Lakoilla suuret merkitykset

😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋

💋 ­­­N­­­y­m­­­f­o­m­­a­­­a­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#18245125

🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞

Tottakai lakot vähentää väkeä. Tehdastuotanto siirtyy muihin maihin, jossa yhtiöillä tehtaita. Turhaa täällä vasemmiston kanssa saikata useista lakoista vuodenkin aikana. Maihin joissa työteko kunniassa, ei lakot. mm Ruotsissa ja Saksassa samoissa tehtaissa 30 % pienemmät palkat. Järkikin jo sanoo että sinne siirtyy Suomen tuotantoa. Tehdasjohto jo varoitteli aiemmissa lakoissa, että lakot lopettaa tehtaita. Silloinkin oli 3 kuukauden lakot vaivaisen 6 minuutin takia, siitä punaväki huusi kurkku suorana, kuin nyt 6 minuutilla olisi mitään vaikutusta päivän työaikaan. Naton kautta tulisi puuttua ja Eu:n tallaisiin poliittisiin lakkoihin, ei teillä vasemmistolla ole työtä tarjolla jos ajatte työn pois. Kortistoihinkin pitää jostain raha saada, ei kalliskorkoinen velka ole siihen tae.

Puhut aito-arska ihan paskaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai lakot vähentää väkeä. Tehdastuotanto siirtyy muihin maihin, jossa yhtiöillä tehtaita. Turhaa täällä vasemmiston kanssa saikata useista lakoista vuodenkin aikana. Maihin joissa työteko kunniassa, ei lakot. mm Ruotsissa ja Saksassa samoissa tehtaissa 30 % pienemmät palkat. Järkikin jo sanoo että sinne siirtyy Suomen tuotantoa. Tehdasjohto jo varoitteli aiemmissa lakoissa, että lakot lopettaa tehtaita. Silloinkin oli 3 kuukauden lakot vaivaisen 6 minuutin takia, siitä punaväki huusi kurkku suorana, kuin nyt 6 minuutilla olisi mitään vaikutusta päivän työaikaan. Naton kautta tulisi puuttua ja Eu:n tallaisiin poliittisiin lakkoihin, ei teillä vasemmistolla ole työtä tarjolla jos ajatte työn pois. Kortistoihinkin pitää jostain raha saada, ei kalliskorkoinen velka ole siihen tae.

Puhut aito-arska ihan paskaa.

Lue lisää

Arska on aivan oikeassa. Vaikka työväki olisi suostunut kiltisti työnantajien vaatimuksiin eikä ryhtynyt lakkoon niin Stora Enson suunnitelmat olisivat edelleen voimassa.

Se tarkoittaa, ettei nykyisillä lakkotoimilla ole mitään tekemistä Stora Enson suunnitelmien kanssa. Lue nyt vaan tuo arskan aloituksen artikkeli ja etsi sieltä se kohta jossa kerrotaan 1000 työntekijän vähentämisen olevan lakkoilijoiden syytä. Saat etsiä kyllä hartaasti.

Se olet siis sinä joka täällä natsipersu-niskasi punaisena puhut paskaa.

Anonyymi kirjoitti:

Arska on aivan oikeassa. Vaikka työväki olisi suostunut kiltisti työnantajien vaatimuksiin eikä ryhtynyt lakkoon niin Stora Enson suunnitelmat olisivat edelleen voimassa.

Se tarkoittaa, ettei nykyisillä lakkotoimilla ole mitään tekemistä Stora Enson suunnitelmien kanssa. Lue nyt vaan tuo arskan aloituksen artikkeli ja etsi sieltä se kohta jossa kerrotaan 1000 työntekijän vähentämisen olevan lakkoilijoiden syytä. Saat etsiä kyllä hartaasti.

Se olet siis sinä joka täällä natsipersu-niskasi punaisena puhut paskaa.

Lue lisää

Etköhän se ole sinä joka puhuu paskaa "niska punaisena", punainen kun olet muutenkin. Kyllähän totuus on, että sinne tehtaat ovat aina menneet, missä on pienimmät kustannukset ja vähiten lakkoja. Tämä lakko on yksi naula arkussa lisää...

Anonyymi kirjoitti:

Etköhän se ole sinä joka puhuu paskaa "niska punaisena", punainen kun olet muutenkin. Kyllähän totuus on, että sinne tehtaat ovat aina menneet, missä on pienimmät kustannukset ja vähiten lakkoja. Tämä lakko on yksi naula arkussa lisää...

Lue lisää

Tarkoitat ilmeisesti Suomesta tuonne Venäjälle kiirehtineitä kovalla tohinalla menneistä firmoista?

Anonyymi kirjoitti:

Etköhän se ole sinä joka puhuu paskaa "niska punaisena", punainen kun olet muutenkin. Kyllähän totuus on, että sinne tehtaat ovat aina menneet, missä on pienimmät kustannukset ja vähiten lakkoja. Tämä lakko on yksi naula arkussa lisää...

Lue lisää

Siinä olet oikeilla jäljillä, että metsätehtaat ovat menneet sinne, missä kustannukset ovat pienimmät.

Kun tarkastellaan puun eli raaka-aineen hinnan kehitystä vuodesta 2019 tähän päivään, kuusen ja männyn hinnat ovat nousseet noin kolmanneksen ja koivun vielä tätäkin enemmän. Palkat eivät ole nousseet samalla aikajaksolla likimainkaan näin paljon. Lisäksi työvoimakustannukset ovat pitemmällä aikavälillä koko ajan vähentyneet, koska koneet ovat korvanneet ihmisen sekä tehtailla että puunkorjuussa. Puun hinnan nousu ja saatavuus on ohjannut puunjalostusteollisuutta esim. Etelä-Amerikkaan.

Kuljetuskustannukset ovat myös suuri kuluerä. Tehtaita kannattaa sijoittaa markkinoiden läheisyyteen eikä pitkien kuljetusmatkojen päähän. Metsäteollisuuden ongelmana on ollut sellun hinnan laskeminen sekä paperin kysynnän vähentyminen. Metsäteollisuudessa onkin tapahtunut siirtymää kartongin ja pakkausmateriaalien tuotantoon, joiden kysyntä on nettikaupankin myötä kasvanut.

Metsäteollisuuden oman kertoman mukaan sen päähuolen aihe on kustannuspuolella jo pitkään ollut puun hinnan nouseva kehitys varsinkin Suomessa. Sen sijaan työvoimakustannusten merkitystä teollisuus on itse pikemminkin kustannustekijänä vähätellyt. Irtisanomiset tietysti vähentävät työvoimakustannuksia. Nipistetään sieltä, mistä se on mahdollista. Tietysti metsäteollisuus varmaan mieluummin haluaisi saada puun hinnan alas, mutta siinä metsäomistajat eivät tule vastaan eikä heitä ole siihen mahdollista painostaa.

mielipidepankki kirjoitti:

Siinä olet oikeilla jäljillä, että metsätehtaat ovat menneet sinne, missä kustannukset ovat pienimmät.

Kun tarkastellaan puun eli raaka-aineen hinnan kehitystä vuodesta 2019 tähän päivään, kuusen ja männyn hinnat ovat nousseet noin kolmanneksen ja koivun vielä tätäkin enemmän. Palkat eivät ole nousseet samalla aikajaksolla likimainkaan näin paljon. Lisäksi työvoimakustannukset ovat pitemmällä aikavälillä koko ajan vähentyneet, koska koneet ovat korvanneet ihmisen sekä tehtailla että puunkorjuussa. Puun hinnan nousu ja saatavuus on ohjannut puunjalostusteollisuutta esim. Etelä-Amerikkaan.

Kuljetuskustannukset ovat myös suuri kuluerä. Tehtaita kannattaa sijoittaa markkinoiden läheisyyteen eikä pitkien kuljetusmatkojen päähän. Metsäteollisuuden ongelmana on ollut sellun hinnan laskeminen sekä paperin kysynnän vähentyminen. Metsäteollisuudessa onkin tapahtunut siirtymää kartongin ja pakkausmateriaalien tuotantoon, joiden kysyntä on nettikaupankin myötä kasvanut.

Metsäteollisuuden oman kertoman mukaan sen päähuolen aihe on kustannuspuolella jo pitkään ollut puun hinnan nouseva kehitys varsinkin Suomessa. Sen sijaan työvoimakustannusten merkitystä teollisuus on itse pikemminkin kustannustekijänä vähätellyt. Irtisanomiset tietysti vähentävät työvoimakustannuksia. Nipistetään sieltä, mistä se on mahdollista. Tietysti metsäteollisuus varmaan mieluummin haluaisi saada puun hinnan alas, mutta siinä metsäomistajat eivät tule vastaan eikä heitä ole siihen mahdollista painostaa.

