Newtonin ym. kaavat sanoo, että jos nopeus on hitaampi, massa voi olla suurempi samalla energialla. Ehkä kannattaa olla kranaatinheitin jonka kantama on vain 700 metriä jotta sen ammus voi olla järeämpi? Suomessa on paljon pieniä mäkiä ja metsiköitä joiden yli voi ampua. Ja kerrostalojen yli. Jos asemasodassa asemat on 500 metrin etäisyydellä, KrH voi olla 200 metriä takana omista asemista. Maihinnousussa automaattisella Krh:lla varustettu (kauko-ohjattu?) vene voi ampua rantaan. Lentoaika on lyhyt, joten helpompi ampua liikkuvaa maalia. On tarkempi, myös painon vuoksi.
700 metrin kantamalla ehkä radan ylin piste on 300 metrissä (nyt ei ole laskukaavaa käsillä)? Lentoratatutkan pitäisi olla aika lähellä sen nähdäkseen ja ne tutkat näkyy elektronisella tiedustelulla joka on kukkulalla, lennokissa, lentokoneessa 10 km korkeudella 100 km päässä tai naton satelliitissa.
Pieni kiihtyvyys tarkoittaa helpommin tehtävää rypälepommia tai elektronista etäisyyssytytystä.
700 metrin kantamalla ehkä radan ylin piste on 300 metrissä (nyt ei ole laskukaavaa käsillä)? Lentoratatutkan pitäisi olla aika lähellä sen nähdäkseen ja ne tutkat näkyy elektronisella tiedustelulla joka on kukkulalla, lennokissa, lentokoneessa 10 km korkeudella 100 km päässä tai naton satelliitissa.
Pieni kiihtyvyys tarkoittaa helpommin tehtävää rypälepommia tai elektronista etäisyyssytytystä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Entäpä vieläkin suurempi ja painavampi kranaatti joka lentäisi maksimissaan 126,3 m etäisyydelle ?
Osa ammuksista voi olla melkein pelkästään sylintereitä täynnä räjähdettä. Osa näistä voi olla pohjaa lukuunottamatta muovia jos vain painevaikutus tarvitaan (pohja terästä tai silikonimuovia).
Myös valaisuammukset ja savutus.
Yhdessä ammuksen versiossa voi olla ohjaussiivekkeet ja ehkä myös raketti. On monia mahdollisia eri ohjausmetodeja joilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Kärjessä voi olla kamera jolla ontelopanos ohjataan tankkiin. Raketti voi lisätä kantamaa kilometreihin. Näin voi tuhota tankkeja kukkuloiden takaa.
Ehkä GPS, ehkä hakeutuminen radiolähettimeen, ehkä laser-osoitus maasta tai lennokista.
1. ms aikana länsirintamalla taisi olla tuollaisia. Niitä sanottiin kai miinanheittimiksi.
Ongelmana on sitoutuminen kapeaan rintamanosaan. Nykyisillä heittimillä kantama on pidempi ja voidaan tukea omia laajemmalla alueella.
Mörssärin uudelleen keksintä meneillään? Kukoistuskausi noilla oli joskus Krimin sodan aikoihin, enkä puhu nykyisestä Kriminkin lähellä vellovasta ryssän erityisoperaatiosta.
Mikään ei estä nykyisillä kranaatinheittimillä sitä, että lähitulitukea annetaan raskaalla heittimellä ilman lisäpanoksia.
Yksi mahdollisuus on laukaista standardin mukainen raskaan krh:n ammus 700 metrin päähän vähällä ruudilla käyttämällä kevyempää putkea joka ei kestäisi isompaa ruutimäärää. Ehkä putki voi olla niin kevyt että sitä voi kantaa käsin. Ehkä putki voi olla kokonaan tai osittain alumiinia, ja ohuempi. Alumiinilla on parempi lämmönjohtavuus kuin teräksellä, keveyden lisäksi. Putken alin kolmannes voi olla terästä, alumiini voi olla uloimpana tai joku yhdistelmä. Jos teräs on alumiinin sisällä, välissä voi olla alle millin kerros jotain nestettä välittämässä painetta ja siirtämässä lämpöä, esim. vettä+isopropyylialkoholia=käsidesiä (joka ei jäädy) tai öljyä. Mitä jos osa energiasta tulee höyryn paineesta niin lämpötila on pienempi ja alumiini kestää paremmin? Puoli desiä vettä ruudin viereen?
Lyhyt kantama on käyttökelpoisempi kun putki on tietokoneohjauksessa. Ehkä lennokista osoitetaan kohteita videokuvan päälle, 9 kohdetta kerralla ja sitten 9 ammusta lähtee automaattisesti nopeassa tahdissa, tai sitä mukaa kuin osoitetaan.
Takaa ladattava ja valinnainen äänenvaimennin. Ehkä koottava putki.