Tällaiset seuraukset ovat todelliset hallituksen leikkauksilla, tuo lapsien määrä kasvu on traagista.:
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka on jo 10 vuoden ajan koonnut yhteen yli 250 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja.
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen esittämät indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä koko maassa. Tarkennettujen simulointien mukaan köyhien määrä kasvaa väestötasolla 9,2 prosenttia ja köyhien lasten peräti 13,6 prosenttia. SOSTE selvitti köyhyyden muutokset maakunnittain.
Tuoreiden laskelmien mukaan koko maan tasolla köyhien määrä lisääntyy 68 000 henkilöllä, joista alle 18-vuotiaita on 16 700. Eniten köyhyys lisääntyy Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa (1,5 prosenttiyksikköä). Pohjois-Karjalassa tämä tarkoittaa 2 490 ja Keski-Suomessa 3 870 köyhyysrajan alapuolelle tippuvaa ihmistä.
”Sosiaaliturvaleikkausten rinnalla hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu merkittäviä säästöpaineita. Köyhyyden ja toimeentulotuen tarpeen lisääminen samalla kun sosiaali- ja terveyspalveluita heikennetään, on hirvittävän huono yhtälö”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Kun köyhyys lisääntyy, lisääntyy myös sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuva paine. Tutkimusnäyttö osoittaa, että perheiden siirtyminen toimeentulotuelle lisää esimerkiksi terveydenhuollon ja lastensuojelun kustannuksia.
SOSTEn laskelmat osoittavat, että leikkausten seurauksena myös lapsiköyhyys kasvaa. Koko maan tasolla lapsiköyhyys kasvaa 1,6 prosenttiyksiköllä. Lapsiköyhyys lisääntyy eniten Päijät-Hämeessä, jossa 790 lasta tippuu köyhyysrajan alle (kasvu 2,2 prosenttiyksikköä). Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa kasvu on 2,1 prosenttiyksikköä. Keski-Suomessa lapsia putoaa köyhyyteen 1010 ja Pohjois-Karjalassa 560.
”Perheen köyhyys voi vaikuttaa kauaskantoisesti nuoren elämään. Näin perheiden tämänhetkiset toimeentulo-ongelmat aiheuttavat myös yhteiskunnalle kuluja pitkälle tulevaisuuteen”, muistuttaa Järvinen.
Leikkausten seurauksena toimeentulotuen tarve kasvaa kaikissa maakunnissa. Kasvua on koko maan tasolla 1,2 prosenttiyksikköä, joka tarkoittaa 65 000 uutta toimeentulotuen asiakasta. Suurin kasvu (1,5 prosenttiyksikköä) toimeentulotuen tarpeessa on Pohjois-Karjalassa, joka tarkoittaa 2 400 uutta toimeentulotuen asiakasta.
Keskipohjanmaalla köyhien määrä kasvaa 660 henkilöllä 8970 henkilöön.Heistä on lapsiköyhiä 1754 eli 147 lasta enemmän.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka on jo 10 vuoden ajan koonnut yhteen yli 250 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja.
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen esittämät indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä koko maassa. Tarkennettujen simulointien mukaan köyhien määrä kasvaa väestötasolla 9,2 prosenttia ja köyhien lasten peräti 13,6 prosenttia. SOSTE selvitti köyhyyden muutokset maakunnittain.
Tuoreiden laskelmien mukaan koko maan tasolla köyhien määrä lisääntyy 68 000 henkilöllä, joista alle 18-vuotiaita on 16 700. Eniten köyhyys lisääntyy Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa (1,5 prosenttiyksikköä). Pohjois-Karjalassa tämä tarkoittaa 2 490 ja Keski-Suomessa 3 870 köyhyysrajan alapuolelle tippuvaa ihmistä.
”Sosiaaliturvaleikkausten rinnalla hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu merkittäviä säästöpaineita. Köyhyyden ja toimeentulotuen tarpeen lisääminen samalla kun sosiaali- ja terveyspalveluita heikennetään, on hirvittävän huono yhtälö”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Kun köyhyys lisääntyy, lisääntyy myös sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuva paine. Tutkimusnäyttö osoittaa, että perheiden siirtyminen toimeentulotuelle lisää esimerkiksi terveydenhuollon ja lastensuojelun kustannuksia.
SOSTEn laskelmat osoittavat, että leikkausten seurauksena myös lapsiköyhyys kasvaa. Koko maan tasolla lapsiköyhyys kasvaa 1,6 prosenttiyksiköllä. Lapsiköyhyys lisääntyy eniten Päijät-Hämeessä, jossa 790 lasta tippuu köyhyysrajan alle (kasvu 2,2 prosenttiyksikköä). Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa kasvu on 2,1 prosenttiyksikköä. Keski-Suomessa lapsia putoaa köyhyyteen 1010 ja Pohjois-Karjalassa 560.
”Perheen köyhyys voi vaikuttaa kauaskantoisesti nuoren elämään. Näin perheiden tämänhetkiset toimeentulo-ongelmat aiheuttavat myös yhteiskunnalle kuluja pitkälle tulevaisuuteen”, muistuttaa Järvinen.
Leikkausten seurauksena toimeentulotuen tarve kasvaa kaikissa maakunnissa. Kasvua on koko maan tasolla 1,2 prosenttiyksikköä, joka tarkoittaa 65 000 uutta toimeentulotuen asiakasta. Suurin kasvu (1,5 prosenttiyksikköä) toimeentulotuen tarpeessa on Pohjois-Karjalassa, joka tarkoittaa 2 400 uutta toimeentulotuen asiakasta.
Keskipohjanmaalla köyhien määrä kasvaa 660 henkilöllä 8970 henkilöön.Heistä on lapsiköyhiä 1754 eli 147 lasta enemmän.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei kai kukaan halua enään lapsia tehdä tänne!