Mistä ay-liikkeen ja hallituksen yhteentörmäyksessä on kyse?
1. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä hallituksen päätökset ovat ”palkansaajavastaisia”.
– Suomalaista työelämää runnotaan nyt uusiksi ennen näkemättömällä tavalla, kun hallitusohjelmaan on suoraan saneltu lainsäädäntömuutokset, joilla työsuhteen ehtoja ja sosiaaliturvaa halutaan heikentää, Eloranta sanoi tiedotteessa.
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä suomalaista työelämää runnotaan uusiksi ennennäkemättömällä tavalla.
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä suomalaista työelämää runnotaan uusiksi ennennäkemättömällä tavalla. KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
2. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä hallituksen keinot talouden sopeuttamiseen ovat ”täysin väärät”.
– Hallituksen toimilla sopeutus on epäoikeudenmukaista ja eriarvoistavaa. Suomi tarvitsee kasvua, mutta sitä ei pidä luoda työehtoja heikentämällä ja kurjistamispolitiikalla, Palola painotti.
3. Mielenilmauksilla ja lakoilla SAK ja STTK peräänkuuluttavat ”aitoja neuvotteluita” hallituksen kanssa ”sanelun sijaan”.
4. Orpon hallituksen tavoitteena on kehittää työmarkkinoita joustavampaan suuntaan muuttamalla työrauhalainsäädäntöä, laajentamalla paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin ja purkamalla työllistämisen esteitä.
Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa lakkosakkojen korottamista laittomista lakoista, poliittisten ja tukilakkojen rajoittamista, vuoden mittaisia määräaikaisia työsopimuksia ilman perustetta, palkatonta ensimmäistä sairauspoissaolopäivää ja irtisanomisperusteen keventämistä.
Lisäksi hallitus säätää lailla vientivetoisesta työmarkkinamallista, sillä neuvottelut työmarkkinamallista kariutuivat SAK:n lähdettyä työryhmästä. Jatkossa palkantarkastusten yleistä linjaa ei voitaisi enää ylittää valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksella.
Uudistusten tarkoituksena on tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä sekä tuottavuuden kehitystä.
SAK ja STTK järjestivät hallituksen suunnittelemia työelämän heikennyksiä vastustavan Stop Nyt! -mielenosoituksen Helsingin Senaatintorilla 1. helmikuuta 2024.
SAK ja STTK järjestivät hallituksen suunnittelemia työelämän heikennyksiä vastustavan Stop Nyt! -mielenosoituksen Helsingin Senaatintorilla 1. helmikuuta 2024. KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
5. Uudistuksia valmistellaan kolmikantaisesti eli lainsäädäntöä valmistelevissa työryhmissä ovat mukana työmarkkinajärjestöjen edustajat. Hallitus ei kuitenkaan ole halunnut antaa työmarkkinajärjestöille ”veto-oikeutta” lakiuudistuksiin, vaan hallitus on määritellyt uudistukset melko tarkasti. Tämä on palkansaajajärjestöjen mielestä ”sanelua”.
6. Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa ”työhön kannustavaksi”. Käytännössä hallitus leikkaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja kiristää sen saamisen ehtoja. Muutoksilla haetaan työllisyysvaikutusten lisäksi säästöjä julkiseen talouteen. Budjettilait vietiin nopeasti läpi, ja oikeuskanslerikin on moittinut sosiaaliturvaleikkausten liian lyhyitä lausuntoaikoja. Myös vuorotteluvapaajärjestelmä ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan.
7. SAK haluaisi, että kaikki hallituksen uudistukset otettaisiin yhtä aikaa neuvottelupöydälle, jotta osasta niistä voitaisiin luopua tai lieventää niitä. Hallitus ei ole tähän suostunut, vaan hallitusohjelmassa on tarkka aikataulu sille, miten työmarkkinauudistukset viedään läpi yksi toisensa jälkeen.
8. Palkansaajajärjestöjen näkemyksen mukaan hallitus toteuttaa elinkeinoelämän järjestöjen eli työnantajapuolen tavoitteet sellaisenaan, eikä työntekijäpuolen tavoitteita huomioida millään tavalla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo aikovat viedä läpi hallituksen lainsäädäntöuudistukset.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo aikovat viedä läpi hallituksen lainsäädäntöuudistukset. KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS
9. Konkreettisten uudistusten taustalla taistelua käydään myös ideologisista syistä. Palkansaajajärjestöt pelkäävät, että paikallisen sopimisen laajentaminen romuttaa työehtosopimusten yleissitovuuden ja heikentää palkansaajajärjestöjen asemaa. Poliittisten ja tukilakkojen rajoittamisella hallituksen katsotaan puututtavan työntekijöiden perusoikeuksiin.