Lue lisää

"...kuusen ja männyn hinnat ovat nousseet noin kolmanneksen ja koivun vielä tätäkin enemmän"

Nyt tulee taas valhetta.

Metsänomistajan puutulo muodostuu pääosin tukeista. Kuitupuuta saadaan metsänhoidon (ensiharvennus) sivutuotteena.

Tukkipuun hinta 2019 oli noin 60-65 euroa per kuutio, männyllä ja kuusella. Kuusi on yleensä hieman kalliimpaa. Juuri nyt vastaava hinta on 71-73 euroa. Puun hinta käväisi hyvin lyhyen aikaa viime vuonna 73-75 eurossa, kun Venäjän tuonnnin loppumisen shokkivaikutus oli pahimmillaan, mutta kun kovaa kysyntää tuolla hintatasolla ei ollut, hinnat laskivat takaisin entiselleen. Juuri nyt hyvän talven (metsäpohjat jäässä) vuoksi kysyntä on kohonnut, mikä pitää hintaa kohtuullisena. Sahat ja tehtaat täyttävät raaka-ainevarastojaan.

Nousua on siis noin kymppi per kuutio, joka prosenteissa on 16%. Palkkatasoindeksin muutos 2019 vuoden lopusta 2023 loppuun on noin 13%. Ero on aika pieni, eikä ollenkaan tuon sinun valheesi mukainen.

Puun hinta laskee yleensä korjuukauden (talven) jälkeen, ja nousee vain, jos kesäleimikoita ei voida korjata märkien kelien vuoksi. Kuitupuussa hinnanvaihtelu on suurta, sellutehtaiden lähellä puun hinta on noudattanut tukkipuun hintakehitystä, muualla energiapuu kilpailee kuidun kanssa ja vaikuttaa hintaan. Kuitupuun hintataso on kuitenkin edelleen niin alhainen, ettei se kilpaile edes eukalyptysplantaasien hinnan kanssa.

Stora-Enson kohdalla kyse on maariskistä. Kannattavutta se hakee kaikkialta, mutta katsoo myös missä ja miten on jatkossa paras toimia.

Suomen maariski metsäyteollisuudessa on epävakaus työmarkkinoilla.

Liitto suostui yrityskohtaiseen sopimiseen Metsä-Groupin kanssa, koska siellä pääluottamusmies ei halunnut toimia keskusjärjestön ohjeistuksen mukaan, vaan oli valmis tekemään oman sopimuksen paremmilla palkkaehdoilla. Metsä-Group ei ole nyt mukana lakossa. Stora on, koska sen työntekijöiden edusmiehet haluavat kulkea liittojohtajien viitoittamaa tietä. Samoin UPM:n työläiset.

Aikanaan liittojohtajat yrittivät samaa, eli pakottaa oman liittonsa jäsenet lakkoon Keiteleen sahalla, koska siellä työnantaja tarjosi rahallisesti parempaa yrityskohtaista sopimusta kuin mitä liiton sopima TES tarjosi. Sekin kuivui kokoon, ja nyt Keitele-Group on yksi maamme menestyneimmistä metsäteollisuuden yrityksistä.

Maariski on siis siinä, että Storan työntekijöiden valitsemat luottamushenkilöt eivät kykene irtautumaan liittojohtajien määräysvallasta. Ruotsissahan yrityskohtaiset sopimukset ovat vallitseva käytäntö, ja voimme lyödä vaikka minkälaisen vedon, että Ruotsissa Stora vähentää vain murto-osan siitä mitä Suomessa.

Anonyymi kirjoitti:

Arska on aivan oikeassa. Vaikka työväki olisi suostunut kiltisti työnantajien vaatimuksiin eikä ryhtynyt lakkoon niin Stora Enson suunnitelmat olisivat edelleen voimassa.

Se tarkoittaa, ettei nykyisillä lakkotoimilla ole mitään tekemistä Stora Enson suunnitelmien kanssa. Lue nyt vaan tuo arskan aloituksen artikkeli ja etsi sieltä se kohta jossa kerrotaan 1000 työntekijän vähentämisen olevan lakkoilijoiden syytä. Saat etsiä kyllä hartaasti.

Se olet siis sinä joka täällä natsipersu-niskasi punaisena puhut paskaa.

Lue lisää

Ei Arska näistä tiedä, vasemmsito jauhaa sontaa. Heillä paperitehtaissa palkka eliittiä, samat tehtaat Ruotsissa ja Saksassa 30 % alemmat palkat, silti täällä lakkoilevat. Koko lakot on päin persettä. He vielä kärsii lakkojohtajat, tulette näkemään.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai lakot vähentää väkeä. Tehdastuotanto siirtyy muihin maihin, jossa yhtiöillä tehtaita. Turhaa täällä vasemmiston kanssa saikata useista lakoista vuodenkin aikana. Maihin joissa työteko kunniassa, ei lakot. mm Ruotsissa ja Saksassa samoissa tehtaissa 30 % pienemmät palkat. Järkikin jo sanoo että sinne siirtyy Suomen tuotantoa. Tehdasjohto jo varoitteli aiemmissa lakoissa, että lakot lopettaa tehtaita. Silloinkin oli 3 kuukauden lakot vaivaisen 6 minuutin takia, siitä punaväki huusi kurkku suorana, kuin nyt 6 minuutilla olisi mitään vaikutusta päivän työaikaan. Naton kautta tulisi puuttua ja Eu:n tallaisiin poliittisiin lakkoihin, ei teillä vasemmistolla ole työtä tarjolla jos ajatte työn pois. Kortistoihinkin pitää jostain raha saada, ei kalliskorkoinen velka ole siihen tae.

Puhut aito-arska ihan paskaa.

Lue lisää

Olet omituinen höpöttäjä jonka liiketalouden tuntemuksesi on pökkelön tasolla. Tottakai johtoporras ulisee kuinka lakoilla on negatiivinen merkitys, ja kas kun sattui juuri sopivasti Stora Enson ilmoitus väen vähentämisestä. Nyt idiootit pääsevät ulisemaan lakkojen työpaikkoja vähentävästä vaikutuksesta ihan Häkämiehen ohjaamana. Siksi toisekseen kirjanpidollisilla toimilla saadaan mikä tahansa näyttämään miltä tahansa tulokselta.

mielipidepankki kirjoitti:

Siinä olet oikeilla jäljillä, että metsätehtaat ovat menneet sinne, missä kustannukset ovat pienimmät.

Kun tarkastellaan puun eli raaka-aineen hinnan kehitystä vuodesta 2019 tähän päivään, kuusen ja männyn hinnat ovat nousseet noin kolmanneksen ja koivun vielä tätäkin enemmän. Palkat eivät ole nousseet samalla aikajaksolla likimainkaan näin paljon. Lisäksi työvoimakustannukset ovat pitemmällä aikavälillä koko ajan vähentyneet, koska koneet ovat korvanneet ihmisen sekä tehtailla että puunkorjuussa. Puun hinnan nousu ja saatavuus on ohjannut puunjalostusteollisuutta esim. Etelä-Amerikkaan.

Kuljetuskustannukset ovat myös suuri kuluerä. Tehtaita kannattaa sijoittaa markkinoiden läheisyyteen eikä pitkien kuljetusmatkojen päähän. Metsäteollisuuden ongelmana on ollut sellun hinnan laskeminen sekä paperin kysynnän vähentyminen. Metsäteollisuudessa onkin tapahtunut siirtymää kartongin ja pakkausmateriaalien tuotantoon, joiden kysyntä on nettikaupankin myötä kasvanut.

Metsäteollisuuden oman kertoman mukaan sen päähuolen aihe on kustannuspuolella jo pitkään ollut puun hinnan nouseva kehitys varsinkin Suomessa. Sen sijaan työvoimakustannusten merkitystä teollisuus on itse pikemminkin kustannustekijänä vähätellyt. Irtisanomiset tietysti vähentävät työvoimakustannuksia. Nipistetään sieltä, mistä se on mahdollista. Tietysti metsäteollisuus varmaan mieluummin haluaisi saada puun hinnan alas, mutta siinä metsäomistajat eivät tule vastaan eikä heitä ole siihen mahdollista painostaa.

