Leikkimielinen gallup

Oma valintani tuontapaisesta listasta on selkeä. Heikki Haavisto pn pahin ja hyvin on yrittänyt peesata myös Esa Härmälä.

tuota Oivan yksisilmäisyyttä!!!!!!!!
Teki kuka tahansa kepuista mitä tahansa, on se Oivan mielestä oikein. En enää edes jaksa sen kummemmin puuttua noihin muihin kohtiin, mutta tuo se on kaiken huippu: "6. Juhantalo on kykenevä poliitikko. Joutui jonkin rikkeen takia olemaan poissa kuvioista."
Oivan mielestä valtakunnanoikeudessa tuomitseminen on "jokin rike"! Nyt ymmärrän tuon kepulaisen perus"rikkeen" rattijuoppoudenkin paremmin. Kai se on niin, että kepulaiset luulevat pääsevänsä siitäkin "rikesakolla". Hyi helvettiu, mitä vääristelyä taas lipsuja Oivalta!

anti keris kirjoitti:

tuota Oivan yksisilmäisyyttä!!!!!!!!
Teki kuka tahansa kepuista mitä tahansa, on se Oivan mielestä oikein. En enää edes jaksa sen kummemmin puuttua noihin muihin kohtiin, mutta tuo se on kaiken huippu: "6. Juhantalo on kykenevä poliitikko. Joutui jonkin rikkeen takia olemaan poissa kuvioista."
Oivan mielestä valtakunnanoikeudessa tuomitseminen on "jokin rike"! Nyt ymmärrän tuon kepulaisen perus"rikkeen" rattijuoppoudenkin paremmin. Kai se on niin, että kepulaiset luulevat pääsevänsä siitäkin "rikesakolla". Hyi helvettiu, mitä vääristelyä taas lipsuja Oivalta!

Lue lisää

Oiva on erittäin vahva omassa uskossaan. Mikään ei yleensä horjuta tosiuskovaisen vankkumatonta uskoa. Olen tavan muutaman stalisnisti, jotka ovat edelleen pitävät Stalinia aikamme oikeamielisena suurmiehenä. Tällainen syvästi uskonnollinen vakaumus tiettyyn politiikkaan ja sen keulakuviin syntyi osin sisällissodan tuloksena, osin poliittisena herääneisyytenä. Kommunisteilla on kumpikin syntytausta, kepulaisilla vain jälimmäinen.

Uskovaiset eivät halua kuulla faktoja. Heidän mielestään se on vain pahansuopien ihmisten rienausta. Oivakin kääntää asiat niin, että Kekonen joutui suuren viisautensa takia musertamaan poliittisia vastustajia ja vähättelee esim. Juhantalon saamaa vankeustuomiota puhumalla "jostakin rikkeestä". Kaikki keput käyttämät konstit näyttäytyvät hyväksyttäviltä, jopa välttämättömiltä. Näinhän kaikki totalitaristiset poliittiset liikkeetkin ovat perusteelleet asioita - historiallisella välttämättömyydellä.

anti keris kirjoitti:

tuota Oivan yksisilmäisyyttä!!!!!!!!
Teki kuka tahansa kepuista mitä tahansa, on se Oivan mielestä oikein. En enää edes jaksa sen kummemmin puuttua noihin muihin kohtiin, mutta tuo se on kaiken huippu: "6. Juhantalo on kykenevä poliitikko. Joutui jonkin rikkeen takia olemaan poissa kuvioista."
Oivan mielestä valtakunnanoikeudessa tuomitseminen on "jokin rike"! Nyt ymmärrän tuon kepulaisen perus"rikkeen" rattijuoppoudenkin paremmin. Kai se on niin, että kepulaiset luulevat pääsevänsä siitäkin "rikesakolla". Hyi helvettiu, mitä vääristelyä taas lipsuja Oivalta!

Lue lisää

Nimittäin se, että tuolle asteelle edellyttyään Oivan jankutus ei enää edes ärsytä.
Siihen alkaa jo suhtautua enemmän huvittuneesti kuin vakavasti ottaen.

Kai se Juhantalon koplauskin oli Oivan mielestä vain "Keskustalaista viekkautta (joka muuten on sallittua)".
Sitaatti oli sanatarkka Mikko Bernhardin määritelmä kepulaisesta epärehellisyydestä.

Harmi, että saitin kepulaisista asiallisimmankin jutut ovat tuota luokkaa;-)

Mielipidepankki kirjoitti:

Oiva on erittäin vahva omassa uskossaan. Mikään ei yleensä horjuta tosiuskovaisen vankkumatonta uskoa. Olen tavan muutaman stalisnisti, jotka ovat edelleen pitävät Stalinia aikamme oikeamielisena suurmiehenä. Tällainen syvästi uskonnollinen vakaumus tiettyyn politiikkaan ja sen keulakuviin syntyi osin sisällissodan tuloksena, osin poliittisena herääneisyytenä. Kommunisteilla on kumpikin syntytausta, kepulaisilla vain jälimmäinen.

Uskovaiset eivät halua kuulla faktoja. Heidän mielestään se on vain pahansuopien ihmisten rienausta. Oivakin kääntää asiat niin, että Kekonen joutui suuren viisautensa takia musertamaan poliittisia vastustajia ja vähättelee esim. Juhantalon saamaa vankeustuomiota puhumalla "jostakin rikkeestä". Kaikki keput käyttämät konstit näyttäytyvät hyväksyttäviltä, jopa välttämättömiltä. Näinhän kaikki totalitaristiset poliittiset liikkeetkin ovat perusteelleet asioita - historiallisella välttämättömyydellä.

Lue lisää

Hitlerin juutalaismurhia valheena tai pahimmat "hyvänä alkuna". Onhan noita koohoja ollut kautta maailmansivun aina, mutta se, että joku vielä 2000-luvulla elää kekkosen aikaa, niin se on jo naurettavaa.
Oletteko muuten pistäneet merkille, että yleensä keskustalaispolitiikkoja arvostelevat henkilöt eivät yritäkään asettaa jalustalle tilalle ketään muuta. Sen sijaan jos kepulainen arvostelee muita politiikkoja, he mieluusti lykkäävät sinne nimiä Kekkosesta Jätemäkeen. Johtopäätös tästä on, että muiden mielestä kuka tahansa hoitaa hommat paremmin kuin kepulaiset. Olen samaa mieltä.

anti keris kirjoitti:

tuota Oivan yksisilmäisyyttä!!!!!!!!
Teki kuka tahansa kepuista mitä tahansa, on se Oivan mielestä oikein. En enää edes jaksa sen kummemmin puuttua noihin muihin kohtiin, mutta tuo se on kaiken huippu: "6. Juhantalo on kykenevä poliitikko. Joutui jonkin rikkeen takia olemaan poissa kuvioista."
Oivan mielestä valtakunnanoikeudessa tuomitseminen on "jokin rike"! Nyt ymmärrän tuon kepulaisen perus"rikkeen" rattijuoppoudenkin paremmin. Kai se on niin, että kepulaiset luulevat pääsevänsä siitäkin "rikesakolla". Hyi helvettiu, mitä vääristelyä taas lipsuja Oivalta!

