Elämä joskus voi yllättää

toivotaan niin, itse odotan jo kesää, kevät tuo jo iloja mutta vielä on vähän stressiä mutta onnellinen jos tämä edes loppuisi. uskomatonta mitä joskus on tapahtunut joillekin, ja miten asiat tulee esiin. sydämeni on särkynyt monen ihmisen kohdalla, mutta elämälle olen kiitollinen että vielä osaan rakastaa ja elämä on vielä tallella, vaikka ei tämä uusi vaihe sitten hyvin alkanutkaan. olisi ollut jo kiva, kaiken jälkeen, mutta vielä heidän piti "iskeä". Mietin eikö pahuuden määrälle ole mitään rajaa, ja toinen ääripää on loputon hyvyys. niin väsynyt, mietin olenko ikinä enää huoleton, iloinen ja pirteä. vai seuraako tämä sielunväsymys kuinka pitkään, paranenko koskaan näiden vuosien jättämistä haavoista, traumoista ja pahuuden jättämistä jäljistä. niin pitää uskoa.

Elämä ei yllätä muuta kuin negatiivisesti: tulee sairauksia, kuolemantapauksia, onnettomuuksia, rahan menetyksiä, tuttuja jotka osoittautuvat petollisiksi, vastoinkäymisiä töissä, uusia velvollisuuksia, kodinkoneiden rikkoutumisia ym. ym.

Sellainen joka tietää kummalle puolelle kasvimargariini näkkileivässä laitetaan, ettei heti käy sietämättömäksi?

Jossain laulussa sanotaan `` eivät ne surut suremalla lopu, on tanssi ja laulu tärkeämpää``
Tein itselleni lupauksen , että tuli mitä tuli, en jää sitä märehtimään enää. Olen huomannut, miten olo on helpompi, kun kohtaa ikävän asian ja menee sitten sen per...een
harmaan kiven läpi ja jättää asian taakseen.
Ihan, vaikka juuri samoja vakavia, ikäviä asioita on itsellekin sattunut kuin teille.
Itse sitä kivireppua kantaa, jos näin haluaa...tai sitten EI.
Ihanaa kevään ja kesän odotusta teille. ☀️☀️

sen oppinut palstasta että keneenkään voi luottaa epävakaus on hallitseva piirre.