Lue lisää

Näin.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai lakot vähentää väkeä. Tehdastuotanto siirtyy muihin maihin, jossa yhtiöillä tehtaita. Turhaa täällä vasemmiston kanssa saikata useista lakoista vuodenkin aikana. Maihin joissa työteko kunniassa, ei lakot. mm Ruotsissa ja Saksassa samoissa tehtaissa 30 % pienemmät palkat. Järkikin jo sanoo että sinne siirtyy Suomen tuotantoa. Tehdasjohto jo varoitteli aiemmissa lakoissa, että lakot lopettaa tehtaita. Silloinkin oli 3 kuukauden lakot vaivaisen 6 minuutin takia, siitä punaväki huusi kurkku suorana, kuin nyt 6 minuutilla olisi mitään vaikutusta päivän työaikaan. Naton kautta tulisi puuttua ja Eu:n tallaisiin poliittisiin lakkoihin, ei teillä vasemmistolla ole työtä tarjolla jos ajatte työn pois. Kortistoihinkin pitää jostain raha saada, ei kalliskorkoinen velka ole siihen tae.

Puhut aito-arska ihan paskaa.

Lue lisää

Jouko Heinonen kun silloin pani tehtaat seisomaan, niin Englantilaiset suuret sanomalehdet kun eivät saaneet Suomesta paperia, kääntyivät Itävallan puoleen ja siellä ne markkinat on vieläkin, Täällä alettiin tehtaita sulkemaan, Kemijärven tehdas ensimmäisenä.

" Ahneella on paskanen loppu".

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai lakot vähentää väkeä. Tehdastuotanto siirtyy muihin maihin, jossa yhtiöillä tehtaita. Turhaa täällä vasemmiston kanssa saikata useista lakoista vuodenkin aikana. Maihin joissa työteko kunniassa, ei lakot. mm Ruotsissa ja Saksassa samoissa tehtaissa 30 % pienemmät palkat. Järkikin jo sanoo että sinne siirtyy Suomen tuotantoa. Tehdasjohto jo varoitteli aiemmissa lakoissa, että lakot lopettaa tehtaita. Silloinkin oli 3 kuukauden lakot vaivaisen 6 minuutin takia, siitä punaväki huusi kurkku suorana, kuin nyt 6 minuutilla olisi mitään vaikutusta päivän työaikaan. Naton kautta tulisi puuttua ja Eu:n tallaisiin poliittisiin lakkoihin, ei teillä vasemmistolla ole työtä tarjolla jos ajatte työn pois. Kortistoihinkin pitää jostain raha saada, ei kalliskorkoinen velka ole siihen tae.

Puhut aito-arska ihan paskaa.

Lue lisää

Milloin persutrolli lopetat valehtelum?

Anonyymi kirjoitti:

Ei Arska näistä tiedä, vasemmsito jauhaa sontaa. Heillä paperitehtaissa palkka eliittiä, samat tehtaat Ruotsissa ja Saksassa 30 % alemmat palkat, silti täällä lakkoilevat. Koko lakot on päin persettä. He vielä kärsii lakkojohtajat, tulette näkemään.

Lue lisää

Mikä persutrolli on "vasemmisto"?

Anonyymi kirjoitti:

"...kuusen ja männyn hinnat ovat nousseet noin kolmanneksen ja koivun vielä tätäkin enemmän"

Nyt tulee taas valhetta.

Metsänomistajan puutulo muodostuu pääosin tukeista. Kuitupuuta saadaan metsänhoidon (ensiharvennus) sivutuotteena.

Tukkipuun hinta 2019 oli noin 60-65 euroa per kuutio, männyllä ja kuusella. Kuusi on yleensä hieman kalliimpaa. Juuri nyt vastaava hinta on 71-73 euroa. Puun hinta käväisi hyvin lyhyen aikaa viime vuonna 73-75 eurossa, kun Venäjän tuonnnin loppumisen shokkivaikutus oli pahimmillaan, mutta kun kovaa kysyntää tuolla hintatasolla ei ollut, hinnat laskivat takaisin entiselleen. Juuri nyt hyvän talven (metsäpohjat jäässä) vuoksi kysyntä on kohonnut, mikä pitää hintaa kohtuullisena. Sahat ja tehtaat täyttävät raaka-ainevarastojaan.

Nousua on siis noin kymppi per kuutio, joka prosenteissa on 16%. Palkkatasoindeksin muutos 2019 vuoden lopusta 2023 loppuun on noin 13%. Ero on aika pieni, eikä ollenkaan tuon sinun valheesi mukainen.

Puun hinta laskee yleensä korjuukauden (talven) jälkeen, ja nousee vain, jos kesäleimikoita ei voida korjata märkien kelien vuoksi. Kuitupuussa hinnanvaihtelu on suurta, sellutehtaiden lähellä puun hinta on noudattanut tukkipuun hintakehitystä, muualla energiapuu kilpailee kuidun kanssa ja vaikuttaa hintaan. Kuitupuun hintataso on kuitenkin edelleen niin alhainen, ettei se kilpaile edes eukalyptysplantaasien hinnan kanssa.

Lue lisää

????? UPM:n Pesonen kertoi muutama vuosi sitten että Eukalyptussellun tuotantokustannukset ovat samat kui Suomessa kuitupuun hinta tehtaan pihalla ja siitä pitäisi vielä tehdä se sellu. Siis eukalyptysellutonnin hinta=kuitupuutonnin hinta Suomessa
Joten hinnalla ei voi suomalainen sellu kilpailla, van erilaisilla ominaisuuksilla, kuten havusellun pitkäkuituisuus, mikä mahdollistaa monenlaista jatkojalostusta. Suomen pitäisi tietenkin korkeasti koulutettuna, osaavana ja innovatiivisena maana itse nostaa sellun jalostusastetta täällä, eikä Viedä bulkkina niin paljoa ulos.

Anonyymi kirjoitti:

Stora-Enson kohdalla kyse on maariskistä. Kannattavutta se hakee kaikkialta, mutta katsoo myös missä ja miten on jatkossa paras toimia.

Suomen maariski metsäyteollisuudessa on epävakaus työmarkkinoilla.

Liitto suostui yrityskohtaiseen sopimiseen Metsä-Groupin kanssa, koska siellä pääluottamusmies ei halunnut toimia keskusjärjestön ohjeistuksen mukaan, vaan oli valmis tekemään oman sopimuksen paremmilla palkkaehdoilla. Metsä-Group ei ole nyt mukana lakossa. Stora on, koska sen työntekijöiden edusmiehet haluavat kulkea liittojohtajien viitoittamaa tietä. Samoin UPM:n työläiset.

Aikanaan liittojohtajat yrittivät samaa, eli pakottaa oman liittonsa jäsenet lakkoon Keiteleen sahalla, koska siellä työnantaja tarjosi rahallisesti parempaa yrityskohtaista sopimusta kuin mitä liiton sopima TES tarjosi. Sekin kuivui kokoon, ja nyt Keitele-Group on yksi maamme menestyneimmistä metsäteollisuuden yrityksistä.

Maariski on siis siinä, että Storan työntekijöiden valitsemat luottamushenkilöt eivät kykene irtautumaan liittojohtajien määräysvallasta. Ruotsissahan yrityskohtaiset sopimukset ovat vallitseva käytäntö, ja voimme lyödä vaikka minkälaisen vedon, että Ruotsissa Stora vähentää vain murto-osan siitä mitä Suomessa.

Lue lisää

Hehhehhee, ukomatonta sontaa kirjoittelet sattuu ääs vljenpoika lemaan öissä kiteleen sahalla. Palkat ovat korkeintan 60% alan keskitasosta, omistajat täysiä nilkkejä.

Stora enson opeutustominnot eivät liity millään tavalla Suomessa oleviin lakkoihin, koska työvoiman vähennystarve koskee kaikkia ulkomaisa tehtaita myös.

Taidat olla vittupäälahtari vaan, siitä ja vain siitä on kysymys.

Anonyymi kirjoitti:

"...kuusen ja männyn hinnat ovat nousseet noin kolmanneksen ja koivun vielä tätäkin enemmän"

Nyt tulee taas valhetta.

Metsänomistajan puutulo muodostuu pääosin tukeista. Kuitupuuta saadaan metsänhoidon (ensiharvennus) sivutuotteena.

Tukkipuun hinta 2019 oli noin 60-65 euroa per kuutio, männyllä ja kuusella. Kuusi on yleensä hieman kalliimpaa. Juuri nyt vastaava hinta on 71-73 euroa. Puun hinta käväisi hyvin lyhyen aikaa viime vuonna 73-75 eurossa, kun Venäjän tuonnnin loppumisen shokkivaikutus oli pahimmillaan, mutta kun kovaa kysyntää tuolla hintatasolla ei ollut, hinnat laskivat takaisin entiselleen. Juuri nyt hyvän talven (metsäpohjat jäässä) vuoksi kysyntä on kohonnut, mikä pitää hintaa kohtuullisena. Sahat ja tehtaat täyttävät raaka-ainevarastojaan.