Lue lisää

... oli Mpp:n avauskin. Hän ei pysty muusta kirjoittamaankaan kuin kepua parjaavia juttuja.

Minä en muista, mistä Juhantalo aikoinaan tuomittiin. Kerro. ainakaan paikalliset äänestäjät eivät rikosta pitäneet kummoisena kun valitsivat uudestaan eduskuntaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Oiva on erittäin vahva omassa uskossaan. Mikään ei yleensä horjuta tosiuskovaisen vankkumatonta uskoa. Olen tavan muutaman stalisnisti, jotka ovat edelleen pitävät Stalinia aikamme oikeamielisena suurmiehenä. Tällainen syvästi uskonnollinen vakaumus tiettyyn politiikkaan ja sen keulakuviin syntyi osin sisällissodan tuloksena, osin poliittisena herääneisyytenä. Kommunisteilla on kumpikin syntytausta, kepulaisilla vain jälimmäinen.

Uskovaiset eivät halua kuulla faktoja. Heidän mielestään se on vain pahansuopien ihmisten rienausta. Oivakin kääntää asiat niin, että Kekonen joutui suuren viisautensa takia musertamaan poliittisia vastustajia ja vähättelee esim. Juhantalon saamaa vankeustuomiota puhumalla "jostakin rikkeestä". Kaikki keput käyttämät konstit näyttäytyvät hyväksyttäviltä, jopa välttämättömiltä. Näinhän kaikki totalitaristiset poliittiset liikkeetkin ovat perusteelleet asioita - historiallisella välttämättömyydellä.

Lue lisää

... toisia tosiuskovaisuudesta. Itse olet kiihkouskovainen koklip, etkä osaa kirjoittaakaan muuta kuin kepukaunan siivittämiä juttujasi.

oivahärkönen kirjoitti:

... oli Mpp:n avauskin. Hän ei pysty muusta kirjoittamaankaan kuin kepua parjaavia juttuja.

Minä en muista, mistä Juhantalo aikoinaan tuomittiin. Kerro. ainakaan paikalliset äänestäjät eivät rikosta pitäneet kummoisena kun valitsivat uudestaan eduskuntaan.

Lue lisää

muka yhtään kiinnostunut, kuinka julkisuudessa paljon tv- ja lehdistönäyttävyyttä saanutta kohuoikeudenkäyntiä Säätytalolla käytiin Juhantaloa vastaan???!!! Älä nyt saatana valehtele! Ihan varmaan olet ollut sydän syrjällään, kun puoluetoveria riepotettiin koplauksesta. Tietysti, mikäli se toisten rahapussilla käynti on niin iskostunut sinunkin itä-insinöörin kalloon, on se ymmärrettävää että mielestäsi kaikki on oikein.
Vai muka ei Oiva muista valtakunnanoikeusjuttua. Ei paljon kannattaisi kirjoitella, jos ei edes tuota muista. Dementia on paha tauti, jos siitä tulee valikoiva. Jotkut kutsuvat sitä myös kepulaisuudeksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Oiva on erittäin vahva omassa uskossaan. Mikään ei yleensä horjuta tosiuskovaisen vankkumatonta uskoa. Olen tavan muutaman stalisnisti, jotka ovat edelleen pitävät Stalinia aikamme oikeamielisena suurmiehenä. Tällainen syvästi uskonnollinen vakaumus tiettyyn politiikkaan ja sen keulakuviin syntyi osin sisällissodan tuloksena, osin poliittisena herääneisyytenä. Kommunisteilla on kumpikin syntytausta, kepulaisilla vain jälimmäinen.

Uskovaiset eivät halua kuulla faktoja. Heidän mielestään se on vain pahansuopien ihmisten rienausta. Oivakin kääntää asiat niin, että Kekonen joutui suuren viisautensa takia musertamaan poliittisia vastustajia ja vähättelee esim. Juhantalon saamaa vankeustuomiota puhumalla "jostakin rikkeestä". Kaikki keput käyttämät konstit näyttäytyvät hyväksyttäviltä, jopa välttämättömiltä. Näinhän kaikki totalitaristiset poliittiset liikkeetkin ovat perusteelleet asioita - historiallisella välttämättömyydellä.

Lue lisää

Esität tänään totuusteorioita. Siellä takana näyttää lymyävän jokin idea siitä että toiset meistä ovat oman sorttisiaan uskovia, kun taas me selväjärkiset tunnustamme faktoja. Tämä lienee se kaikkein yleisin muoto uskovaisuutta, usko siihen että itse omaa oikeat lähtökohdat ja jostain selittämättömästä syystä - tai olletikin typeryyttään, tai silkkaa ilkeyttään - muut ovat pahasti harhassa.

Terve järki on Luojan tasapuolisimmin jakama lahja, kun jokainen tuntee saaneensa sitä tarpeeksi. Näin sanoi Descartes aikanaan. Hän repäisi ruumiin ja sielun toisistaan erilleen, pitemmällä tähtäimellä sitten myös tiedon ja uskon. Kun nyt puhumme "faktoista" täysin vakuuttuneina siitä että niitä on ja ne antavat meille oikeuden tuomitsemiseen, olemme uskollisia Descartesin opetuslapsia. Tervettä järkeä koskeva opetus ehkä on päässyt hieman rapistumaan.

Kukin meistä tietenkin tavoittelee realismia ja faktisuutta. Itse kukin on kasvanut omissa käsitemaailmoissaan ja oppinut suhtautumaan siinä vallitsevien näkemysten mukaan. Valitettavasti sekin, jonka itse kukin koemme "oppimisena" tai kehittymisenä useimmiten enemmänkin vahvistaa omia tulkintataipumuksiamme kuin avartaa silmiämme. Esimerkiksi tällaisilla palstoilla kirjoitellaan kaiketikin siksi, että omat käsitykset tulisivat yhä uudelleen ja uudelleen muotoilluiksi ja saisivat tarvitsemaansa vahvistusta. Sillä usko - ja juuri uskostahan on kyse - tarvitsee jatkuvasti vahvistusta.

Meistä tuntuu mukavalta kun asiat pysyvät lokeroissaan, hyvät hyvinä ja pahat pahoina. Niiden erottamiseksi keräämme avainärsykkeiden ympärille argumenttiverkon, jonka silmistä ei juuri uutta valoa asioihin pääse virtaamaan. Tämä verkko erottaa hyvät pahoista, ja mitä tiukempi kudelmamme on, sitä selvemmin myös ystävämme ja vihollisemme sijoittuvat joko puolellemme tai terroristien puolelle. Tunnustuksellinen uskomme tarvitsee paitsi liturgiansa myös laulukuoron, jossa vihaisen Monnin sähähdyksiä säestää mukana naukuvien pillien ja pullien kertosäe.

Keskustelunavaus, jossa "leikkimielisesti" lähdetään leimaamaan pahimpia ja vastenmielisimpiä poliitikkoja, on kuin suoraan hiekkalaatikolta. Siinä ei ole mitään hauskaa, ei mitään älykästä - se on jo ideana vastenmielinen. Se on kuin Lasse Lehtisen lattein vitsi. Mitähän keksisin tänään Kekkosen pään menoksi? No jos ei mitään uutta, niin ainahan voi ylöslämmittää samaa vanhaa virttä.

Tältä palstalta olisi kiva joskus löytää jotain muuta kuin nämä - täällä ehkä päivittäin? - toistuvat kuviot. Kun täällä poikkeaa, tuntee aina osuneensa keskelle uskonnollista keskustelurituaalia.

oivahärkönen kirjoitti:

... oli Mpp:n avauskin. Hän ei pysty muusta kirjoittamaankaan kuin kepua parjaavia juttuja.

Minä en muista, mistä Juhantalo aikoinaan tuomittiin. Kerro. ainakaan paikalliset äänestäjät eivät rikosta pitäneet kummoisena kun valitsivat uudestaan eduskuntaan.

Lue lisää

Lyhyesti kerrottuna juttu meni niin, että Juhantalo oli ministeri ja samaan aikaan yrittäjä. Hänen neljällä suurimmalla yrityksellä oli velkaa noin 44 miljoonaa markkaa. Varoja yhtiöillä oli konkurssihetkellä noin 3 miljoonaa markkaa.

Samaan aikaan Tampella oli taloudellisissa vaikeuksissa kamppaileva suuryritys. Tampella oli SKOP:n rahoittama yritys samoinkuin Juhantalonkin yritykset. Ministeri Juhantalo oli ehdottanut SKOP:n pääjohtaja Wegeliukselle koplausta. Tämä tarkotti sitä, että Juhantalo järjestää Tampellalle valtionapua jos SKOP: antaa anteeksi Juhantalon yrityksen velat.

Valtakunnan oikeus tuomitsi sittemmin Juhantalon ehdolliseen vankeuteen lahjusten ottamisesta ja eduskunta erotti Juhantalon kansanedustajan toimesta.

Koska kyseinen rikos on keskustalaisen arvomaailman mukaan ilmeisen vähäpätöinen, niin keskustalaiset äänestivät Juhantalon kuitenkin eduskuntaan pian uudelleen.

Nyt kyllä täytyy sanoa, kuten Emeritus tapaa aina sanoa: oksettaa. Jokin roti se pitäisi olla kepulaisellakin kehuessaan omiaan, jotka todellakaan eivät kehuja ansaitse.

Kekkosesta olen puhunut tarpeeksi, puhun nytkin mm. vastineessani Mielipidepankille ja enemmän eräissä vastineissani eilen avaamassani ketjussa "ihmeellista on keskustalaisuus", joten hänestä puhumalla en nyt kehtaa ottaa p:n makua suuhuni.

Mutta eräistä muista:

>> Karjainen toteutti Kekkosen politiikkaa menestyksellisesti vuosikymmeniä.> Uusitalo oli ansiokas poliitikko vuosikymmeniä > Jäätteenmäki johti puolueensa useisiin vaalivoittoihin

Lakimies vaan... kirjoitti:

Lyhyesti kerrottuna juttu meni niin, että Juhantalo oli ministeri ja samaan aikaan yrittäjä. Hänen neljällä suurimmalla yrityksellä oli velkaa noin 44 miljoonaa markkaa. Varoja yhtiöillä oli konkurssihetkellä noin 3 miljoonaa markkaa.

Samaan aikaan Tampella oli taloudellisissa vaikeuksissa kamppaileva suuryritys. Tampella oli SKOP:n rahoittama yritys samoinkuin Juhantalonkin yritykset. Ministeri Juhantalo oli ehdottanut SKOP:n pääjohtaja Wegeliukselle koplausta. Tämä tarkotti sitä, että Juhantalo järjestää Tampellalle valtionapua jos SKOP: antaa anteeksi Juhantalon yrityksen velat.

Valtakunnan oikeus tuomitsi sittemmin Juhantalon ehdolliseen vankeuteen lahjusten ottamisesta ja eduskunta erotti Juhantalon kansanedustajan toimesta.

Koska kyseinen rikos on keskustalaisen arvomaailman mukaan ilmeisen vähäpätöinen, niin keskustalaiset äänestivät Juhantalon kuitenkin eduskuntaan pian uudelleen.

Lue lisää

Korjaus: valtakunnanoikeus tuomitsi Juhantalon lahjuksen vaatimisesta, ei siis lahjuksen ottamisesta.

Tämähän on olennainen ero ja pahoittelen virhettäni. Jos nimittäin lahjuksen ottaminen on keskustalaisen arvomaailman mukaan vähäpätöinen rikos, niin loogisesti ajatellen lahjuksen vaatiminen ei ole rikos ollenkaan.

patakattilaa... kirjoitti:

Esität tänään totuusteorioita. Siellä takana näyttää lymyävän jokin idea siitä että toiset meistä ovat oman sorttisiaan uskovia, kun taas me selväjärkiset tunnustamme faktoja. Tämä lienee se kaikkein yleisin muoto uskovaisuutta, usko siihen että itse omaa oikeat lähtökohdat ja jostain selittämättömästä syystä - tai olletikin typeryyttään, tai silkkaa ilkeyttään - muut ovat pahasti harhassa.

Terve järki on Luojan tasapuolisimmin jakama lahja, kun jokainen tuntee saaneensa sitä tarpeeksi. Näin sanoi Descartes aikanaan. Hän repäisi ruumiin ja sielun toisistaan erilleen, pitemmällä tähtäimellä sitten myös tiedon ja uskon. Kun nyt puhumme "faktoista" täysin vakuuttuneina siitä että niitä on ja ne antavat meille oikeuden tuomitsemiseen, olemme uskollisia Descartesin opetuslapsia. Tervettä järkeä koskeva opetus ehkä on päässyt hieman rapistumaan.

Kukin meistä tietenkin tavoittelee realismia ja faktisuutta. Itse kukin on kasvanut omissa käsitemaailmoissaan ja oppinut suhtautumaan siinä vallitsevien näkemysten mukaan. Valitettavasti sekin, jonka itse kukin koemme "oppimisena" tai kehittymisenä useimmiten enemmänkin vahvistaa omia tulkintataipumuksiamme kuin avartaa silmiämme. Esimerkiksi tällaisilla palstoilla kirjoitellaan kaiketikin siksi, että omat käsitykset tulisivat yhä uudelleen ja uudelleen muotoilluiksi ja saisivat tarvitsemaansa vahvistusta. Sillä usko - ja juuri uskostahan on kyse - tarvitsee jatkuvasti vahvistusta.

