassa olevasta tarjonnasta aktiivisesti.
Kohdat e ja f olisin taipuvainen suorastaan niputtamaan yhteen. Minulle pursiseura on myös urheiluseura, eikä sellainen voi olla elävä ilman junioritoimintaa. JRxxx jo kerkesi julistamaan äänestystuloksena nämä yhdentekeviksi ja sanoi keskimääräisjäsenistön pitävän niitä vain turhana menoeränä. Jotkut nyt kuitenkin haluavat seuraltaan enemmän kuin parkkipaikan veneelleen. He sitten aktiivisiin seuroihin, joissa on toisia samalla tavalla ajattelevia. Se näkyy sitten talkoissakin, joihin ei tarvitse liittää mitään osallistumispakotteita, toimivassa seurassa kun on toimivia jäseniä. Tunnen aika monen seuran toimintaa ja sanoisin, että junioritoiminta on yksi parhaita merkkejä aktiivisesta seurasta. Sen ylläpito vaatii melkoista omistautumista ja myönnettäköön, myös jonkin verran rahaa. Turhista kuluista en laiturilla ole kuullut puhuttavan, iloisesta toimeliaisuudesta kyllä. Junioritoiminta ei tarkoita viikon leiriä kesäkuussa, vaan se on säännöllistä ja ympärivuotista.
Omat juniorit vetävät jo itse itseään, mutta jos pitäisi vaikka muuttaa toiselle paikkakunnalle, katsoisin kyllä ensimmäisenä uutta seuraa valitessa, että kilpailukalenterista löytyy ehdokkaan järjestämiä kilpailuja ja että junioritoiminta on kunnossa. Silloin voin odottaa löytäväni jäsenistöstä uusia ystäviä. Sosiaalinen toiminta tulee sitten luonnostaan mukana.