Nousua on siis noin kymppi per kuutio, joka prosenteissa on 16%. Palkkatasoindeksin muutos 2019 vuoden lopusta 2023 loppuun on noin 13%. Ero on aika pieni, eikä ollenkaan tuon sinun valheesi mukainen.

Puun hinta laskee yleensä korjuukauden (talven) jälkeen, ja nousee vain, jos kesäleimikoita ei voida korjata märkien kelien vuoksi. Kuitupuussa hinnanvaihtelu on suurta, sellutehtaiden lähellä puun hinta on noudattanut tukkipuun hintakehitystä, muualla energiapuu kilpailee kuidun kanssa ja vaikuttaa hintaan. Kuitupuun hintataso on kuitenkin edelleen niin alhainen, ettei se kilpaile edes eukalyptysplantaasien hinnan kanssa.

Lue lisää

Esim. kuusen hinta oli tammikuussa 2020 noin 58 euroa ja heinäkuussa 2023 lähes 80 euroa. Kyllä siinä minun vanhan matematiikan oppikirjani mukaan on kolmanneksen nousu. Männyn hintakehitys on jokseenkin identtinen kuusen kanssa. Heinäkuun 2023 jälkeen hinnat ovat kääntyneet laskuun. Tammikuussa 2024 kuusen hinta oli 73 euroa ja männyn 71 euroa. Tässä on edelleen noin 25 prosentin nousu verrattuna alkuvuoteen 2020. Ja pienen laskun jälkeen hintakäyrä näyttää taas ylöspäin. Koivun osalta mitään pientäkään notkahdusta ei ole tapahtunut, vaan nouseva hintakehitys on ollut jatkuvaa.

Ei ole mikään ihme, että metsäteollisuus on polvillaan näin hurjien hintojen nousun edessä. Katso ja ihmettele metsälehden esittämää hintakäyrää:

https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta-2/

Anonyymi kirjoitti:

Esim. kuusen hinta oli tammikuussa 2020 noin 58 euroa ja heinäkuussa 2023 lähes 80 euroa. Kyllä siinä minun vanhan matematiikan oppikirjani mukaan on kolmanneksen nousu. Männyn hintakehitys on jokseenkin identtinen kuusen kanssa. Heinäkuun 2023 jälkeen hinnat ovat kääntyneet laskuun. Tammikuussa 2024 kuusen hinta oli 73 euroa ja männyn 71 euroa. Tässä on edelleen noin 25 prosentin nousu verrattuna alkuvuoteen 2020. Ja pienen laskun jälkeen hintakäyrä näyttää taas ylöspäin. Koivun osalta mitään pientäkään notkahdusta ei ole tapahtunut, vaan nouseva hintakehitys on ollut jatkuvaa.

Ei ole mikään ihme, että metsäteollisuus on polvillaan näin hurjien hintojen nousun edessä. Katso ja ihmettele metsälehden esittämää hintakäyrää:

https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta-2/

Lue lisää

Edellinen oli siis MPP:n vastaus kirjoitukseni kommenttiin. Tuohon voi lisätä vielä sen, että vuoden 2020 alussa hinnat olivat lievästi alhaisemmat kuin loppuvuonna 2019. Otin alkukohdaksi nyt vuoden 2020 alun, koska se näkyy tuon metsälehden kuvioissa koko vuoden osalta. Mutta kyllä noista ihan peruskoulun tasoisilla laskutaidoilla on laskettavissa prosentuaaliset kehitykset.

Lisäksi on huomattava, että raaka-aineen hintakehityksen merkitys kasvaa koko ajan suhteessa palkkakustannuksiin. Se johtuu siitä, että yhtiöiden toiminnan kasvaessa raaka-aineen menekki kasvaa. Työvoima sen sijaan vähenee automaation seurauksena. Eli nipistetään koko ajan vain työvoimakustannuksista, mistä Stora Ensonkin irtisanommissuunnitelmat ovat esimerkkinä. Metsänomistajat porskuttavat ja työntekijät kärsivät.

mielipidepankki kirjoitti:

Edellinen oli siis MPP:n vastaus kirjoitukseni kommenttiin. Tuohon voi lisätä vielä sen, että vuoden 2020 alussa hinnat olivat lievästi alhaisemmat kuin loppuvuonna 2019. Otin alkukohdaksi nyt vuoden 2020 alun, koska se näkyy tuon metsälehden kuvioissa koko vuoden osalta. Mutta kyllä noista ihan peruskoulun tasoisilla laskutaidoilla on laskettavissa prosentuaaliset kehitykset.

Lisäksi on huomattava, että raaka-aineen hintakehityksen merkitys kasvaa koko ajan suhteessa palkkakustannuksiin. Se johtuu siitä, että yhtiöiden toiminnan kasvaessa raaka-aineen menekki kasvaa. Työvoima sen sijaan vähenee automaation seurauksena. Eli nipistetään koko ajan vain työvoimakustannuksista, mistä Stora Ensonkin irtisanommissuunnitelmat ovat esimerkkinä. Metsänomistajat porskuttavat ja työntekijät kärsivät.

Lue lisää

Siis siirsit alkukohtaa, varmaan myös loppukohtaa, sillä aiemmin puhuit 2019 vuoden hinnoista versus tämä hetki. Näin tekee huijari.

No, juuri sinun tapaistasi, kun faktat ei sovi juttuusi, on faktoja muutettava.

Peruskoulun tasoisella prosenttilaskulla voidaan myös laskea, että tasan viidessä vuodessa, siis vuoden 2019 tammikuusta vuoden 2024 tammikuuhun niin männyn kuin kuusen päätehakkuun puunhinnat ovat nousseet 13,1% ja 13,9%, kun saman ajanjakson ansiotasoindeksi on noussut 14,4%.

Toki aina voidaan valita alku ja loppukohta niin, että saadaan sopiva prosenttiluku. Puun hinta kun on markkinaehtoista, se laskee kun kysyntää ei ole, nousee kun kysyntää on. Toisin kuin palkat, jotka eivät laske, vaikka tuotanto sakkaa. Venäjän tuonnin loppuminen kertarysäkksellä aiheutti kysyntäpiikin, joka nosti puun hintaa. Nyt tuo piikki on tasoittunut, ja hinta laskenut. Juuri nyt ankara talvi auttaa puun korjuussa, joten yhtiöt hamuavat varastoihinsa puuta kun se on helposti saatavissa. Pieni piikki siis helmi-maaliskuulla on odotettavissa, aivan kuten markkinatalouteen kuuluun,

Ymmärrän, ettet tiedä markkinaehtoisesta taloudesta yhtään mitään, sosialisti kun olet.

Anonyymi kirjoitti:

Siis siirsit alkukohtaa, varmaan myös loppukohtaa, sillä aiemmin puhuit 2019 vuoden hinnoista versus tämä hetki. Näin tekee huijari.

No, juuri sinun tapaistasi, kun faktat ei sovi juttuusi, on faktoja muutettava.

Peruskoulun tasoisella prosenttilaskulla voidaan myös laskea, että tasan viidessä vuodessa, siis vuoden 2019 tammikuusta vuoden 2024 tammikuuhun niin männyn kuin kuusen päätehakkuun puunhinnat ovat nousseet 13,1% ja 13,9%, kun saman ajanjakson ansiotasoindeksi on noussut 14,4%.

Toki aina voidaan valita alku ja loppukohta niin, että saadaan sopiva prosenttiluku. Puun hinta kun on markkinaehtoista, se laskee kun kysyntää ei ole, nousee kun kysyntää on. Toisin kuin palkat, jotka eivät laske, vaikka tuotanto sakkaa. Venäjän tuonnin loppuminen kertarysäkksellä aiheutti kysyntäpiikin, joka nosti puun hintaa. Nyt tuo piikki on tasoittunut, ja hinta laskenut. Juuri nyt ankara talvi auttaa puun korjuussa, joten yhtiöt hamuavat varastoihinsa puuta kun se on helposti saatavissa. Pieni piikki siis helmi-maaliskuulla on odotettavissa, aivan kuten markkinatalouteen kuuluun,

Ymmärrän, ettet tiedä markkinaehtoisesta taloudesta yhtään mitään, sosialisti kun olet.