Meistä tuntuu mukavalta kun asiat pysyvät lokeroissaan, hyvät hyvinä ja pahat pahoina. Niiden erottamiseksi keräämme avainärsykkeiden ympärille argumenttiverkon, jonka silmistä ei juuri uutta valoa asioihin pääse virtaamaan. Tämä verkko erottaa hyvät pahoista, ja mitä tiukempi kudelmamme on, sitä selvemmin myös ystävämme ja vihollisemme sijoittuvat joko puolellemme tai terroristien puolelle. Tunnustuksellinen uskomme tarvitsee paitsi liturgiansa myös laulukuoron, jossa vihaisen Monnin sähähdyksiä säestää mukana naukuvien pillien ja pullien kertosäe.

Keskustelunavaus, jossa "leikkimielisesti" lähdetään leimaamaan pahimpia ja vastenmielisimpiä poliitikkoja, on kuin suoraan hiekkalaatikolta. Siinä ei ole mitään hauskaa, ei mitään älykästä - se on jo ideana vastenmielinen. Se on kuin Lasse Lehtisen lattein vitsi. Mitähän keksisin tänään Kekkosen pään menoksi? No jos ei mitään uutta, niin ainahan voi ylöslämmittää samaa vanhaa virttä.

Tältä palstalta olisi kiva joskus löytää jotain muuta kuin nämä - täällä ehkä päivittäin? - toistuvat kuviot. Kun täällä poikkeaa, tuntee aina osuneensa keskelle uskonnollista keskustelurituaalia.

Lue lisää

Jos etsit hauskaa ja älykästä, etkö voisi itse tuoda sitä tänne keskusteluun. Kepulit varmaan ainakin nauraisivat revetäkseen, heidän älylliseen ymmärryksensa puolesta en sitä vastoin uskaltaisi lyödä paljon vetoa.

Eihän tuota gallupina kannatta niin tosissaan ottaa. Mutta äänestä nyt joku, kun mielesi kuitenkin tekee. Vaikka joku semmoinen, jonka Kekkonekin teilasi ja suurin piirtein idiootiksi määritteli. Silloin tulee mieleen lähinnä Ahti Karjalainen, sillä hymy-Eikkaa ei Kekkonenkaan ehkä laskenut mukaan lainkaan sellaiseksi, joka pitäisi ottaa vakavasti.

Mutta onhan tässä nyt sellainen kavalkaadi varsinkin nuoremmille lukijoille kepulaisesta poliittisesta perinteestä. Se toivon mukaan lisää ymmärrystä siihen, että nykykeppulit vain jatkavat entisiä perinteita. Toisaalta se suhteuttaa nykykeppulien kieroilija entiseen, jolloin havaitaan, etteivät nämä nykyiset sentään niitä kaikken pahimpia olekaan. On myös suoranainen kansalaisvelvollisuus varoittaa äänestäjiä sellaisesta puolueesta, joka aiheuttaa kaiken aikaa vain haittaa suomalaisille, kun suomalaisiksi lasketaan muutkin kuin Kepun kannattajat.

Ei siis kannata olla niin vakavamielinen, kun listan porukastakin puolet on mennyt jo manan majoille ja parion karkotettu ulkomaille. Yksi istuu sitkeästi vielä eduskunnassa, mutta niin vähän keppuleita ei kansanedustajana koskaan tule olemaankaan, että tätä päästettäisiin uudestaan koplailemaan omia ja yhteisiä rahoja.

Kekkonen:
"piti maan itsenäisyydenm demokratian ja markkinatalouden" ...ja sepustus jatkuu... "Hän ei päästänyt Suomen hallitukseen avoimesti neuvostovastaisia ministereitä eikä puolueita."

Oiva kepulainen näkemys demokratiasta. osaatko edes hävetä?

Väyrynen:
"Väyrynen oli sodanjälkeisen ajan menestyksekkäimpiä poliitikkoja" ... jaa, outo tulkinta tuokin miehestä joka halvensi eduskunnan arvovaltaa älyttömillä jarrutuspuhekampanjoilla asiassa jota oli itse ollut ajamassa. (Oivalle tiedoksi: EU)

Juhantalo:
"Joutui jonkin rikkeen takia olemaan poissa kuvioista." ... siinäpä perikepulainen tulkinta valtakunnanoikeuden tuomiosta.

Jäätteenmäki:
"ei valehdellut kertaakaan Irak-jupakan yhteydessä enempää eduskunnan edessä kuin muutenkaan" ... niin, voiko joku uskoa tuon.

Kepulaisuudesta kaupunkeihin välittyvä kuva tiivistyy hyvin Oivan kirjoituksessa; hiukan yksinkertainen ulkoa oppitua jankkaava reppana jolta puuttuu kyky nähdä asioita laajasti ja monitahoisesti.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos etsit hauskaa ja älykästä, etkö voisi itse tuoda sitä tänne keskusteluun. Kepulit varmaan ainakin nauraisivat revetäkseen, heidän älylliseen ymmärryksensa puolesta en sitä vastoin uskaltaisi lyödä paljon vetoa.

Eihän tuota gallupina kannatta niin tosissaan ottaa. Mutta äänestä nyt joku, kun mielesi kuitenkin tekee. Vaikka joku semmoinen, jonka Kekkonekin teilasi ja suurin piirtein idiootiksi määritteli. Silloin tulee mieleen lähinnä Ahti Karjalainen, sillä hymy-Eikkaa ei Kekkonenkaan ehkä laskenut mukaan lainkaan sellaiseksi, joka pitäisi ottaa vakavasti.

Mutta onhan tässä nyt sellainen kavalkaadi varsinkin nuoremmille lukijoille kepulaisesta poliittisesta perinteestä. Se toivon mukaan lisää ymmärrystä siihen, että nykykeppulit vain jatkavat entisiä perinteita. Toisaalta se suhteuttaa nykykeppulien kieroilija entiseen, jolloin havaitaan, etteivät nämä nykyiset sentään niitä kaikken pahimpia olekaan. On myös suoranainen kansalaisvelvollisuus varoittaa äänestäjiä sellaisesta puolueesta, joka aiheuttaa kaiken aikaa vain haittaa suomalaisille, kun suomalaisiksi lasketaan muutkin kuin Kepun kannattajat.

Ei siis kannata olla niin vakavamielinen, kun listan porukastakin puolet on mennyt jo manan majoille ja parion karkotettu ulkomaille. Yksi istuu sitkeästi vielä eduskunnassa, mutta niin vähän keppuleita ei kansanedustajana koskaan tule olemaankaan, että tätä päästettäisiin uudestaan koplailemaan omia ja yhteisiä rahoja.

Lue lisää

Konnia löytyy kaikista poliittisista puolueista. Vakavampi juttu on se että monet konnat ovat kanssaihmistensä silmissä kevollisia tai jopa kunnioitettuja valiokansalaisia.

Puhutaan yhteiskunnallisesta läpinäkyvyydestä. Jos ovet kabinetteihin olisivat aina auki, yhteiskunta voisi ehkä olla terveempi. Valtaeliitti ei pääsisi muodostamaan sisäänlämpiävää sisäpiiriä, hyvävelikerhoa jonka jäsenet tietävät mistä missäkin asiassa on oikeasti kyse. Nythän meillä keskittyvät niin poliittinen kuin taloudellinenkin valta muutamiin kymmeniin käsiin, joista valitut lampaat kutsutaan silloin tällöin bilderbergpöytään kuulemaan Todellisen Eliitin tilannekatsausta.

