Vaikka suomi o taantumassa ja talouskasvu heikko, niin yritykset jakavat isot osingot, vaikka tulos ei isoa osingonjakoa edellytä. Miksi yritykset eivät investoi vientiin, kasvuun ja osaavaan työvoimaan ison osingonjaon sijaan? Odottavat yritykset että yritysten kaikki investoinnit tulevat veronmaksajien maksuun?
Vaikka suomi o taantumassa ja talouskasvu heikko, niin yritykset jakavat isot osingot, vaikka tulos
Anonyymi-ap
4162
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tässä koottu jotain natsien leikkauksia työttömyysturvaan
Huomioikaa tämä
Ajankohtaista
V
Työttömyysturvan sovitteluun muutoksia 1.1.2023 alkaen
Omavastuuaikaa ja lomakorvausten jaksotusta koskevat lakimuutokset astuvat voimaan 1.1.2024. Lisäksi vuoden 2024 aikana työttömyysturvalakiin on tulossa useita muutoksia, jotka koskevat työssäoloehtoa sekä lapsikorotusten ja suojaosan poistamista.
Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään
Ansiopäivärahan maksaminen voidaan aloittaa sen jälkeen, kun on ollut työttömänä työnhakijana omavastuuajan. Omavastuuaika on viisi päivää, jos vähintään ensimmäinen omavastuupäivä on vuoden 2023 puolella. 1.1.2024 tai sen jälkeen alkava omavastuuaika kestää seitsemän päivää. Omavastuupäiviksi ei lueta lauantai- eikä sunnuntaipäiviä.
Lomakorvaukset jaksotetaan
Jatkossa yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä maksetut lomakorvaukset jaksotetaan. Jaksotusaika alkaa työsuhteen päättymisestä. Tämä tarkoittaa, että pitämättömistä vuosilomista maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Esimerkiksi yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella.
Lakimuutos koskee lomakorvausta, joka maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyvän työsuhteen perusteella.
Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.
Ansiopäivärahaa ei koroteta vuodenvaihteessa
Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen indeksikorotusten jäädyttämisestä vuosille 2024–2027. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi työttömyysetuuksiin ei tehdä vuosittaisia korotuksia. Tavallisesti etuuksiin tehdään indeksitarkistus kuluttajahintojen nousun myötä.
Indeksijäädytyksen seurauksena ansiopäivärahoihin ei tehdä korotusta vuodenvaihteessa. Muutos koskee myös v
Tulevat muutokset
Lapsikorotukset poistetaan
Eduskunta on päättänyt, että työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan 1.4.2024 alkaen. Lapsikorotuksiin ei ole enää oikeutta 1.4.2024 ja sen jälkeisiltä työttömyyspäiviltä. Lapsikorotukset 31.3.2024 asti maksetaan entiseen tapaan, vaikka niiden maksupäivä olisi muutoksen jälkeen.
Lapsikorotuksien poistaminen vähentää maksettavaa etuutta keskimäärin 150–280 euroa kuukaudessa riippuen lasten lukumäärästä.
Lapsikorotuksien poistaminen vaikuttaa myös liikkuvuusavustuksen määrään.
Suojaosa työtuloille poistetaan
Suojaosalla tarkoitetaan työtulon määrää, jonka voi ansaita osa-aika- tai keikkatyöstä ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahaan. Eduskunta on päättänyt, että suojaosa työtuloille poistetaan 1.4.2024. Jatkossa puolet ansiopäivärahan hakujakson aikana maksettavasta bruttotulosta pienentäisi ansiopäivärahaa. Jos palkka keikkatyöstä on esimerkiksi 500 euroa, siitä 50 % eli 250 euroa, pienentää koko kuukaudelta maksettavaa ansiopäivärahaa.
31.3.2024 asti suojaosan suuruus on 300 euroa kuukauden hakujaksolla, ja ansiopäivärahasta vähennetään 50 % siitä tulosta, joka ylittää suojaosan.
Työssäoloehto pitenee 12 kuukauteen
Eduskunta on päättänyt, että työssäoloehtoa pidennetään 26 viikosta eli noin 6 kuukaudesta 12 kuukauteen 2.9.2024 alkaen. Muutoksen myötä työssäoloehdon täyttymiseen tarvitaan 12 kuukautta työskentelyä.
1.9.2024 asti ansiopäivärahaa voi saada 26 kalenteriviikon eli noin puolen vuoden työskentelyn jälkeen.
Työssäoloehdon ei jatkossakaan tarvitse kertyä yhdenjaksoisesta työstä, vaan työssäoloehdon täyttymistä tarkastellaan 28 kuukauden jaksolla. Myös tarkastelujakson pidentäminen hyväksyttävien syiden perusteella säilyy ennallaan.
Työssäoloehto euroistetaan
Eduskunta on päättänyt, että 2.9.2024 alkaen työssäoloehto ei enää kerry tehdyn työajan mukaan, vaan maksetun palkan perusteella. Kalenterikuukausi täyttää työssäoloehdon, jos sen aikana maksettu palkka on bruttona vähintään 930 euroa.
Työssäoloehto voi kertyä myös puolikkaina työssäoloehtokuukausina, jos palkkatulo kalenterikuukauden aikana on vähintään 465 euroa, mutta vähemmän kuin 930 euroa
Koska minä työntekijänä maksan tuon turvan, ole tyytyväinen, että siihen tehdään muutoksia.
Muutoksista hyötyy 99% duunareista, joten on valheellista väittää, että ne ovat huononnuksia.
Joka päivä toveripäivä, kaverille kans.
Yritykset maksavat omistajilleen niiden rahoja takaisin. Se raha on omistajien rahaa, ei yritysten.
Silloin omistajat voivat sijoittaa rahaa tuottavammin.
Kun esimerkiksi autoteollisuus sähköistyy, omistajat eivät halua sijoittaa poltyomoottoriin vaan sijoittavat sähköön. Polttomoottoritehdas jakaa pääomaa takaisin omistajilleen, koska alaa ei saada kannattavaksi investoimalla..
Kyse on nimenomaan tuotekehityksestä. Rahalla kehitetään uutta