Kekusta nyt uuden edessä, sikäli kun puheenjohtaja vaihtuu

Keskusta kärsi vaalitappiot kunnallisvaaleissa 2021 ja eduskuntavaaleissa 2023. Eduskunnassa kansanedustajien määrä tippui 23:een ja kannatus 11,3 prosenttiin, mikä on perinteisen suomalaisen puolueen historian surkein tulos Suomen itsenäisyyden aikana. Vielä 2015 keskusta voitti eduskuntavaalit 21,1 prosentin kannatuksellaan.
Annika Saarikkoon ladatut odotukset eivät ole täyttyneet, minkä Saarikko myönsi itsekin torstaisessa tiedotustilaisuudessa. Lahjakkaaksi kiiteltyä ja nuorta keskustalaista sukupolvea edustavaa Saarikkoa voi puolustaa, että puheenjohtajuus ajoittui erityisen vaikeaan ajanjaksoon.
Saarikko on perustellut puolueen osallistumista vaalitappion jälkeen edelliseen vasemmistovihreään hallitukseen sillä, että olisi ollut epäisänmaallista jättää hallitus vaikeassa tilanteessa. Kannatusta se söi ja puoluetta oli vaikea uudistaa hallitusvastuussa.

Keskustan suurin ongelma on, että se on jämähtänyt perussuomalaisten katveeseen puolueen perinteisillä kannatusalueilla maaseudulla, pohjoisessa ja pienissä kaupungeissa. Toisaalta poliittiseen keskustaan sijoittuva entinen agraaripuolue ei näytä vakuuttavan vihreitä ja liberaaleja arvoja kannattavia kaupunkilaisnuoria, eikä se myöskään herätä kiinnostusta nykyisessä äärilaitoja ilmapiirissä.

Keskustan edeltäjä Maalaisliitto syntyi paljolti sivistykselliseksi kansanliikkeeksi maatalous-Suomeen. Nyt maltillinen sekä sovintoa hakeva puolue saattaisi tarjota varteenotettavan vaihtoehdon ihmisille, jotka oletettavasti kyllästyvät nykyiseen blokkiutumiseen ja polarisaation. Rakentava ihmiskäsitys voi erottaa puolueen ääriryhmittymistä.

Näitä isoja linjakysymyksiä keskustassa lienee hyvä aika käydä läpi nyt lähiaikoina, sillä puheenjohtajan muutos ei yksin ratkaise puolueen tulevaisuutta.
Keskustalla on vahva kenttäorganisaatio ja siellä varmasti alkoi heti kuhina uudesta puheenjohtajasta.
Noustakseen takaisin suurten joukkoon, keskusta tarvitsisi räväkän oppositiojohtajan, mutta myös uskottavan pääministeriehdokkaan seuraaviin eduskuntavaaleihin 2027.
Jotkut elättelevät toiveita myös Olli Rehnistä, joka loi keskustaväkeen uskoa menestyksekkäällä presidentinvaalien kampanjallaan ja lopputuloksellaan. Rehn olisi "musta hevonen", mutta epätodennäköinen sellainen.