Bulimiaa vai anoreksiaa?

Elikkä... Kesäloman alettua päivässä tulee ahmimis-oksennuskotauksi vähintään kolme (ennen vain yksi). Nyt mietinkin, olenko anorektikko vai bulimikko, sillä oksennan aina kaikki ruoat ulos (mikäli tätä mahdollisuutta ei ole, jätän syömättä) ja tästä johtuu painon laskeminen. Mitoiltani olen siis 163/42, mutta edelleenkin melko tyytymätön itseeni.

Tasan vuosi sitten, kun en vielä ollut syömishäiriöinen painoin 12-13 kiloa enemmän. Ikää on vaivaiset 15-vuotta ja totaalisesti olen onnistunut elämäni tuhoamaan. Mitäköhän tulevaisuutenikin tulee olemaan, jos en koskaan voi saada lapsia (menkat poissa jo vuoden..)? Miten jaksan opiskella, kun päivä menee kokonaan yrjötessä ja liikkumisessa?

Ongelma on, että en ole varma haluanko parantua (onkohan silläkin mitään väliä, koska yksin en siihen pystyisi ja apua en voi/osaa pyytää?). Olen nimittäin sitä mieltä, että oksentelu on ERINOMAINEN tapa kontrolloida painoa. Haitoista viis... Olen muutenkin jo ihan häiriintynyt ja mielenvikainen...
4615
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

moi! onnea valitsemallasi tiellä... no ei vaineskaan. mut mää suosittelisin, et meet terveyskeskukseen ja aloitat avun hakemisen sieltä. ne ohjaa jatkohoitoon. ja nykyään on olemassa jo parempaa hoitoa kuin silloin, kun itse 19 vuotta sitten oma kierteeni alkoi. (oon nyt 32vee). ensin anoreksia ja sit bulimiaa yli 10 vuotta. oksensin joka päivä ja mulla meni loppuvaiheessa ruokaa pari-kolme muovikassillista päivässä ja oksensin noin 30 kertaa. tästä johtuen meni hampaat huonoon kuntoon. sit oli ruokatorventulehduksia ja useita sairaalajaksoja vuodessa tiputuksessa. oksensin varmaan vanhaa rahaa yli 100000mk viemäriin. mieti, mitä sillä ois voinu tehä? ja syöminen on petollinen riippuvuus kuten muutkin. siihen jää aina vaan pahemmin koukkuun ja kohta mikään ei riitä. mulla ei ollut ihmissuhteita, kun ne ois haitannu mun syöminkejä ja tulin levottomaks jos en pariin tuntiin päässy ahmimaan. mut ilonen loppu. mää olin monissa hoidoissa ja sit aikuistuminenkin auttoi ja nykyään oksennan tosi harvoin. tosin olen vähän punkero, mut aika sinut itteni kanssa. ja fyysisesti olen toipunut myös, paitsi hampaat (nyyh). mut mää asun avoliitossa ja oon saanu elämäni ihan mukavaan malliin, vaikka sairauteni takia kaikki koulut jäi kesken. toivottavasti tää antoi sulle voimaa hakee apua. sääkin voit pelastua! voimahali!

Äänestä
  • tekohampaat? Kuinka nopeasti hampaat menee pilalle? Minä olen vasta muutaman kk:n ajan oksentanut, enkä edes jatkuvasti, joskus väliä jopa 2 viikoa. Tuhoutuvatko hampaat nopeammin, kun ei ole kiillettä suojaamassa? Minun hampaani ovat kuluneet, kun yöllä olen unissani narskutellut hampaat piloille, oma syy.. Toisaalta tuntuu, etten halua/pysty lopettamaan oksentamista ihan kokonaan, mutta pelottaa hampaiden puolesta niin paljon.. Ne ovat minulle tärkeät, aina olleet..

    Äänestä

haluun bulimikoks en oo tyytyväinen painooni.. miten sait alotettua sen..`? okesensin tänää 3 kertaa.. mut aina oksennus ei tuu..? oliks sulkii aluks vaikeeta en ahmi herkkuja yritän vaan oksentaa kaiken mitä syön ni heti pois.. vastaa mulle pliis!!

Äänestä
  • älä missään nimessä jatka oksentamista. Mulla tää alko samalla tavalla. halusin opetella oksentamaan ja oksensin kaiken mitä söin. Kesti jonkun aikaa ennen kuin "opin" oksentamaan. nyt kadun sitä että opettelin tähän. Vaikka tätä on jatkunut vasta vähän päälle kuukauden. Kadun silti syvästi. Tuntuu että vois päästää irti vielä, mut ei vaan voi/halua/pysty.

    Mut älä todellakaan jatka oksentamista! Vaikka haluaisitkin!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


neiti kesäheinä kirjoitti:

Elikkä... Kesäloman alettua päivässä tulee ahmimis-oksennuskotauksi vähintään kolme (ennen vain yksi). Nyt mietinkin, olenko anorektikko vai bulimikko, sillä oksennan aina kaikki ruoat ulos (mikäli tätä mahdollisuutta ei ole, jätän syömättä) ja tästä johtuu painon laskeminen. Mitoiltani olen siis 163/42, mutta edelleenkin melko tyytymätön itseeni.

Tasan vuosi sitten, kun en vielä ollut syömishäiriöinen painoin 12-13 kiloa enemmän. Ikää on vaivaiset 15-vuotta ja totaalisesti olen onnistunut elämäni tuhoamaan. Mitäköhän tulevaisuutenikin tulee olemaan, jos en koskaan voi saada lapsia (menkat poissa jo vuoden..)? Miten jaksan opiskella, kun päivä menee kokonaan yrjötessä ja liikkumisessa?

Ongelma on, että en ole varma haluanko parantua (onkohan silläkin mitään väliä, koska yksin en siihen pystyisi ja apua en voi/osaa pyytää?). Olen nimittäin sitä mieltä, että oksentelu on ERINOMAINEN tapa kontrolloida painoa. Haitoista viis... Olen muutenkin jo ihan häiriintynyt ja mielenvikainen...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu