Teolliisuus ja yhdyskunnat laittoivat omilla rahoillaan ympristövaikutuksensa kuntoon jo 1970- luvulla, eli noin 50 vuotta sitten. Samat 50 vuotta on maa- ja metsätalouden eri päästöjakeita yritetty muitten rahoilla saada vähenemään, mutta tulosetta. Olisiko nyt käänne tulossa? https://www.verkkouutiset.fi/a/petri-sarvamaa-eun-uusista-ilmastotavoitteista-tulevat-herattamaan-reaktiota/#ea41f8a0
Metsät ja maat tulevat nyt päästövähennysten listalle - viimeinkin
Anonyymi-ap
15328
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Teoriassa:
Jos maanomistaja vähentäisi päästöjään, saisi hän massiiviset tukiaiset.
Mutta todellisuudessa:
Keksitään tukihimmeli, joka on helppo ja halpa toteuttaa, mutta ei vähennä päästöjä. Tukiaisia maksetaan normaalikäytännön mukaan vain kohtuullisesti.
Sitä kutsutaan kepulaisuudeksi.
Miksi aina puhutaan vain hakkuumääristä, mutta unohdetaan puuntuotannosta poistuva pinta-ala? Syynä esim. pellonraivaus, tuulivoimalat ja niiden huoltotiet, siirtolinjat, rakentaminen, tarpeettomat tie- ja ratahankkeet, jne.
Ilmastonmuutostoimissa maankäyttösektori laahaa perässä. Hiilinieluja ei ole ja maankäyttö on päinvastoin päästölähde.
Ongelmana on metsäteollisuuden suuri merkitys Suomen vientiteollisuudessa. Metsäteollisuus tarvitsee puuta ja kokonsa vuoksi voi sanoa, että liian paljon. Tämä johtaa kotimaisen puuraaka-aineen hinnannousuun ja tarjontamotiivin kasvuun.
Metsäteollisuus hyvä puoli on ollut taloudellisesti se, että se luo samalla arvonlisää kotimaahan monella muullakin tavalla kuin tekemällä raaka-aineesta lopputuotteita. Raaka-aine on pääosin kotimaista, jonka hankkiminen metsästä luo työtä ja toimeentuloa kotimaahan. Sivuvaikutuksina se on nostanut suomalaista yritystoimintaa paperikoneiden ja metsänhakkuukoneiden valmistukseen. Kuljetukset tapahtuvat myös Suomessa raaka-aineen osalta. Metsä on ollut tässä mielessä vihreää kultaa suomalaisille.
Mutta totuudella on toinenkin puolensa. Osa tätä ovat tietysti juuri maankäyttösektorin vaikeus saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteet. Toinen on luonnon monimuotoisuuden vaarantuminen esim. soiden vähentymisen vuoksi. Mutta on muitakin ongelmia. Ne ovat kansantaloudellisia. Esim. paperiteollisuudessa eivät nyt lakkoile vain työntekijät. Myös koneet on pantu lakkoon. Välillä kokonaisia tehtaitakin. Nämä koneiden lakot selittyvät paperin heikentyneellä kysynnällä. Ne eivät mene kannattavalla hinnalla myyntiin, koska paperissa mutta muissa lopputuotteissa on kysynnän vähentymää ja tarjonnan lisääntymistä. Kannattaisi ehkä alkaa miettiä, olemmeko joutumassa pitkässä juoksussa myös taloudelliseen metsäansaan. Jos metsäteollisuus alkaa hiipua kansainvälisesesti, se tarttuu myös Suomeen.
Voi kysyä olemmeko taloudellisessa mielessä liian riippuvaisia metsäsektorista. Kun sillä menee huonosti, menee koko kansantaloudella huonosti. Tällaisen koko ajan laskevan talouskehityksen vaara on nähtävissä naapurimaassa. Se on asettanut itsensä riippuvaiseksi fossiilisten polttoaineiden myynnistä. Näkymä on myynnin laskeminen, lopulta ehkä romahtaminen. Kannattaako siis pelata niin paljon yhden kortin varaan?
