Kun menit huutelemaan kasvosi kylmällä vedellä. Pyysit että lähdetään ja mentiin yhdessä samalla mittariautolla kotiinpäin. Pysähdyit vielä ennen pois jääntiä ottamaan minua kädestä kiinni. Minua harmittaa vieläkin kun en pystynyt tekemään mitään. Suorastaan ruoskin itseäni tästä kaksinaismoraalista. Minä olen ja elän surkeassa asemassa, toisen omaisuutena. Lähteminen pelottaa. Mutta enemmän ahdistaa olla "toiselle vain omaisuutta".
En voi olla ajattelematta sitä iltaa
Anonyymi-ap
11568
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
.....
Kuiskaan tuuleen sinut haluan, tämän tunteen sisääni patoan. Sinut löydän sisältäni, arvostan jokaista hetkeä. Ei mahdu elämääni kuuta ja aurinkoa samaan aikaan. Sinä olet minulle aurinko, kuuhun täytyy tyytyä. Se on tylsä, kylmä, mutta vakaa. Kanssasi tahtoisin elämän jakaa. Olisimme me, kaksi niin samanhenkistä ihmistä.
Minä kans tyydyn voikukkaan, haluaisin ruusun
Ei kannattaisi, vaan mikä minä olen sanomaan, kun en sanoja ulos saa hänen kanssaan. Olin niin onnellinen silloin kun hän paljasti jotain, mutta petyin kun vetäytyi takaisin kuoreensa. Tarvitsee vissin isomman momentin että tämä selviää.
Kuvaile sitä ruusua vähän?
Minäkin hänen kanssa. Rakkain on hän..❤️
Sivusta
Elämäsi on varmasti ekstrajännää kun jokainen provomiehen teksti kolahtaa…
Ei ole miehen tekstiä aloituksessa, tai tuossa kommentissa.
Erittäin ihana ihminen jonka näkemistä aina odottaa.
Perkele
Ompa kivasti sanottu.