mielenkiintoista D2-asiaa, että kuinka paljon se lyhentää elinikää. Jos tauti puhkee jo 30 iässä on lyhentymä peräti 14 vuotta. Jos puhkee 50 iässä on lyhentymä 5 vuotta, näin muistelen siinä lukeneen. En ehtinyt lukea koko artikkelia mutta kenellä on tilaisuus niin kantsii lukee.
Tieteen Kuvalehden viimeisimmässä numerossa on
Anonyymi-ap
9
430
Vastaukset
- Anonyymi
Entä sitten?
- Anonyymi
Niinpä, ja kai mahdollisimman hyvällä hoidolla voi vähän vaikuttaa tuleviin elinvuosiin.
- Anonyymi
Valtaosa kakkostyypeistä ovat hankkineet sairauden huonoilla elintavoilla ja diagnoosin jälkeen jatkavat samaa rataa.
- Anonyymi
Oopas höpöttäjä hiljaa, D2 tulee kun on tullakseen ja oma vaikutus on aika pieni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oopas höpöttäjä hiljaa, D2 tulee kun on tullakseen ja oma vaikutus on aika pieni.
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/ylipainoisilla-lahes-kolminkertainen-riski-sairastua-tyypin-2-diabetekseen/
"Ylipainoisilla lähes kolminkertainen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen
Ylipaino ja lihavuus vaikuttavat merkittävästi sairastuvuuteen.
Normaalipainoiset ovat lihavia ja ylipainoisia huomattavasti pienemmässä vaarassa sairastua erilaisiin kansantauteihin, kertoo THL:n tutkimus.
Normaalipainoiset aikuiset sairastuivat kymmenen vuoden seurannassa tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti harvemmin kuin henkilöt, joilla oli ollut vähintään ylipainoa lähtötilanteessa.
Tyypin 2 diabetes oli tutkituista sairauksista yleisin ylipainon ja lihavuuden seuraus. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen oli ylipainoisilla lähes kolminkertainen, lihavilla kahdeksankertainen ja vaikeasti lihavilla 16-kertainen normaalipainoisiin verrattuna.
Uudet tulokset nostavat esiin lihavuuden ja ylipainon merkityksen sairauksien aiheuttajana. Vaikka lihavuus ja ylipaino riskitekijöinä tunnistetaan, niiden todellinen merkitys sairauksien kehittymisessä jää usein huomioimatta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin FINRISKI 2002- ja FINRISKI 2007 -tutkimuksiin osallistuneita aikuisia, joilla ei ollut tutkimusajankohtana tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, astmaa, polvi- tai lonkkanivelrikkoa, kihtiä tai sappikivitautia. Tutkimus selvitti näiden ilmaantumista kymmenen vuoden seurannassa.
Aikuisten lihavuus on yleistynyt
FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan vain 28 prosenttia yli 30-vuotiaista miehistä ja 37 prosenttia naisista oli normaalipainoisia eli painoindeksi on alle 25.
Suomessa oli vuonna 2017 2,5 miljoonaa vähintään ylipainoista aikuista (painoindeksi 25 tai enemmän). Vaikeasti lihavia (painoindeksi 35 tai enemmän) oli miehistä 6 prosenttia ja naisista 10 prosenttia.
Myös lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistä. Vuonna 2018 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia oli vähintään ylipainoisia. Lihaviksi voitiin luokitella 8 prosenttia pojista ja 4 prosenttia tytöistä. Ylipaino ja lihavuus lapsuusiässä jatkuvat usein aikuisuuteen ja lisäävät monien sairauksien vaaraa.
Lihavuuden ehkäisy lisää terveitä elinvuosia
Tässä tutkimuksessa ylipainoiset ja lihavat sairastuivat paljon normaalipainoisia henkilöitä useammin jo kymmenen vuoden seurannassa.
– Lihavuuden aiheuttamaa riskiä ei ole otettu tarpeeksi vakavasti. Nyt viimeistään pitäisi yhteiskunnallisin toimin tosissaan panostaa lihavuuden ehkäisyyn, kun lihavuus väestötasolla näyttää jatkuvasti lisääntyvän, kertoo THL:n tutkimusprofessori Tiina Laatikainen tiedotteessa.
Ylipainon ja lihavuuden ehkäisyllä voitaisiin merkittävästi lisätä väestön hyvinvointia sekä terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia.
Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvän sairastuvuuden väheneminen tuottaisi myös huomattavia yhteiskunnallisia säästöjä. Kokonaisuutena lihavuuteen liittyvien sairauksien hoito vie nykyään merkittävän osan terveydenhuollon resursseista.
Lihavuuden ehkäisemiseksi tarvitaan usean toimijan yhteistyötä sekä toimia yhteiskunnan sektoreilla.
Ehkäisevä työ tulee aloittaa mahdollisimman varhain, ja sen tulee jatkua kaikkien elämänvaiheiden ajan – sikiöajasta vanhuuteen. Kaikessa väestön ruoka- ja liikuntatottumuksiin vaikuttavassa päätöksenteossa tulisi aina ottaa huomioon päätösten terveysvaikutukset."
- Anonyymi
Uutinen oli itse asiassa Ylellä, 18.9.2023:
"Tutkimus: mitä nuorempana kakkostyypin diabetes puhkeaa, sitä enemmän sairaus lyhentää jäljellä olevaa elinaikaa
Tutkimuksen mukaan viisikymppisenä todettu tyypin 2 diabetes lyhentää odotettavissa olevaa elinaikaa 5–6 vuotta ja 30-vuotiaana todettu diabetes peräti 13–14 vuotta."
Linkki uutiseen: https://yle.fi/a/74-20050639 - Anonyymi
...jatkan vielä tuota omaa viestiäni, että olen itse 34-vuotias, tavallisen terveet elintavat (+istumatyö) ja juuri eilen todettu 2. tyypin diabetes. Kyllä tällaiset tiedot elinajasta ahdistaa todella paljon, koska rehellisesti elintapani ovat kunnossa, lukuunottamatta liikuntaa jota voin ehdottomasti lisätä. Mutta entä jos se ei riitä? :`(
- Anonyymi
Ei voi muuta kun parhaansa yrittää, tärkeää on myös stressin välttäminen ja lepo ruokavalion ja liikunnan (+lääkkeiden ) lisäksi. Armoton tauti diabetes on, pakko vaan hyväksyä se osaksi elämää muttei stressata liikaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1042301
Ammuskelua taas
Keskipohjanmaa tietää kertoa että Yläpubin hujakoilla ammuskeltu lauantain vastaisena yönä.231430- 1291428
Juniorivalmennus Jokereissa..
Mitä hittoa siellä seurassa oikein tapahtuu?? Tämän kauden U14 ikäluokkaan on mahdutettu kaksi päävalmentajaa. Tälle kau311424- 681243
Introverttinä osastolla
Yhdellä lääkäritapaamisella hoitaja valitti lääkärille etten tee mitään muuta kuin makaan ja ulkoilen. Kävin kuitenkin s3401094- 89995
Seksikkäin asu mikä päällä olet nähnyt kaivattusi ?
Seksikkäin asu mikä yllä olet nähnyt kaivattusi ?56944- 122821
- 82806