Miksiköhän tuo ammattinimike lainattu englannista, useimmitenhan ne taitaa olla ruotsista. Tirikentti olisi ihan hauska ruotsin laina jos ei junailija kelpaa.
Onkohan tuota junalijaa käytetty koskaan, taitaa olle hiukan kielteinen merkitys jos junailee asioita. Junamiehestäkin voi tulla kaksimielisiä ajatuksia.
Monilla varmaan konduktööreistäkin huonoja kokemuksia, hyppyyttänyt kansanedustajaa 5 kertaa, eipä voi pahoitella tässä tapauksessa.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010252224.html
Saakohan tuo ammattinimike tuntemaan itsensä tärkeämmäksi kuin onkaan. Minusta nuo ammattinimikkeet kuten stuertti ovat typerän kuuloisia, miksei lentopalvelija kuten englannissa sukupuoleton flight attendant. Ihme kun ei vielä ole Suomessa muutettu.
Jostain syystä google kääntää stuertin ruotsiksi hundra och trettio, englanniksi hundred and thirty, mikäs sen selitys on?
Onkohan tuota junalijaa käytetty koskaan, taitaa olle hiukan kielteinen merkitys jos junailee asioita. Junamiehestäkin voi tulla kaksimielisiä ajatuksia.
Monilla varmaan konduktööreistäkin huonoja kokemuksia, hyppyyttänyt kansanedustajaa 5 kertaa, eipä voi pahoitella tässä tapauksessa.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010252224.html
Saakohan tuo ammattinimike tuntemaan itsensä tärkeämmäksi kuin onkaan. Minusta nuo ammattinimikkeet kuten stuertti ovat typerän kuuloisia, miksei lentopalvelija kuten englannissa sukupuoleton flight attendant. Ihme kun ei vielä ole Suomessa muutettu.
Jostain syystä google kääntää stuertin ruotsiksi hundra och trettio, englanniksi hundred and thirty, mikäs sen selitys on?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ruotsin junansuorittajaa tarkoittava sana on muuten tågkonduktör. Tiesitkö sitä?
Google kääntää konduktööri > dirigent, taitaa tuostakin hesa salngissa joku väännös olla.
Dirigent on kapellimestari.
Tirehtöörikin ruotsin direktör sanasta. Nykyään enemmänkin pilkkanimitys.
Eiköhän tule ranskan kielen sanasta conducteur, joka johtuu verbistä conduire, joka tulee latinan verbistä conducere. Latinassa on myös sana conductor...
Mutta Suomeen lainasanat tule useimmiten englannista tai ruotsista, kantasanasta ei voi aina varmaksi tietää.
Suomeen on tullut monia ranskalaisia lainasanoja ruotsin kautta.
Englannin sanoja on tullut vasta viime aikoina, toisen maailman sodan jälkeen.
Ruotsi, saksa ja venäjä, latinan ja kreikan lisäksi ovat ne perinteiset lähteet suomen lainasanoille englannin ollessa suhteessa uusi tulokas. Anglofiilit ovatkin jo valittaneet, kuinka "sivistymättömät" suomalaiset ääntävät muun muassa Niken ja kyberin aivan väärin. ; )
Mielenkiintoisia nämäkin mistä sanat alkujaan ja kuinka monissa kielissä samasta johtuvia. Jotkut kielet helpompia oppia kun suuri osa sanoista muistuttaa toisiaan, suomenkielessä ne taas erottuu poikkeavina.
No englannissahan äännetään tai kirjoitetaan lähes kaikki väärin.
Ruåtsista ei ole ostettu mitään rautatiekalustoa Suomeen joten käyttöohjeetkin on kirjoitettu tietysti närpiöläisten harmiksi ihan muulla kielellä.
En nyt oikein ymmärrä, miten konduktööri olisi jostain ranskasta suomeen tullut,koska se on tullut suoraan ruotsista, konduktör.
Harmi ettei ainakin raideleveys ole sama kuin Ruotsissa ja muissa länsimaissa, tulee kalliiksi vaihtaa jos siihen päädytään. Kannattaisi kaikki uudet ja peruskorjaukset tehdä jo samalla leveydellä. Jotkut ehdottaneet junayhteyttä Turusta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, tunnelia Viroon ja tietysti pohjoisessa Ruotsiin ja Norjaan.
Konduktööri-nimike oli käytössä Suomessa jo aiemminkin.
Ennen rautateiden rakentamista sana ”konduktööri” tarkoitti rakennus- ja linnoitustyömaiden työnjohtajaa tai valvojaa. Lisäksi oli ainakin vuoritoimen konduktöörejä ja metsänhoito-konduktöörejä.
Gottlund kirjoitti 1840-luvulla kruunun herroista, jotka kulkivat pohjoisessa etsimässä kultaa ”joukon johdattajana konduktööri”. 1850-luvulla Kruunun metsien wartioitsemista warten Lisämetsä-hoitajiksi nimitettiin ”Johdattajat eli Konduktöörit”.
Kun rautahevonen alkoi vetää vaunuja raiteilla Helsingistä Hämeenlinnaan 1862, oli luonnollista että käyttöön otettiin nimike konduktööri, jonka rahvas tiesi tarkoittavan jonkinlaista esimiesasemassa olevaa kruunun herraa ja jota käytettiin jo ruotsissa (konduktör) ja saksassa (Kondukteur des Zuges).
1900-luvun alussa titteli suomalaistettiin ”junailijaksi”. Se onkin kätevä termi, koska siitä näkyy minkä alan konduktööristä on kysymys. Eli junan. Sivumerkitykset, jotka liittyvät ”junailemiseen”, on väännetty myöhemmin.
Brittienglannissa konduktööri/junailija on muuten ”guard”.
Ja ruotsiin ranskasta: conducteur, äännetään [kondyktöör].
Jo aikaisemmin kerrottiin, että tuli ruotsin välityksellä ranskasta. Vertaa ääntämistä.
Englannissa latinalainen muoto: conductor (kapellimestari, orkesterinjohtaja; rahastaja, (Am) junailija).
Englannista tuo nimitys on tullut aivan niinkuin rautatiekalustokin aikoinaan. Tuohon aikaan Suomi ei ollut enää Ruåtsin siirtomaa.
Miksi sitten sana loppuu -tööri niin kuin ranskassa... :)
Tuollaisesta en ole kuullutkaan. Kaipa se ennen jonkinlainen herra ollut, nykyään enemmän palvelija vaikka kai ne häiriköitä poistaa junasta.
Junailijan käänsi ruotsiksi lokförare eli veturinkuljettaja. Lokomobiili eli höyrykone tullut varmaankin ruotsista.
Junan henkilökuntaan kuului kuljettaja, lämmittäjä ja konduktööri. Konduktööri oli joukkueen kapteeni.
Olisi hyvä jos junissa vieläkin noudatettaisiin hyviä ja asiaankuuluvia kunnioittavia tapoja. Sanottaisiin ”Herra Konduktööri, kas tässä matkalippuni”, eikä haistateltaisi.
Asiallisuus riittää puolin ja toisin, ei herroittelua eikä haistattelua. Heittävät lapsetkin junasta pakkaseen jos mennyt lippu vanhaksi tms.
Puhekielessä konnari, konari, konkka.