Hyvävelikerhon jäsenistä joku silloin tällöin lipsahtaa laittomuuksiin ja joutuu muiden hylkäämäksi. Kiinnijäänyt kaveri jätetään, paitsi Lipponen, joka tyri mutta pelastettiin. Yhteiskunnan läpinäkymättömyyskin saatiin siinä sivussa pelastettua - yhä vielä voidaan puhua Lipposen tyräyksen sijasta vaikkapa Jäätteenmäen valehteluista.

Tällainen eliitti-ihmisten omaneduntavoittelu ja rötöstely on yhteiskunnallisen läpinäkymättömyyden yksi puoli. Se toinen on mielestäni paljon olennaisempi. Se muodostuu siitä että tietyistä asioista totutaan puhumaan tietyissä rajoissa ja tietyillä käsitteillä, ja niin sitä mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu ei voida tunnistaa.

Kekkosen presidenttikausi kuuluu tähän jälkimmäiseen läpinäkymättömyyden kategoriaan. Elimme maailmassa jossa mitään ei nimitetty oikeilla nimillä, jossa kaikki asiat ja niiden suhteet olivat vaarallisia, värittyneitä ja vääristyneitä, ja jokaisen joka halusi selvitä leikistä piti opetella valehtelemaan. Kekkonen hallitsi tämän pelin, oli suorastaan mestari siinä. Se ettei pelillä ollut totuuden kanssa mitään tekemistä ei ollut Kekkosen eikä kenenkään muunkaan valinta - mutta se että Suomi selvisi ja jopa sai roolileikistä lisä-arvoa oli jokseenkin puhtaasti pelkästään Kekkosen ansiota.

Voidaan tietysti viisastella ja hurskastella paljonkin siitä miten paljon valehdeltiin - miten vilpillisiä oltiin. Oltiin suomettuneita ja rähmällään, jne, jne. Kaikkein pienimmätkin sielut uskaltavat nyt pöydälle tanssimaan ja pilli&pulla-kuorot säestävät kekkosrienaajia. Hyvä niin, jos tällainen hiekkalaatikkoleikki jotakuta tyydyttää - historiaa se ei auta ymmärtämään, eikä yhteiskunnan läpinäkyvyyteen liittyviä ongelmia.

Mitäänhän kekkoskritiikistä ei olla opittu. Kremlologian aikakautena meidän piti puhua valheellisesti ystävyydestä ja luottamuksesta ja jos mistä. Emme pystyneet nimittämään asioita niiden oikealla nimellä. Tilanne oli kaikkien ajattelevien ihmisten tiedossa, ja tämä tietoisuus tarjosi myös Kekkosen kaltaisille neroille mahdollisuuden hyödyntää yhteystä valhetta. Tällä hetkellä olemme nähdäkseni paljon pahemmassa tilanteessa. Yhteinen valheemme puhuu nyt "talioudellisista realiteeteista" kun tosiasiassa tarkoitetaan rikkaiden ihmisten etuja. Tätä valheellista liturgiaa toistelevat nyt kaikki poliitikot ja tiedonvälitys laidasta laitaan.

JormaKKorhonen kirjoitti:

Nyt kyllä täytyy sanoa, kuten Emeritus tapaa aina sanoa: oksettaa. Jokin roti se pitäisi olla kepulaisellakin kehuessaan omiaan, jotka todellakaan eivät kehuja ansaitse.

Kekkosesta olen puhunut tarpeeksi, puhun nytkin mm. vastineessani Mielipidepankille ja enemmän eräissä vastineissani eilen avaamassani ketjussa "ihmeellista on keskustalaisuus", joten hänestä puhumalla en nyt kehtaa ottaa p:n makua suuhuni.

Mutta eräistä muista:

>> Karjainen toteutti Kekkosen politiikkaa menestyksellisesti vuosikymmeniä.> Uusitalo oli ansiokas poliitikko vuosikymmeniä > Jäätteenmäki johti puolueensa useisiin vaalivoittoihin

Lue lisää

..., jotta saisit helpotusta Kekkos- ja kepukaunaisuutesi.

En lainkaan kirjoittanut liiallisen kiihtymyksen aiheuttaman ylireaktioinnin vallassa. Teidän koklipien hyökkäyksiin täytyy vastata tomerasti.

Lakimies vaan... kirjoitti:

Korjaus: valtakunnanoikeus tuomitsi Juhantalon lahjuksen vaatimisesta, ei siis lahjuksen ottamisesta.

Tämähän on olennainen ero ja pahoittelen virhettäni. Jos nimittäin lahjuksen ottaminen on keskustalaisen arvomaailman mukaan vähäpätöinen rikos, niin loogisesti ajatellen lahjuksen vaatiminen ei ole rikos ollenkaan.

Lue lisää

Juhantalon menettelyjen laittomuudelle ei ensin lotkauttanut korviaankaan esim. valtakunnan ylin laillisuudenvartija oikeuskansleri Jorma S Aalto. Tämä kertonee kaiken maan oikeuslaitoksen tilasta. Ei ole ihme että esim. kansainvälisissä tilastoissa loistamme korruptoitumattomana maana. Meillä valtaeliitin hyvävelijärjestelmä on politiikkaan ja hallintoon elimellisesti sisäänrakennettu. Sitä ei erota.

Samantapainen tapaus kuin Juhantalo Keskustassa oli Sundqvist SDPssa. Molemmilla konnilla oli vielä yksi yhteinen tukija, presidentti Koivisto, jolle ainoa pyhä ja kunnioitettava asia on Talous. Koivisto taisi muistaakseni sanella pöytäkirjoihin pitkät jupinat joutuessaan hyväksymään Juhantalon eron hallituksesta. Samoin hänen kerrotaan ärhennelleen tiedotusvälineille Sunqvistin yhteydessä: "Taas menetimme yhden yhteistyökykyisen voiman." Jos maalla on tällaisia presidenttejä, kuinka voisi olla lainkuuliaisia poliitikkoja?

Kaiken huippuna - jonkinlaisena koivistolaisen oikeusajattelun kliimaksina - mies järjesti erityisen oikeuspoliittisen seminaarin, jossa oli tarkoitus ohjeistaa oikeuslaitoksen edustajia laman aiheuttamien oikeudenkäyntien suhteen. Tuomioita piti antaa pankkien eduksi, sanotaan.

Tätä emme varmasti tiedä, koska seminaarin asiakirjat on presidentti Halosen käskyllä julistettu salaisiksi. Sehän on erittäin hyvä ja sopiva käytäntö hyvän oikeusjärjestelmän maassa. En kuitenkaan usko että minkään muunkaan puolueen vallankäyttäjät olisivat yhtään sen parempia kuin nämä tositörkeät demarit. Valta rappeuttaa, jokaisen.

rinnastus kirjoitti:

Juhantalon menettelyjen laittomuudelle ei ensin lotkauttanut korviaankaan esim. valtakunnan ylin laillisuudenvartija oikeuskansleri Jorma S Aalto. Tämä kertonee kaiken maan oikeuslaitoksen tilasta. Ei ole ihme että esim. kansainvälisissä tilastoissa loistamme korruptoitumattomana maana. Meillä valtaeliitin hyvävelijärjestelmä on politiikkaan ja hallintoon elimellisesti sisäänrakennettu. Sitä ei erota.