Suomessa edellinen hallitus alkoi ponnistella aikaansaavan elinkeinoministerinsä toimilla uusien vaihtoehtojen löytämiseksi. Suomen vientiteollisuus tasapainottuisi ja riskit vähenisivät, jos vientiä kyettäisiin monipuolistamaan. Ruotsi on tästä hyvä esimerkki. Se ei pelaa korttejaan metsäteollisuuden varaan vaan vienti on paljon monipuolisempaa kuin Suomessa. Nytkin Ruotsi kulkee vihreän siirtymän eturintamassa, kun Suomessa on yksi poliittinen ryhmä, joka tekee kaikkensa vihreän siirtymän estämiseksi.
Ed. kirjoittajana MPP
"Hiilinieluja ei ole ja maankäyttö on päinvastoin päästölähde."
Milloin opit, että kasvit (sekä puu- että ruohovartiset) ovat hiilinieluja kasvukauden aikana? Maatalouden hiilijalanjälki on nolla (0), kun kasvit imevät eläinkunnan (mm. ihmisten) ja mikrobien aiheuttamat hiilijalanjäljet yhteyttämiseensä.
Muokkaamaton maa (mm. metsät, tienpientareet ja perennapenkit) on hiilinielu, kun kasvijäte maatuu maan pinnalle.
Karmeita valheita jutussasi.
Sanot aluksi: "...Hiilinieluja ei ole ..."
Tuohan on täysin paikkansapitämätön. Metsät ovat edelleen hiilinielu, ja vahva sellainen.
Jokainen metsähehtaari sitoo hiiltä, ja vain alle 10 vuotta avohakkuun jälkeen yksittäinen metsäkuvio voi olla päästölähde, maaperästä riippuen. Kivennäismaalla ei oikeastaan koskaan, turvemaalla tuon 10 vuotta jos uudistaminen on tehty oikein.
Metsätalous on paikannut muiden sektoreiden aiheuttamia päästöjä jo pitkään. Muut aiheuttavat niin paljon päästöjä, ettei metsätalous ei voi niitä kompensoida. Metsien hiilinielu on positiivinen. 50 vuoden aikana puuvarasto on kasvanut 1,5 miljardista kuutiometristä 2,5 miljardiin kuutiometriin, siihen on melkoinen määrä hiiltä sitoutunut.
Maankäyttösektori on eri asia kuin metsät. Maatalousmaa lasketaan päästöihin, samoin kaikki rakennettu maa. Siinä meillä onkin suurin haaste. Ennallistaa kaupunkien alle jäänyt maa, miten se tehdään. Sekin auttaisi, jos kaupunkien laajenemienn estettäisiin. Ei hakattaisi metsiä kaupunkien kasvun alta kuten esim. Helsinki tekee. Kiistat asukkaiden, jotka puolustavat metsiä, kanssa on lähes päivittäistä.
Tuulivoima ja sen vaatimat johtokäytävät ovat uusi merkittävä päästölähde. Yhden voimalan vaatima ala on johtokäytävät ja huoltotien mukaan kuettuna jopa 5 hehtaaria. Se on pysyvästi pois hiiltä sitomasta. Hallituksen kaavailema maankäyttömaksu korjaisi näitä tuulivoiman aiheuttamia kuluja, mutta ei poista päästöjen sitoutumisen heikkenemistä.
Tutkijoiden mukaan kaksi kolmasosaa luontokadosta tapahtuu muualla kuin metsissä. Ja metsissäkin luontokadon kannalta ongelmallisia ovat lähinnä lehdot, joita esiintyy eteläisessä Suomessa. Tunturipaljakat eivät ole metsää, eivätkä perinneympäristöt, jotka ovat luontokadon kannalta kriittisimmät kohteet lehtojen lisäksi.