Lue lisää

Vaikka vertailtaisiin tilannetta heinäkuusta 2019 heinäkuuhun 2023 kuusen hinnan nousu on noin 33 %. Jos sitä vertaa tammikuun 2024 hintaan nousua on 20 %. Pitemmältä ajalta ennen heinäkuuta 2019 minulla ei ollut tietoa, kun ne perustuivat tuossa lehdessä esitettyyn. En ottanut lähtökohdaksi heinäkuun 2019 vaan yleisesti vuoden 2019 toisen jälkipuoliskon. Virheeni oli siis siinä, että en tarkentanut alkupistettä vuoden 2019 jälkipuoliskoon. Mutta joka tapauksessa vuoden 2020 alusta lähtien nousu alkoi ja on ollut sen jälkeen hurjaa.

Ymmärrän toki sen, että puun hinta vaihtelee markkinaehtoisesti. Jos minä en ymmärrä markkinaehtoisesta taloudesta mitään, niin eivät sitten varmaan myöskään metsäyhtiöiden johto, joka tavan takaa on ottanut esiin raaka-aineen kovan hinnannousun metsäteollisuusyritysten heikon tuloskehityksen syynä. Markkinat ovat markkinat eikä siinä mitään. Mutta puun hintakehitys on silti metsäteollisuuden heikossa kehityksessä paljon merkittävämpi tekijä kuin palkkakustannukset, joiden suhteellinen osuus kuluista koko ajan pienenee.

Miten edellä olevista kirjoituksista ilmenee, että olisi sosialisti? En ole mielestäni vaatinut missään tehtaiden ottamista yhteiskunnan haltuun. Sinua voisi ennemmin sanoa huijariksi ja esim. fasistiksi, kun väität minusta täysin perättömiä juttuja.

Esim. Stora Enson selityksissä huonolle kehitykselle ei nosteta esiin työvoimakeustannusten nousua syynä. Sen sijaan puun hinta nostetaan. "Puusta on pohjolassa pulaa, ja hinnat ovat pysyneet korkeina." Tämä siitäkin huolimatta, että Stora Enso sai metsäomistustensa vuoksi puun myynnistä liikevoittoa 75 miljoonaa euroa.

Kun puusta on pulaa ja hinnat korkealla, se on silloin varmaankin keskeinen ajuri sille, että yhtiöt siirtävät toimintojaan sinne, missä puusta ei ole pulaa eivätkä hinnat ole korkeita.

mielipidepankki kirjoitti:

Vaikka vertailtaisiin tilannetta heinäkuusta 2019 heinäkuuhun 2023 kuusen hinnan nousu on noin 33 %. Jos sitä vertaa tammikuun 2024 hintaan nousua on 20 %. Pitemmältä ajalta ennen heinäkuuta 2019 minulla ei ollut tietoa, kun ne perustuivat tuossa lehdessä esitettyyn. En ottanut lähtökohdaksi heinäkuun 2019 vaan yleisesti vuoden 2019 toisen jälkipuoliskon. Virheeni oli siis siinä, että en tarkentanut alkupistettä vuoden 2019 jälkipuoliskoon. Mutta joka tapauksessa vuoden 2020 alusta lähtien nousu alkoi ja on ollut sen jälkeen hurjaa.

Ymmärrän toki sen, että puun hinta vaihtelee markkinaehtoisesti. Jos minä en ymmärrä markkinaehtoisesta taloudesta mitään, niin eivät sitten varmaan myöskään metsäyhtiöiden johto, joka tavan takaa on ottanut esiin raaka-aineen kovan hinnannousun metsäteollisuusyritysten heikon tuloskehityksen syynä. Markkinat ovat markkinat eikä siinä mitään. Mutta puun hintakehitys on silti metsäteollisuuden heikossa kehityksessä paljon merkittävämpi tekijä kuin palkkakustannukset, joiden suhteellinen osuus kuluista koko ajan pienenee.

Miten edellä olevista kirjoituksista ilmenee, että olisi sosialisti? En ole mielestäni vaatinut missään tehtaiden ottamista yhteiskunnan haltuun. Sinua voisi ennemmin sanoa huijariksi ja esim. fasistiksi, kun väität minusta täysin perättömiä juttuja.

Esim. Stora Enson selityksissä huonolle kehitykselle ei nosteta esiin työvoimakeustannusten nousua syynä. Sen sijaan puun hinta nostetaan. "Puusta on pohjolassa pulaa, ja hinnat ovat pysyneet korkeina." Tämä siitäkin huolimatta, että Stora Enso sai metsäomistustensa vuoksi puun myynnistä liikevoittoa 75 miljoonaa euroa.

Kun puusta on pulaa ja hinnat korkealla, se on silloin varmaankin keskeinen ajuri sille, että yhtiöt siirtävät toimintojaan sinne, missä puusta ei ole pulaa eivätkä hinnat ole korkeita.

Lue lisää

Aluksi puhuit 2019 vuoden hinnoista versus tämä hetki. Kun se osottautui täydeksi valheeksi, etsit uusia alku- ja loppukohtia, näin tekee huijari.

Pysy alkuperäisessä väitteessäsi. äläkä venkoile kuten sosialistit tekee, siitä sinut sosialistiksi tunnistaa ettet pysy edes omassa tarinassasi.

Otetaan esimerkki kuitupuusta ensiharvennuksilla, ja vähän pidemmältä ajalta. Sen hinta laski vuodesta 2007 vuoteen 2017 yli 50% nimellisillä hinnoilla, päätyen noin 12-13 euron kuutiohintaan. Tällä tasolla se pysytteli aina vuoden 2022 alkupuolelle, normaalin kausi- ja suhdannevaihtelun rajoissa. Siitä se on noussut suunnilleen samalle tasalle kuin oli 2007 (noin 20 €/m3), ja jopa hieman yli. Reaalisesti metsänomistajat eivät siis ensiharvennuksila saa vielä edes 2000 luvun alun tuloa. Ei ihme, että metsien kasvu tyrehtyy ja hiilinielut pienenee kun ei ole kannattanut hoitaa (= harventaa) metsiä ajallaan.

mielipidepankki kirjoitti:

Vaikka vertailtaisiin tilannetta heinäkuusta 2019 heinäkuuhun 2023 kuusen hinnan nousu on noin 33 %. Jos sitä vertaa tammikuun 2024 hintaan nousua on 20 %. Pitemmältä ajalta ennen heinäkuuta 2019 minulla ei ollut tietoa, kun ne perustuivat tuossa lehdessä esitettyyn. En ottanut lähtökohdaksi heinäkuun 2019 vaan yleisesti vuoden 2019 toisen jälkipuoliskon. Virheeni oli siis siinä, että en tarkentanut alkupistettä vuoden 2019 jälkipuoliskoon. Mutta joka tapauksessa vuoden 2020 alusta lähtien nousu alkoi ja on ollut sen jälkeen hurjaa.

Ymmärrän toki sen, että puun hinta vaihtelee markkinaehtoisesti. Jos minä en ymmärrä markkinaehtoisesta taloudesta mitään, niin eivät sitten varmaan myöskään metsäyhtiöiden johto, joka tavan takaa on ottanut esiin raaka-aineen kovan hinnannousun metsäteollisuusyritysten heikon tuloskehityksen syynä. Markkinat ovat markkinat eikä siinä mitään. Mutta puun hintakehitys on silti metsäteollisuuden heikossa kehityksessä paljon merkittävämpi tekijä kuin palkkakustannukset, joiden suhteellinen osuus kuluista koko ajan pienenee.

Miten edellä olevista kirjoituksista ilmenee, että olisi sosialisti? En ole mielestäni vaatinut missään tehtaiden ottamista yhteiskunnan haltuun. Sinua voisi ennemmin sanoa huijariksi ja esim. fasistiksi, kun väität minusta täysin perättömiä juttuja.

Esim. Stora Enson selityksissä huonolle kehitykselle ei nosteta esiin työvoimakeustannusten nousua syynä. Sen sijaan puun hinta nostetaan. "Puusta on pohjolassa pulaa, ja hinnat ovat pysyneet korkeina." Tämä siitäkin huolimatta, että Stora Enso sai metsäomistustensa vuoksi puun myynnistä liikevoittoa 75 miljoonaa euroa.

Kun puusta on pulaa ja hinnat korkealla, se on silloin varmaankin keskeinen ajuri sille, että yhtiöt siirtävät toimintojaan sinne, missä puusta ei ole pulaa eivätkä hinnat ole korkeita.

Lue lisää

Tarkistin väitteesi, valehtelet taas.

Otetaan siis heinäkuu, ja sen keskikohta. Siis 15 päivä. Hinta kun vaihtelee päivittäin, joten verrataan täsmälleen samaa ajankohtaa. Tuo on muuten yleensä korkeimpien hintojen aika, kesäleimikot ovat arvokkaimpia.