Samantapainen tapaus kuin Juhantalo Keskustassa oli Sundqvist SDPssa. Molemmilla konnilla oli vielä yksi yhteinen tukija, presidentti Koivisto, jolle ainoa pyhä ja kunnioitettava asia on Talous. Koivisto taisi muistaakseni sanella pöytäkirjoihin pitkät jupinat joutuessaan hyväksymään Juhantalon eron hallituksesta. Samoin hänen kerrotaan ärhennelleen tiedotusvälineille Sunqvistin yhteydessä: "Taas menetimme yhden yhteistyökykyisen voiman." Jos maalla on tällaisia presidenttejä, kuinka voisi olla lainkuuliaisia poliitikkoja?

Kaiken huippuna - jonkinlaisena koivistolaisen oikeusajattelun kliimaksina - mies järjesti erityisen oikeuspoliittisen seminaarin, jossa oli tarkoitus ohjeistaa oikeuslaitoksen edustajia laman aiheuttamien oikeudenkäyntien suhteen. Tuomioita piti antaa pankkien eduksi, sanotaan.

Tätä emme varmasti tiedä, koska seminaarin asiakirjat on presidentti Halosen käskyllä julistettu salaisiksi. Sehän on erittäin hyvä ja sopiva käytäntö hyvän oikeusjärjestelmän maassa. En kuitenkaan usko että minkään muunkaan puolueen vallankäyttäjät olisivat yhtään sen parempia kuin nämä tositörkeät demarit. Valta rappeuttaa, jokaisen.

Lue lisää

Kertomuksessasi on paljon asiaa. Jorma S. Aallon vetkuttelu oli varsin käsittämätöntä ja epäilemättä siitä tuli mieleen hyvävelisysteemi. Aallon edeltäjästä Kai Korteesta ei oikein pidettykään, kun hänellä ei liene ollut mitään isokenkäisten suojeluhalua. Oikeuskansleri yhtenä lainvalvojana onkin oikeussysteemimme heikko lenkki siinä mielessä, että liian paljon on yhden ihmisen harkinnan varassa. Mutta kun asiat sitten etenevät tuomioistuimiin saakka, valitus- ja kantelumahdollisuudet sekä julkisuus takaavat varsin hyvän oikeussysteemin.

Presidentti Koviston käsitykset oikeusjärjestelmästä ja sen toiminnasta olivat kieltämättä monasti varsin kummalliset. Hänen ei olisi tullut lainkaan puuttua oikeudenhoitoa koskeviin kysymyksiin, koska ne eivät hänelle kuuluneet eikä hän niitä tuntunut kovin hyvin ymmärtäneenkään. Koivisto tuntuma asiaan vaikutti enemmän ns. talonpoikaisjärkifundeeraamiselta. Koiviston koolle kutsuma oikeuspoliittinen seminaari ei omien tietojeni mukaan ole sisältänyt mitään erityistä tai sellaista, joka ei kestäisi päiviänvaloa. Tämä perustuu muutaman sellaisen paikalla olleen kertomuksiin, jotka satuin aikoinaan työni puolesta tuntemaan.

Mutta kyllä Koviston nihkeä suhtautuminen vaikutti taustalla. Uskoisin, että se ärsytti erityisesti poliisikuntaa, joka hoiti esitutkinnan. Kun asia sitten eteni syyttäjälle ja tuomioistuimiin, nämä hoitivat asiat kyllä ikään kuin automaattisesti, noin pääsääntöisesti. Mutta esitettiin kyllä kritiikkiä joitakin syyttäjiä kohtaan, jotka päästivät juttuja ilemeisen tarkoituksellisesti vanhentumaan. Tämä ei välttämättä johtunut mistään suojelusta, vaan siitä, että jutut olivat joillekin syyttäjille liian vaikeita ja mutkikkaita. Poliisn puolella oli noihin aikoihin usein parempi asiantuntemus kuin syyttäjillä talousrikoksissa. Asiantila kuitenkin kohentui valtiosyyttäjäjärjestelmän myötä, kun tietyt valtionsyyttäjät erikoistuivat vaikeiden talousrikosjuttujen hoitamiseen.

Kovin korruptoituneena en kyllä pidä suomalaista oikeusjärjestelmää noin ylipäätään. Kyllä me olemme siinä maineemme veroisia. Yksittäistapauksia saattaa toki aina esiintyä silloin, kun kyse on inhimillisestä heikkoudesta. Polisiin puolella on voinut olla pelkoa myös kantelujen kohteeksi joutumisesta ja erilaisesta muusta painostuksesta, mutta poliisin piirissä lienee ollut sen verran kovapintaista sakkia, etteivät ihan pienestä hetkahtaneet. Eivätkä kantelut liene juuri koskaan mihinkään moitteisiin johtaneenkaan.

oivahärkönen kirjoitti:

..., jotta saisit helpotusta Kekkos- ja kepukaunaisuutesi.

En lainkaan kirjoittanut liiallisen kiihtymyksen aiheuttaman ylireaktioinnin vallassa. Teidän koklipien hyökkäyksiin täytyy vastata tomerasti.

Lue lisää

tuomittu Juhantalo. Hänkin on mielestäsi syytön kuten rakas Annelisikin. Olet sinä aioka puusilmä.

5. Väyrynen oli sodanjälkeisen ajan menestyksekkäimpiä poliitikkoja. Toimi mm. kymmemkunta vuotta ulkoministerinä. Hän joutui toteuttaessaan tiukkaa Kekkosen ulkopolitikkaa silloisten "koklipiläisten" hampaisiin. Te nykyiset koklipit jatkatte tuota taistelua yhä sekä Kekkosta että Väyrystä vastaan. Taidatte pelätä vielä Väyrysen valtaantuloa.
*************************

Oliko se niitä aikoja, kun Kekkonen tipahti Islannissa jokeen?

Silloinhan ulkoministeriö Väyrysen johdolla jopa uhkaili toimittajia, etteivät he julkaisisi kuvia, kuinka Urkkia pelastetaan joesta?

Olenko väärässä?
Miksei niitäkään kuvia olisi saanut julkaista?

ps. Eikö ollutkin UKK kova kalamies?
Sai aina isoimmat vonkaleet vieraillessaan itänaapurissa.

Eikö saanutkin?

Oivan dementia kirjoitti:

tuomittu Juhantalo. Hänkin on mielestäsi syytön kuten rakas Annelisikin. Olet sinä aioka puusilmä.