10. Hallitus puolestaan pitää kiinni toimeenpanovallastaan, eikä halua luovuttaa valtaa ”ulkoparlamentaarisille toimijoille”. Erityisesti perussuomalaiset ovat valtiovarainministeri Riikka Purran ja elinkeinoministeri Wille Rydmanin johdolla kärjistäneet yhteenottoa. Purra on syyttänyt SAK:ta vääristelystä ja uhkailusta ja Rydman on nimitellyt sitä ”Hakaniemen ay-mafiaksi”. SAK:n nähdään pelaavan samaan pussiin oppositiopuolue Sdp:n kanssa.
Täsmennetty kello 9.44, että Rydman on nimitellyt SAK:ta Hakaniemen ay-mafiaksi ja Purra on syyttänyt SAK:ta vääristelystä ja uhkailusta.
1. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä hallituksen päätökset ovat ”palkansaajavastaisia”.
– Suomalaista työelämää runnotaan nyt uusiksi ennen näkemättömällä tavalla, kun hallitusohjelmaan on suoraan saneltu lainsäädäntömuutokset, joilla työsuhteen ehtoja ja sosiaaliturvaa halutaan heikentää, Eloranta sanoi tiedotteessa.
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä suomalaista työelämää runnotaan uusiksi ennennäkemättömällä tavalla.
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä suomalaista työelämää runnotaan uusiksi ennennäkemättömällä tavalla. KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
2. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä hallituksen keinot talouden sopeuttamiseen ovat ”täysin väärät”.
– Hallituksen toimilla sopeutus on epäoikeudenmukaista ja eriarvoistavaa. Suomi tarvitsee kasvua, mutta sitä ei pidä luoda työehtoja heikentämällä ja kurjistamispolitiikalla, Palola painotti.
3. Mielenilmauksilla ja lakoilla SAK ja STTK peräänkuuluttavat ”aitoja neuvotteluita” hallituksen kanssa ”sanelun sijaan”.
4. Orpon hallituksen tavoitteena on kehittää työmarkkinoita joustavampaan suuntaan muuttamalla työrauhalainsäädäntöä, laajentamalla paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin ja purkamalla työllistämisen esteitä.
Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa lakkosakkojen korottamista laittomista lakoista, poliittisten ja tukilakkojen rajoittamista, vuoden mittaisia määräaikaisia työsopimuksia ilman perustetta, palkatonta ensimmäistä sairauspoissaolopäivää ja irtisanomisperusteen keventämistä.
Lisäksi hallitus säätää lailla vientivetoisesta työmarkkinamallista, sillä neuvottelut työmarkkinamallista kariutuivat SAK:n lähdettyä työryhmästä. Jatkossa palkantarkastusten yleistä linjaa ei voitaisi enää ylittää valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksella.
Uudistusten tarkoituksena on tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä sekä tuottavuuden kehitystä.
SAK ja STTK järjestivät hallituksen suunnittelemia työelämän heikennyksiä vastustavan Stop Nyt! -mielenosoituksen Helsingin Senaatintorilla 1. helmikuuta 2024.
SAK ja STTK järjestivät hallituksen suunnittelemia työelämän heikennyksiä vastustavan Stop Nyt! -mielenosoituksen Helsingin Senaatintorilla 1. helmikuuta 2024. KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
5. Uudistuksia valmistellaan kolmikantaisesti eli lainsäädäntöä valmistelevissa työryhmissä ovat mukana työmarkkinajärjestöjen edustajat. Hallitus ei kuitenkaan ole halunnut antaa työmarkkinajärjestöille ”veto-oikeutta” lakiuudistuksiin, vaan hallitus on määritellyt uudistukset melko tarkasti. Tämä on palkansaajajärjestöjen mielestä ”sanelua”.
6. Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa ”työhön kannustavaksi”. Käytännössä hallitus leikkaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja kiristää sen saamisen ehtoja. Muutoksilla haetaan työllisyysvaikutusten lisäksi säästöjä julkiseen talouteen. Budjettilait vietiin nopeasti läpi, ja oikeuskanslerikin on moittinut sosiaaliturvaleikkausten liian lyhyitä lausuntoaikoja. Myös vuorotteluvapaajärjestelmä ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan.