2019 Heinäkuun 15.päivä kuusitukin hinta oli 60,31 €/m3. Sama päivä vuonna 2023 hinta oli 76,07 €/m3. Nämä ovat siis virallisia, todellisia maksettuja keskihintoja koko maassa, ei Metsälehden tietyiltä ostajilta kokoamia suuntaa antavia.

Ero on 26,1%, ei 33% kuten väität.

Peruskoulun matematiikkaa voi opiskella nettikursseillakin, suosittelen sinulle ihan perusopintoja.

Anonyymi kirjoitti:

Aluksi puhuit 2019 vuoden hinnoista versus tämä hetki. Kun se osottautui täydeksi valheeksi, etsit uusia alku- ja loppukohtia, näin tekee huijari.

Pysy alkuperäisessä väitteessäsi. äläkä venkoile kuten sosialistit tekee, siitä sinut sosialistiksi tunnistaa ettet pysy edes omassa tarinassasi.

Otetaan esimerkki kuitupuusta ensiharvennuksilla, ja vähän pidemmältä ajalta. Sen hinta laski vuodesta 2007 vuoteen 2017 yli 50% nimellisillä hinnoilla, päätyen noin 12-13 euron kuutiohintaan. Tällä tasolla se pysytteli aina vuoden 2022 alkupuolelle, normaalin kausi- ja suhdannevaihtelun rajoissa. Siitä se on noussut suunnilleen samalle tasalle kuin oli 2007 (noin 20 €/m3), ja jopa hieman yli. Reaalisesti metsänomistajat eivät siis ensiharvennuksila saa vielä edes 2000 luvun alun tuloa. Ei ihme, että metsien kasvu tyrehtyy ja hiilinielut pienenee kun ei ole kannattanut hoitaa (= harventaa) metsiä ajallaan.

Lue lisää

Ei se miksikään valheeksi osoittautunut. Kuten noista käyristä näkee hintojen nousu on ollut selvä, olipa aloituskohta vuodessa 2019 tai 2020. Sinulta jää huomaamatta koko keskustelun funktio eli se, mikä merkityst puun hinnan kehityksellä on ollut metsäteollisuuden kannattavuuteen verrattuna palkkakustannuksiin. Ei metsäteollisuus ole kiinnostunut puun kymmenen vuoden takaisista hinnoista. Merkitystä on sillä, miten hinnat ovat kehittyneet tällä vuosikymmenellä verrattuna palkkoihin. Merkitystä on sillä, millaisia lausuntoja metsäteollisuuden johto antaa heikon kehityksen syistä. Puun hinnan korkeus kerrotaan perusteena, palkkojen kehitystä ei.

Tässä keskustelussa on siis yhdentekevää, kuinka paljon metsänomistajan tilipussi on kehittynyt vaan ainoastaan sen kehittymisen vaikutuksista metsäteollisuuden päätöksiin. Metsäteollisuus siirtää toimintojaan sinne, missä puun saatavuus ja hinta on parempi kuin pohjoisaissa ja sinne, missä markkinat ovat lähempänä eli kuljetuskustannukset pienemmät. Sen vuoksi on täyttä pötyä, että palkat tai lakot olisivat toimintojen siirtämisen ja työvoiman vähentämisen syynä. Syynä on korkea puun hinta ja matala sellun ja lopputuotteiden hinta verrattuna aiempaan.

mielipidepankki kirjoitti:

Ei se miksikään valheeksi osoittautunut. Kuten noista käyristä näkee hintojen nousu on ollut selvä, olipa aloituskohta vuodessa 2019 tai 2020. Sinulta jää huomaamatta koko keskustelun funktio eli se, mikä merkityst puun hinnan kehityksellä on ollut metsäteollisuuden kannattavuuteen verrattuna palkkakustannuksiin. Ei metsäteollisuus ole kiinnostunut puun kymmenen vuoden takaisista hinnoista. Merkitystä on sillä, miten hinnat ovat kehittyneet tällä vuosikymmenellä verrattuna palkkoihin. Merkitystä on sillä, millaisia lausuntoja metsäteollisuuden johto antaa heikon kehityksen syistä. Puun hinnan korkeus kerrotaan perusteena, palkkojen kehitystä ei.

Tässä keskustelussa on siis yhdentekevää, kuinka paljon metsänomistajan tilipussi on kehittynyt vaan ainoastaan sen kehittymisen vaikutuksista metsäteollisuuden päätöksiin. Metsäteollisuus siirtää toimintojaan sinne, missä puun saatavuus ja hinta on parempi kuin pohjoisaissa ja sinne, missä markkinat ovat lähempänä eli kuljetuskustannukset pienemmät. Sen vuoksi on täyttä pötyä, että palkat tai lakot olisivat toimintojen siirtämisen ja työvoiman vähentämisen syynä. Syynä on korkea puun hinta ja matala sellun ja lopputuotteiden hinta verrattuna aiempaan.

Lue lisää

Katsotaan miten teoriasi pitää.

Stora-Enso, joka muuten on se, joka näistä puun hinnoista on maininnut parin pienen sahan lisäksi, aikoo irtisanoa 1000 henkilöä.

Ruotsissa puu on hieman kalliimpaa kuin meillä, havukuidun tienvarsihinta on joillakin ostajilla 535 kruunua (48 euroa) kuutiolta. Tämä vastaa meidän pystykauppahintaa 30 euroa, korjuu kustannus on yleensä laskettu noin 15 €/m3, mutta otetaan varmuuden vuoksi ylöspäin.

Ruotsissa myös palkat ovat korkeammat, mutta työrauha on taattu, ja siellä vasemmistopuolueet ei muodosta maariskiä yrityksille kuten Suomessa (yritysverot).

Tulemme näkemään, että korkeammista raaka-aine kustannuksista ja palkkakustannuksista huolimatta, Ruotsissa irtisanotaan vähemmän väkeä kuin Suomessa. Syynä on työmarkkinoiden tila ja pelko, että seuraava hallitus Suomessa on demarivetoinen. Storan uusi johtaja kun on amerikkalaisissa pääomasijoitusyhtiöissä marinoitunut tiukka kaveri, niin päätöksissä painaa muukin kuin pelkkä kustannuspuolen katsominen. Siinä punnitaan toimintaympäristön tilaa.

Anonyymi kirjoitti:

Katsotaan miten teoriasi pitää.

Stora-Enso, joka muuten on se, joka näistä puun hinnoista on maininnut parin pienen sahan lisäksi, aikoo irtisanoa 1000 henkilöä.

Ruotsissa puu on hieman kalliimpaa kuin meillä, havukuidun tienvarsihinta on joillakin ostajilla 535 kruunua (48 euroa) kuutiolta. Tämä vastaa meidän pystykauppahintaa 30 euroa, korjuu kustannus on yleensä laskettu noin 15 €/m3, mutta otetaan varmuuden vuoksi ylöspäin.

Ruotsissa myös palkat ovat korkeammat, mutta työrauha on taattu, ja siellä vasemmistopuolueet ei muodosta maariskiä yrityksille kuten Suomessa (yritysverot).

Tulemme näkemään, että korkeammista raaka-aine kustannuksista ja palkkakustannuksista huolimatta, Ruotsissa irtisanotaan vähemmän väkeä kuin Suomessa. Syynä on työmarkkinoiden tila ja pelko, että seuraava hallitus Suomessa on demarivetoinen. Storan uusi johtaja kun on amerikkalaisissa pääomasijoitusyhtiöissä marinoitunut tiukka kaveri, niin päätöksissä painaa muukin kuin pelkkä kustannuspuolen katsominen. Siinä punnitaan toimintaympäristön tilaa.

Lue lisää

Tuota ei ole vaikea tietää, vuonna 2022 Ruotsissa menetettiin työtaisteluissa 5 240 työpäivää, Suomessa 962 600 työpäivää, joka on enemmän kuin Ruotsissa koko 2000-luvulla.

Siis Suomessa yhden vuoden lakot enemmän kuin Ruotsissa 22 vuodessa.

Jos minä olisin päättämässä, jättäisin Storan väen Ruotsissa töihin ja antaisin suomalaisille kenkää.

Anonyymi kirjoitti:

Katsotaan miten teoriasi pitää.

Stora-Enso, joka muuten on se, joka näistä puun hinnoista on maininnut parin pienen sahan lisäksi, aikoo irtisanoa 1000 henkilöä.

Ruotsissa puu on hieman kalliimpaa kuin meillä, havukuidun tienvarsihinta on joillakin ostajilla 535 kruunua (48 euroa) kuutiolta. Tämä vastaa meidän pystykauppahintaa 30 euroa, korjuu kustannus on yleensä laskettu noin 15 €/m3, mutta otetaan varmuuden vuoksi ylöspäin.