... ole, kun hänet kerran tuomittiin valtakunnan oikeudessa. Tuo valtakunnanoikeus ei ole niin dramaattinen kuin annatte ymmärtää; ministerit tuomitaan aina siellä. Jäätteenmäki taas on syytön, sillä häntä ei tuomittu käräjäoikeudessa ja vapautettiin kaikista syytteistä.

oivahärkönen kirjoitti:

... ole, kun hänet kerran tuomittiin valtakunnan oikeudessa. Tuo valtakunnanoikeus ei ole niin dramaattinen kuin annatte ymmärtää; ministerit tuomitaan aina siellä. Jäätteenmäki taas on syytön, sillä häntä ei tuomittu käräjäoikeudessa ja vapautettiin kaikista syytteistä.

Lue lisää

vauhdissa. Ensin hän ei edes muista valtakunnanoikeutta käydynkään ja nyt hän sitä vähättelee. Sattumalta vaan koko media oli täynnä kyseistä oikeudenkäyntiä ja koko maassa ainoa, joka ei sitä muista, on Oiva.
Annelin oikeudenkäynnissä oli kyse yllyttämisestä, siihen ei löytynyt TARPEEKSI näyttöä ja siksi hän ei saanut tuomiota. Kyllä se, että tuomitun Mannisen lausuntoja oikeus piti uskottavimpina, kertoo kaiken. Mitä taas tulee siihen valehteluun, niin.......
Siitähän hän ei edes ollut oikeudessa, vaan sekä omat että toiset puolueet hylkäsivät kyseisen naisen omahyväisen valehtelun takia ja rangaistuskin tuli: Suomen ensimmäinen naispääministeri oli myös lyhytaikaisin pääministeri ja puoluejohtaja! Totuudenpuhujako muka heitetään pihalle? Revi sinä tosiasiat Oivaseni siitä.

kategoriat kirjoitti:

Konnia löytyy kaikista poliittisista puolueista. Vakavampi juttu on se että monet konnat ovat kanssaihmistensä silmissä kevollisia tai jopa kunnioitettuja valiokansalaisia.

Puhutaan yhteiskunnallisesta läpinäkyvyydestä. Jos ovet kabinetteihin olisivat aina auki, yhteiskunta voisi ehkä olla terveempi. Valtaeliitti ei pääsisi muodostamaan sisäänlämpiävää sisäpiiriä, hyvävelikerhoa jonka jäsenet tietävät mistä missäkin asiassa on oikeasti kyse. Nythän meillä keskittyvät niin poliittinen kuin taloudellinenkin valta muutamiin kymmeniin käsiin, joista valitut lampaat kutsutaan silloin tällöin bilderbergpöytään kuulemaan Todellisen Eliitin tilannekatsausta.

Hyvävelikerhon jäsenistä joku silloin tällöin lipsahtaa laittomuuksiin ja joutuu muiden hylkäämäksi. Kiinnijäänyt kaveri jätetään, paitsi Lipponen, joka tyri mutta pelastettiin. Yhteiskunnan läpinäkymättömyyskin saatiin siinä sivussa pelastettua - yhä vielä voidaan puhua Lipposen tyräyksen sijasta vaikkapa Jäätteenmäen valehteluista.

Tällainen eliitti-ihmisten omaneduntavoittelu ja rötöstely on yhteiskunnallisen läpinäkymättömyyden yksi puoli. Se toinen on mielestäni paljon olennaisempi. Se muodostuu siitä että tietyistä asioista totutaan puhumaan tietyissä rajoissa ja tietyillä käsitteillä, ja niin sitä mitä yhteiskunnassa todella tapahtuu ei voida tunnistaa.

Kekkosen presidenttikausi kuuluu tähän jälkimmäiseen läpinäkymättömyyden kategoriaan. Elimme maailmassa jossa mitään ei nimitetty oikeilla nimillä, jossa kaikki asiat ja niiden suhteet olivat vaarallisia, värittyneitä ja vääristyneitä, ja jokaisen joka halusi selvitä leikistä piti opetella valehtelemaan. Kekkonen hallitsi tämän pelin, oli suorastaan mestari siinä. Se ettei pelillä ollut totuuden kanssa mitään tekemistä ei ollut Kekkosen eikä kenenkään muunkaan valinta - mutta se että Suomi selvisi ja jopa sai roolileikistä lisä-arvoa oli jokseenkin puhtaasti pelkästään Kekkosen ansiota.

Voidaan tietysti viisastella ja hurskastella paljonkin siitä miten paljon valehdeltiin - miten vilpillisiä oltiin. Oltiin suomettuneita ja rähmällään, jne, jne. Kaikkein pienimmätkin sielut uskaltavat nyt pöydälle tanssimaan ja pilli&pulla-kuorot säestävät kekkosrienaajia. Hyvä niin, jos tällainen hiekkalaatikkoleikki jotakuta tyydyttää - historiaa se ei auta ymmärtämään, eikä yhteiskunnan läpinäkyvyyteen liittyviä ongelmia.

Mitäänhän kekkoskritiikistä ei olla opittu. Kremlologian aikakautena meidän piti puhua valheellisesti ystävyydestä ja luottamuksesta ja jos mistä. Emme pystyneet nimittämään asioita niiden oikealla nimellä. Tilanne oli kaikkien ajattelevien ihmisten tiedossa, ja tämä tietoisuus tarjosi myös Kekkosen kaltaisille neroille mahdollisuuden hyödyntää yhteystä valhetta. Tällä hetkellä olemme nähdäkseni paljon pahemmassa tilanteessa. Yhteinen valheemme puhuu nyt "talioudellisista realiteeteista" kun tosiasiassa tarkoitetaan rikkaiden ihmisten etuja. Tätä valheellista liturgiaa toistelevat nyt kaikki poliitikot ja tiedonvälitys laidasta laitaan.

Lue lisää

Mielenkiintoinen ja hyvä kirjoitus. Kekkosen ulkopoliittisesta neoroudesta olen aika lailla samaa mieltä. Tosin olen pitänyt hänen peliään hyvin vaarallisena, mikä olisi voinut johtaa myös katastrofiin, kun peli oli kiinni hänen henkilökohatisesta neroudestaan. Miten olisi käynyt, jos paljon vähemmän nerokas Ahti Karjalainen olisi päässyt tuon perinteen jatkajaksi. Siinä esimerkki pelin suurimmista vaaroista.

Toinen asia on sitten Kekkosen vallanhimoisuus muuten. Onko tosiaan niin, että kun hän aloitti kiipemisen kyynärpäätaktiikalla kohti politiikan huippua, hän ajatteli vain Suomen tulevaa etua ja omaa nerokkuuttaan sen takaajana. Tätä rohkenen epäillä.

Taloudelliset realiteetit on mielenkiintoinen kysymys, johon palatteneen toivon mukaan vielä useita kertoja eri keskusteluissa. Varmasti on niin kuin sanot, että mukana on aimo annos valheellista liturgiaa. Itse näen kuitenkin osin ne myös realiteetteinä siinä mielessä, että olemme niiden vangina, koska emme voi vaikuttaa muun maailman menoon emmekä oikein voi muuttaa yhteiskuntajärjestelmäämme sellaiseksi, ettei sen tarvitse välittää muun maailman markkinatalouden realiteeteistä.

anti oiva kirjoitti:

vauhdissa. Ensin hän ei edes muista valtakunnanoikeutta käydynkään ja nyt hän sitä vähättelee. Sattumalta vaan koko media oli täynnä kyseistä oikeudenkäyntiä ja koko maassa ainoa, joka ei sitä muista, on Oiva.
Annelin oikeudenkäynnissä oli kyse yllyttämisestä, siihen ei löytynyt TARPEEKSI näyttöä ja siksi hän ei saanut tuomiota. Kyllä se, että tuomitun Mannisen lausuntoja oikeus piti uskottavimpina, kertoo kaiken. Mitä taas tulee siihen valehteluun, niin.......
Siitähän hän ei edes ollut oikeudessa, vaan sekä omat että toiset puolueet hylkäsivät kyseisen naisen omahyväisen valehtelun takia ja rangaistuskin tuli: Suomen ensimmäinen naispääministeri oli myös lyhytaikaisin pääministeri ja puoluejohtaja! Totuudenpuhujako muka heitetään pihalle? Revi sinä tosiasiat Oivaseni siitä.

Lue lisää

Annelin oikeusenkäynnissä ei löytynyt näyttö lainkaan rikoksesta. Oikeus piti Mamma-mian tapaamisesta Mannisen lausuntoa uskottavampana kuin Jäätteenmäen. On otettava huomioon, että syytettynä Annelilla oli oikeus selittää asia hannaltaan parhain päin vaikkapa valehdella, jota hänen ei tuossakaan yhteydessä tarvinnut tehdä. Niin myös syytetty Mannisella oli oikeus selittää tuo tapaaminen kannaltaan parhain päin. Hänen itsensä syyllisyys ei olisi näyttänyt niin pahalta, jos Anneli olisivoitu tosistaa yllyttäneen häntä. Oikeus totesi, vaikka J: olisi pyytänytkin papereita, sitä ei katsottaisi yllytyksekei. Manninen sai tuomion salaisiksi julistettujen tietojen antamisesta J:lle.

J. erosi siksi, että Lipposen käynnistämä, kokoomuksen, harveneva joukko lipposlaisia demareita ja Erkon lehdistön käymä ajojahti oli vienyt hänen jatkamiseltaan pohjan. Hän erosi ja teki samalla suuren palvelun isänmaalle ja puolueeleen. Tällä hän pelasti hyvin alkaneen hallitusyhteistyön Lipposesta irtaantuneiden demariministeriryhmän kanssa. Vanhasesta me saimme vähintään yhtä hyvän pääministerin.

oivahärkönen kirjoitti:

Annelin oikeusenkäynnissä ei löytynyt näyttö lainkaan rikoksesta. Oikeus piti Mamma-mian tapaamisesta Mannisen lausuntoa uskottavampana kuin Jäätteenmäen. On otettava huomioon, että syytettynä Annelilla oli oikeus selittää asia hannaltaan parhain päin vaikkapa valehdella, jota hänen ei tuossakaan yhteydessä tarvinnut tehdä. Niin myös syytetty Mannisella oli oikeus selittää tuo tapaaminen kannaltaan parhain päin. Hänen itsensä syyllisyys ei olisi näyttänyt niin pahalta, jos Anneli olisivoitu tosistaa yllyttäneen häntä. Oikeus totesi, vaikka J: olisi pyytänytkin papereita, sitä ei katsottaisi yllytyksekei. Manninen sai tuomion salaisiksi julistettujen tietojen antamisesta J:lle.

J. erosi siksi, että Lipposen käynnistämä, kokoomuksen, harveneva joukko lipposlaisia demareita ja Erkon lehdistön käymä ajojahti oli vienyt hänen jatkamiseltaan pohjan. Hän erosi ja teki samalla suuren palvelun isänmaalle ja puolueeleen. Tällä hän pelasti hyvin alkaneen hallitusyhteistyön Lipposesta irtaantuneiden demariministeriryhmän kanssa. Vanhasesta me saimme vähintään yhtä hyvän pääministerin.

Lue lisää

>> J. erosi siksi, että Lipposen käynnistämä, kokoomuksen, harveneva joukko lipposlaisia demareita ja Erkon lehdistön käymä ajojahti oli vienyt hänen jatkamiseltaan pohjan.

No tämä voisi pitää hyvinkin paikkansa. Näin voi tosiasiallista tilannetta kuvata. Mutta tästä:

>>> Hän erosi ja teki samalla suuren palvelun isänmaalle ja puolueeleen

voidaan kyllä jo olla montaa mieltä. Palvelus tehtiin mahdollisesti Haloselle, mutta tuskin isänmaalle. Isänmaalle todellinen palvelus olisi ollut, jos Halonen olisi avannut suunsa ja Lipposen johtama demariklikki olisi pantu lopullisesti sinne mihin se kuuluukin - joko linnaan tai roskatunkiolle.

Nythän Lipposen annettiin säilyttää näennäinen julkisivunsa, mutta todellisesta vallasta, vallankin ulkopolitiikassa, hänet siirrettiin peruuttamattomasti syrjään.

Sitten, jos valitaan kaikkien puolueiden kaikista poliitikoista nousevat ihan eri nimet esille. Vastenmielisin lienee Otto-Wille Kuusinen, hyvänä kakkosena tulee Paavo Lipponen. Kieroimmaksi kelpuutan edelleen Urho Kekkosen.

Tällainen lista on helppo laatia. Ylivoimaisesti vaikutusvaltaisin on ollut presidentti Kekkonen, toiseksi vaikutusvaltaisin on ollut "pääministeri" Kekkonen Kekkosen presidenttikaudella. Tästä käytettiin usein nimeä Martti Miettunen. Häveliäisyyssyistä ja siksi, ettei presdentti voi Suomen lain mukaan olla samanaikaisesti pääministerinä. Kolmanneksi vaikutusvaltaisin oli pääministeri Urho Kekkonen ennen presidenttikauttaan. Kekkosen jälkeen tulee niin pitkä hajurako keneen tahansa suomalaiseen, ettei neljännestä sijasta ole syytä edes mainita.

En ole havainnut itse mielipiteissäni mitään erityistä muutosta. Kekkosen vallanhimoisuudesta olen ollut tätä mieltä. Silti tunnustan myös hänen ulkopoliittiset ansionsa jopa osin samoin perustein kuin Oiva, mutta toisaalta pidän Kekkosen toimintaa tässä suhteessa melkoisena uhkapelinä, joka olisi voinut pahimmassa tapauksessa johtaa myös Suomen katastrofiin. Tällä tarkoitan esim. sitä toimintaa, jota Ahti Karjalainen harjoitti Kekkosen selän takana. Kekkosen riskipeli mahdollisti ja yllytti juuri tällaisia Karjalaisia panemaan vieläkin "paremmaksi".

Natoon suhtaudun edelleen epäillen. Minusta sinunkin olisi syytä kasvaa ja tunnustaa ne riskit, jotka Natoyhteyteen liittyvät.