7. SAK haluaisi, että kaikki hallituksen uudistukset otettaisiin yhtä aikaa neuvottelupöydälle, jotta osasta niistä voitaisiin luopua tai lieventää niitä. Hallitus ei ole tähän suostunut, vaan hallitusohjelmassa on tarkka aikataulu sille, miten työmarkkinauudistukset viedään läpi yksi toisensa jälkeen.
8. Palkansaajajärjestöjen näkemyksen mukaan hallitus toteuttaa elinkeinoelämän järjestöjen eli työnantajapuolen tavoitteet sellaisenaan, eikä työntekijäpuolen tavoitteita huomioida millään tavalla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo aikovat viedä läpi hallituksen lainsäädäntöuudistukset.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo aikovat viedä läpi hallituksen lainsäädäntöuudistukset. KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS
9. Konkreettisten uudistusten taustalla taistelua käydään myös ideologisista syistä. Palkansaajajärjestöt pelkäävät, että paikallisen sopimisen laajentaminen romuttaa työehtosopimusten yleissitovuuden ja heikentää palkansaajajärjestöjen asemaa. Poliittisten ja tukilakkojen rajoittamisella hallituksen katsotaan puututtavan työntekijöiden perusoikeuksiin.
10. Hallitus puolestaan pitää kiinni toimeenpanovallastaan, eikä halua luovuttaa valtaa ”ulkoparlamentaarisille toimijoille”. Erityisesti perussuomalaiset ovat valtiovarainministeri Riikka Purran ja elinkeinoministeri Wille Rydmanin johdolla kärjistäneet yhteenottoa. Purra on syyttänyt SAK:ta vääristelystä ja uhkailusta ja Rydman on nimitellyt sitä ”Hakaniemen ay-mafiaksi”. SAK:n nähdään pelaavan samaan pussiin oppositiopuolue Sdp:n kanssa.
Täsmennetty kello 9.44, että Rydman on nimitellyt SAK:ta Hakaniemen ay-mafiaksi ja Purra on syyttänyt SAK:ta vääristelystä ja uhkailusta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Soini paljasti aamu tv lähetyksessä Purra ja puhemies PulaAho saavat näppylöitä kun joku puhuu oikeista töistä hiessä ruumiillisesta työstä ja järjestäytyneistä duunareista!.
Kummallakaan kokemusta siitä ikinä!
Kumpikin vain kuulleet kertomuksia oikeista töistä ja työelämän realiteeteista.
Molemmat kirjanoppineita kandeja vailla tosielämän tietoja rehellisestä työnteosta.
Ei ihme että nyt tökkii ja kunnolla kumpikin työtävieroksuvia populisteja.
Ei Somessa länkyttäminenctuo tuo katu uskottavuutta tahi työelämätietoutta.
PulaAho Laitostui pahasti Brysselissä.
Työ on kamalaa ja rasittavaa ja kaikkien palkka pitäisi kaksinkertaistaa.
Siihen ei ole varaa.
Moni asia on huonosti, mutta niiden korjaaminen voi johtaa vielä suurempaan vääryyteen muualla. Yleensä maksajaa kohtaan ollaan bihamielisiä ja kyynisiä.
Kaikilla aloilla ainakin tonnin palkkakuoppa. Suomi rupusakissa ostovoima vertailussa kansainvälisesti jo vuosikymmeniä!
PPP eli power purchase parity eli ostovoima pariteetti kertoo oleellisen tilanteesta.
Jääty rajusti jälkeen muista.
Johatjien palkat ei oo jäänyt jälkeen yhtään
Esim sotejohtajat ei edes tee mitään
Ja ylityt maksaa 1000e tunti vantaalla
Niin, meillä on yht.äkkiä oikeistolaisin hallitus ikinä. PS yllätti äänestäjät, KD myös oikeistolaisuudellaan.
Jos hallitus sanoo, että palkat puolitetaan ja työnantaja puoli on samaa mieltä ja työntekijä puoli vastustaa, on tulos 2-1 päätetty kolmikantaisesti.
Tällä politiikalla mennään. Nykyinen hallitus ei osaa lisätä yhteistyötä ja näkee asiat vain ja ainoastaan työnantajan puolelta. Tätä kaikki ei tunnu ymmärtävän.
SAK kutsuu tätä varmasti saneluksi, niin minäkin vaikken ole SAK:lainen. Maalaisjärki sen jo kertoo.
44 vuotta jäsenmaksua maksaneena olen suorastaan ylpeä AY-liikkeestä!Nyt vaan ruuvia tiukemmalle niin kyllä ne Orpo ja Purra saadaan savustettua puskista esiin!Tosin EK kaiken takan mutta edestään löytävät jos luulevat että Suomi on autoritäärinen maa!