Ruotsissa myös palkat ovat korkeammat, mutta työrauha on taattu, ja siellä vasemmistopuolueet ei muodosta maariskiä yrityksille kuten Suomessa (yritysverot).

Tulemme näkemään, että korkeammista raaka-aine kustannuksista ja palkkakustannuksista huolimatta, Ruotsissa irtisanotaan vähemmän väkeä kuin Suomessa. Syynä on työmarkkinoiden tila ja pelko, että seuraava hallitus Suomessa on demarivetoinen. Storan uusi johtaja kun on amerikkalaisissa pääomasijoitusyhtiöissä marinoitunut tiukka kaveri, niin päätöksissä painaa muukin kuin pelkkä kustannuspuolen katsominen. Siinä punnitaan toimintaympäristön tilaa.

Lue lisää

Se voi olla totta, että päätöksissä voi painaa monikin syy. Nythän täällä on painotettu palkkakustannuksia ja väitetty niiden kehityksen ja painon vaikuttavan pääasiallisesti. Metsäteollisuus on mitä suuremmassa määrin vientiteollisuutta. Kikyssäkin toimenpiteet keskitettiin vain palkkakustannuksiin riippumatta siitä, mikä merkitys niillä on kokonaiskustannuksista. Sieltä on vain helpoin nyhtäistä, jos meillä on hallitus, joka noudattaa EK:n haluamia toimia.

Tein nyt lisävertailun. Tarkastelin kahden suuren metsäteollisuusyhtiön eli UPM:n ja Stora Enson tietoja. Niitähän on mahdollista suht hyvin saada, koska ne ovat pörssiyhtiöitä. Vertaisin vuoden 2020 alun tilannetta vuoden 2023 loppuun. Kuten aiemmin kerroin kuusen ja sellun hinnan kasvu on ollut noin 33 % tällä aikavälillä. Koivun hinta on noussut vieläkin enemmän (yli 40 %), minkä kyllä huomaa ihan takkapuita ostaessa. Klapien hinta on suunnilleen kaksinkertaistanut vuoden 2020 alusta vuoden 2023 loppuun. Sinä kerroit, että ansiotasoindeksi on noussut noin 14 % vuodesta 2019. Tarkistin nyt, että se noussut 12 % vuoden 2020 alusta. Eli tässä vertailussa puun hinta on tuolla aikavälillä noussut lähes kolme kertaa enemmän kuin palkat.

Sitten tutkailin mainitun kahden metsäyhtiön työvoiman kehitystä samalla aikavälillä. UPM:n osalta henkilöstöä oli vähennetty 12 % ja Stora Enson osalta 21 %. Kun siis näiden kahden yhtiön henkilöstö on vähentynyt keskimäärin 16,5 % ja palkat nousseet 12 %, saadaan henkilöstökustannusten kokonaisvähennykseksi noi noin 5 - 6 % tuolla aikavälillä. Yhtiöiden liikevaihdot ovat pysyneet suunnilleen ennallaan, UPM:n hieman noussut ja Stora Enson laskenut. Tästä voitaneen karkeasti päätellä, että raaka-ainetta on tarvittu suunnilleen saman verran sekä vuonna 2020 että vuonna 2023.

Raaka-ainekustannukset ovat siis nousset hurjasti mutta henkilöstömenot henkilöstön vähentämisen vuoksi laskeneet.

Eikö nyt voisi olla paikallaan tehdä uusi kiky ja suunnata se ahneisiin metsänomistajiin. Leikattaisiin edes puolet pois tuosta noususta. Se olisi isänmaallinen teko metsänomistajilta. Puun hintahan ei lähtenyt nousuun mistä kustannussyystä, vaikka jossain vaiheessa tietysti niilläkin nousu selittyy. Eli polttoainekustannukset ovat tietysti metsäkoneiden ja kuljetusten osalta kasvaneet. Suurin hinnan nousun selittäjä on kuitenkin puun tuonnin loppuminen Venäjältä. Markkinatalouden mukaisesti niukkuuden vallitessa ahneus saa vallan. Klapien 100 prosentin nousun kohdalla ahneus on ollut todella suuri. Klapien tekijöiden kustannukset ovat tuskin nousseet kaksinkertaisiksi.

mielipidepankki kirjoitti:

Se voi olla totta, että päätöksissä voi painaa monikin syy. Nythän täällä on painotettu palkkakustannuksia ja väitetty niiden kehityksen ja painon vaikuttavan pääasiallisesti. Metsäteollisuus on mitä suuremmassa määrin vientiteollisuutta. Kikyssäkin toimenpiteet keskitettiin vain palkkakustannuksiin riippumatta siitä, mikä merkitys niillä on kokonaiskustannuksista. Sieltä on vain helpoin nyhtäistä, jos meillä on hallitus, joka noudattaa EK:n haluamia toimia.

Tein nyt lisävertailun. Tarkastelin kahden suuren metsäteollisuusyhtiön eli UPM:n ja Stora Enson tietoja. Niitähän on mahdollista suht hyvin saada, koska ne ovat pörssiyhtiöitä. Vertaisin vuoden 2020 alun tilannetta vuoden 2023 loppuun. Kuten aiemmin kerroin kuusen ja sellun hinnan kasvu on ollut noin 33 % tällä aikavälillä. Koivun hinta on noussut vieläkin enemmän (yli 40 %), minkä kyllä huomaa ihan takkapuita ostaessa. Klapien hinta on suunnilleen kaksinkertaistanut vuoden 2020 alusta vuoden 2023 loppuun. Sinä kerroit, että ansiotasoindeksi on noussut noin 14 % vuodesta 2019. Tarkistin nyt, että se noussut 12 % vuoden 2020 alusta. Eli tässä vertailussa puun hinta on tuolla aikavälillä noussut lähes kolme kertaa enemmän kuin palkat.

Sitten tutkailin mainitun kahden metsäyhtiön työvoiman kehitystä samalla aikavälillä. UPM:n osalta henkilöstöä oli vähennetty 12 % ja Stora Enson osalta 21 %. Kun siis näiden kahden yhtiön henkilöstö on vähentynyt keskimäärin 16,5 % ja palkat nousseet 12 %, saadaan henkilöstökustannusten kokonaisvähennykseksi noi noin 5 - 6 % tuolla aikavälillä. Yhtiöiden liikevaihdot ovat pysyneet suunnilleen ennallaan, UPM:n hieman noussut ja Stora Enson laskenut. Tästä voitaneen karkeasti päätellä, että raaka-ainetta on tarvittu suunnilleen saman verran sekä vuonna 2020 että vuonna 2023.

Raaka-ainekustannukset ovat siis nousset hurjasti mutta henkilöstömenot henkilöstön vähentämisen vuoksi laskeneet.

Eikö nyt voisi olla paikallaan tehdä uusi kiky ja suunnata se ahneisiin metsänomistajiin. Leikattaisiin edes puolet pois tuosta noususta. Se olisi isänmaallinen teko metsänomistajilta. Puun hintahan ei lähtenyt nousuun mistä kustannussyystä, vaikka jossain vaiheessa tietysti niilläkin nousu selittyy. Eli polttoainekustannukset ovat tietysti metsäkoneiden ja kuljetusten osalta kasvaneet. Suurin hinnan nousun selittäjä on kuitenkin puun tuonnin loppuminen Venäjältä. Markkinatalouden mukaisesti niukkuuden vallitessa ahneus saa vallan. Klapien 100 prosentin nousun kohdalla ahneus on ollut todella suuri. Klapien tekijöiden kustannukset ovat tuskin nousseet kaksinkertaisiksi.

Lue lisää

Sosialisti haluaa leikata markkinaehdoilla toimivaa hinnoittelua, se on selvä. Hyvin taas todistit tuon syvälle juurtuneen sosialistisuutesi, et siitä pääse

Anonyymi kirjoitti:

Sosialisti haluaa leikata markkinaehdoilla toimivaa hinnoittelua, se on selvä. Hyvin taas todistit tuon syvälle juurtuneen sosialistisuutesi, et siitä pääse

Tarkoitatko, että Juha Sipilän oikeistohallitus koostui sosialisteista, kun he halusivat leikata markkinaehdoilla toiminutta palkkojen hinnoittelua?

mielipidepankki kirjoitti:

Tarkoitatko, että Juha Sipilän oikeistohallitus koostui sosialisteista, kun he halusivat leikata markkinaehdoilla toiminutta palkkojen hinnoittelua?

Hallitus ei leikannut ainoatakaan palkkaa.