Tutkimusten mukaan avohakkuualue on rikas ympäristö, joka kuhisee elämää. Hakatun vanhan kuusikon tilalle syntyy taimikko jossa on enemmän lajeja kuin siinä oli ennen avohakkuuta. Jos avohakkuista luovuttaisiin, niin mesikasvilajit niukkenisivat ja esim. pölyttäjät kärsisivät huomattavasti. Aukossa on tutkimusten mukaan yli nelinkertaisesti pölyttäjähyönteisiä kuin vanhassa metsässä, ja hyönteisten perässä tulevat linnut, lintujen perässä pedot jne. Näin koko ekosysteemi on rikkaampi kuin vanhassa metsässä. Vain ne käävät, sammalet ja lahottajatoukat vähenevät
Jos metsien hakkuita vähennetään, niin smetsämme muuttuisivat pikkuhiljaa kuusi- ja mäntyvaltaisiksi. Kun metsään halutaan koivua, haapaa ja muita lehtipuita, sinne täytyy tehdä aukkoja, jotta lehtipuut lähtevät kasvamaan ja puustoon, ja sitä kautta lajistoon saadaan monimuotoisuutta. Lehtipuut ovat pioneerilejeja jotka elävät suhteessa lyhyen aikaa havupuihin, mutta ne ovat tärkeitä monille lajeille. Siksi nuoria metsiä tarvitaan turvaamaan myös aikaisen sukkessiovaiheen laajien säilyminen
Höpöhöpö. Tämä on taas yksi juoni lisää alistaa vanhaa pohjoisen orjakansaa. Älkää uskoko näitä psykooseja hyvät ihmiset. Turha syyllistäminen roskiin. Meitä on jo sumutettu tarpeeksi!
Tänään oli uutisissa ihmeellisiä asioita jotka eivät pitäneet alkuunkaan paikkaansa.
Ihme että Yle sellaisia levittää.
Siellä julistettiin että Suomen hiilineutraalisuustavoite v. 2035 ei toteudu koska Suomen metsiä hakataan liikaa.
Uutinen perustuu Luken tutkimukseen asiasta.
Se kannattaa kaikkien lukea sillä sieltä näkee miten täyttä valhetta voidaan julkaista Suomessa ..
Luken OMAN TUTKIMUKSEN mukaan Suomen metsät kasvoivat V. 2023 104 miljoonaa m3.
Kokonaispoistuma oli samaan aikaan n. 82 miljoonaa m3 e metsien puuston määrä KASVOI n. 22 miljoonaa m3.
MITEN SITÄ ON HAKATTU LKIIKAA KOSKA PUUSTON MÄÄRÄ KASVOI 22 MILJOONAA M3. TÄYTTÄ VALHETTA.
Siitä tutkimuksesta selviää myös että energiapuuhakkuut olivat 3,2 miljoonaa m3 , pientalojen polttopuut 6,5 miljoonaa ja METSÄÄN JÄÄVÄN LAHOPUUN MÄÄRÄ 13,6 miljoonaa m3 eli yli neljä kertaa enemmän lahopuuta kuin mitä energiapuuksi käytetään.
Silti vielä vaaditaan että lahopuun määrää pitää LISÄTÄ.
Päästöhuijauskorruptio ja tyrannia on suunnittelemassa pahuuksiaan.
Jos ei joku viel tiennyt että ilmastonmuutos on huijaus. Ehkä 99% tietää tämän
Jos ja kun Ylen uutiset sisältää selviä virheitä niin eikö sen pitäisi ne myös vastaavalla tavalla oikaista.
Nyt he ovat julkaisseet ilmeisesti Luken Ollikaisen "vihreillä silmillä" antaman tiedon Luken tutkimuksesta vaikka tosiasiassa kyseinen tutkimus osoittaa aivan muuta .
Myös väärän tiedon levittämisestä voisi julkisen sanan neuvosto antaa Ylelle ankaran muistutuksen.
Vielä kehotan kaikkia lukemaan Luken kyseisen taulukon Suomen metsien kasvusta ja erilaisista hakkuista.
Suurin huomio on siinä että Suomen metsien puuston määrä KASVOI vuonna 2023 n. 21 miljoonaa m3.
Eli mitään liikahakkuita ei todellakaan ollut.-
Ei todella ole liikahakkuita jos puuta kasvoi metsiin LISÄÄ 22 miljoonaa m3 vuonna 2023.
Tutkimuksen tulokseen liittyi myös sellainen ihmeellisyys että metsiin jäävän kuolleen (=lahoavan) puun määrä oli 13,6 miljoona m3 ja varsinaisen energiapuun määrä 3,2 miljoonaa m3.
Eli lahoamaan jäi yli neljä kertaa enemmän kuin mitä energiapuuksi hakattiin.
Kuitenkin vielä kovasti vaaditaan metsiin lahopuuta lisää ja toisaalta moititaan että metsistä hakataan liikaa energiapuuksi.
Juu niin on. Tänään luin että Golf virta saattaa kääntyä kymmenessä vuodessa jolloin täällä on Siperian ilmasto.