Leikkauksia tehtiin lomarahoihin ja muihin lisiin ammattijärjestöjen neuvottelemilla, hyväksymillä ja allekirjoittamilla sopimuksilla.

Anonyymi kirjoitti:

Hallitus ei leikannut ainoatakaan palkkaa.

Leikkauksia tehtiin lomarahoihin ja muihin lisiin ammattijärjestöjen neuvottelemilla, hyväksymillä ja allekirjoittamilla sopimuksilla.

Lue lisää

Tehtiinhän niitä sen jälkeen, kun halitus oli kiristänyt ne siihen pakkolaiella. Nyt voitaisiin menetellä samanlaisesti. Metsäyhtiöt sopisivat "vapaaehtoisesti" puun hinnan alentamisella, jotta metsäyritysten kilpailukyky paranisi ja suomalaisten työpaikat säilyisivät.

Uskon toki, että metsänomistajalla löytyy ihan vapaaehtoisuutta tällaiseen isänmaan etua palvelevaan toimeen. Heille pitää vain vähän vinkata siihen ja heti kohta jokainen on valmis leikkaamaan puolet siitä noususta, mikä puun hinnassa on ollut vuoden 2020 jälkeen. Kyllä he ymmärtävät, että puun hinnan näin suuri on ansiotonta arvonnousua sen seurauksena, että puuntuonti Venäjältä loppui.

mielipidepankki kirjoitti:

Tehtiinhän niitä sen jälkeen, kun halitus oli kiristänyt ne siihen pakkolaiella. Nyt voitaisiin menetellä samanlaisesti. Metsäyhtiöt sopisivat "vapaaehtoisesti" puun hinnan alentamisella, jotta metsäyritysten kilpailukyky paranisi ja suomalaisten työpaikat säilyisivät.

Uskon toki, että metsänomistajalla löytyy ihan vapaaehtoisuutta tällaiseen isänmaan etua palvelevaan toimeen. Heille pitää vain vähän vinkata siihen ja heti kohta jokainen on valmis leikkaamaan puolet siitä noususta, mikä puun hinnassa on ollut vuoden 2020 jälkeen. Kyllä he ymmärtävät, että puun hinnan näin suuri on ansiotonta arvonnousua sen seurauksena, että puuntuonti Venäjältä loppui.

Lue lisää

Puun hintahan on laskenut 10-15% viimeisen puolen vuoden aikana. Joissan paikoin jopa enemmän. Se mikä viime kesänä oli lähes 80 euroa kuutiolta onkin nyt 71 euroa.

Mitäs jos samassa suhteessa lasketaan palkkoja ja eläkkeitä kaikilta. Ai ei käy, no miksi ei käy.

Anonyymi kirjoitti:

Puun hintahan on laskenut 10-15% viimeisen puolen vuoden aikana. Joissan paikoin jopa enemmän. Se mikä viime kesänä oli lähes 80 euroa kuutiolta onkin nyt 71 euroa.

Mitäs jos samassa suhteessa lasketaan palkkoja ja eläkkeitä kaikilta. Ai ei käy, no miksi ei käy.

Lue lisää

Puun hinta on edelleen selvästi korkeammalla tasolla kuin vuoden 2020 alussa. Nyt on puolen vuoden aikana ollut kertomasi hinnan lasku, mutta viime aikoina hinnat ovat jälleen kääntyneet nousuun.

Kirjoitin toisessa viestiketjussa, että kuusen ja männyn hinta on noussut tähän päivään mennessä noin 20 % ja huipulla ollessaan noin kolmanneksen vuodesta 2020. Samaan aikaan ansiotaso on noussut 12 %. Metsäsyhtiöiden (UPM ja Stora Enso) osalta puuraaka-aineen kokonaiskustannusten voi arvioda yritysten liikevaihtoon peilaten nousseen em. prosenteilla vuodesta 2020. Yhtiöiden henkilöstökustannukset ovat samaan aikaan vähentyneet 5 - 6 %, mikä johtuu siitä, että henkilöstön määrä on näissä kahdessa yrityksessä vähentynyt samaan aikaan 15-16 % (UPM 12 %, Stora Enso 21 %). Vaikka siis palkat ovat jonkun verran nousseet, palkkakustannukset ovat kokonaisuudessaan vähentyneet. Tämän vuoksi kotimaisen metsäteollisuuden tulosten heikentymisen kovin ajuri on puuraaka-aineen kohonnut hinta. Tietysti toisessa päässä on heikko markkinatilanne ja lopputuotteiden kysynnän heikkous. Raaka-ainekustannukset kasvavat mutta lopputuotteiden hinnat laskevat. Ei ihme, että metsäteollisuus sakkaa.

Miksei tuo palkkojen ja eläkkeiden kehitys samassa suhteessa kuin puun hinnan kehitys vuodesta 2020 tähän päivään kelpaisikin. Se tarkoittaisi lisää liksaa työntekijöille. Eläkeläiset ovat saaneet nyt parina vuonna suuret indeksikorotukset inflaation vuoksi, joten eläkeläisille ei ihan niin suuria korotuksia tulisi.

Anonyymi kirjoitti:

Puun hintahan on laskenut 10-15% viimeisen puolen vuoden aikana. Joissan paikoin jopa enemmän. Se mikä viime kesänä oli lähes 80 euroa kuutiolta onkin nyt 71 euroa.

Mitäs jos samassa suhteessa lasketaan palkkoja ja eläkkeitä kaikilta. Ai ei käy, no miksi ei käy.

Lue lisää

Tuossa sinullekin tietoa puun hintakehityksestä:

https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta-2/

mielipidepankki kirjoitti:

Tuossa sinullekin tietoa puun hintakehityksestä:

https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta-2/

Lue lisää

Hienosti jaksoit Mielipidepankki ojentaa näitä puukauppoja sekä hintoja, että palkkojen vaikutusta tuoda rehellisesti esiin.
Kiitos siitä!

Täälläkin on aina syytetty työntekijöitä, ammattiliittoja ja palkkoja jos puukaupoissa metsänomistajat eivät yllä ylimitoitettuihin hintoihin aina ja jatkuvasti.
Heillä kun on ahneus hyve ja se hintakynintä puukaupassa otetaan aina ja jatkuvasti työntekijän selkänahasta.

Siksi totuus näissäkin asioissa on enemmän kuin paikallaan ja kauan kaivattu vieras.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Arska näistä tiedä, vasemmsito jauhaa sontaa. Heillä paperitehtaissa palkka eliittiä, samat tehtaat Ruotsissa ja Saksassa 30 % alemmat palkat, silti täällä lakkoilevat. Koko lakot on päin persettä. He vielä kärsii lakkojohtajat, tulette näkemään.

Lue lisää

Kuulehan persutrolli, mikä on tää vasemmsito?

Ei huvita lakkoilla? Olette siis jo antautuneet EK:lle?

Ei johdu. Korjataan vanhaa. Sannankin huonoa taloutta, ennätys velkaansa. Laillinen hallitus, ei siinä Putineilla pitäisi olla sanomista, sen takana demokraattisesti ollaan, paitsi kommunistit ja sgitaattorinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei johdu. Korjataan vanhaa. Sannankin huonoa taloutta, ennätys velkaansa. Laillinen hallitus, ei siinä Putineilla pitäisi olla sanomista, sen takana demokraattisesti ollaan, paitsi kommunistit ja sgitaattorinsa.

Lue lisää

Kerropas nyt diy-inssi, miten Suomen valtio säästää esim. lakko-oikeuksien polkemisella? Tätä ei ole osannut selittää itse työministeri sönköttäjä-Satonenkaan vielä tähän päivään mennessä.

Pankkomajuri on siis sitä mieltä, että kaikki palkansaajat ovat kommareita? Mitenkäs kun SKP ei saanut vuosi sitten vaaleissa kuin vain rapiat 3000 ääntä koko maassa?

Oletko sinä heikkolahjainen vai muuten vain tyhmä?

Kommentit mainittu, selvästi työtön persutrolli!

mitä sitten? Tuhansia konkursseja vuodessa, tuhansia uusia yityksiä vuodessa, normaalia kiertoa. sitten täällä joku lahtari tuo yhden tapauksen esille miten porrrvariduunarit joustivat ja pelastivat yrityksen.
Se konepajan konkurssin jättämän tilan olisivat muut alan yritykset täytäneet muutamassa viikossa. Työn määrä, eikä työpaikat siis vähene 1/1 suhtessa konkurssien kanssa, vaikka jonkinverran vähenevätkin.

EntäS jos tällä tavalla kyseinen yhtiö polki hintoja ja aiheutti parin muun saman alan yrityksen konkurssin? Mistäs voit varmuudella tietää.