Hei!
Olen sairastanut ahmimishäiriötä lapsesta saakka.
Olen käynyt 3vuoden terapian, olen käynyt ravitsemusterapeutilla, olen käynyt "Taltuta makeanhimo" - kurssin ja olen lukenut "The Brain over Binge" - kirjan ja tehnyt sen tehtävät kahteen kertaan.
Olen kokeillut hypnoosia.
Olen kokeillut kaikki ruokavaliot lautasmallista ketogeeniseen. Nykyinen ruokavalioni on ravitsemusterapeutin mukaan hyvä.
Täsmäsyön.
Olen lopettanut laihduttamisen vuosia sitten.
Elämäni ei ole stressaavaa.
En kärsi masennuksesta tai ahdistuksesta.
Nukun riittävästi.
Silti, kaikkien näiden vuosien paranemisyritysten jälkeen, ahmin yhä.
Paranemisprosessin alkuun verrattuna erona on se, että nykyään koen ahmimishäiriön pelkkänä riesana, josta haluan eroon, en minään "salarakkaana" tai "bestiksenä".
Olen suoraan sanottuna toivoton tapaus.
Mietin, voiko olla niin, ettei kaikki ihmiset vain parane, vaikka miten tekisivät työtä paranemisen eteen?
Olen sairastanut ahmimishäiriötä lapsesta saakka.
Olen käynyt 3vuoden terapian, olen käynyt ravitsemusterapeutilla, olen käynyt "Taltuta makeanhimo" - kurssin ja olen lukenut "The Brain over Binge" - kirjan ja tehnyt sen tehtävät kahteen kertaan.
Olen kokeillut hypnoosia.
Olen kokeillut kaikki ruokavaliot lautasmallista ketogeeniseen. Nykyinen ruokavalioni on ravitsemusterapeutin mukaan hyvä.
Täsmäsyön.
Olen lopettanut laihduttamisen vuosia sitten.
Elämäni ei ole stressaavaa.
En kärsi masennuksesta tai ahdistuksesta.
Nukun riittävästi.
Silti, kaikkien näiden vuosien paranemisyritysten jälkeen, ahmin yhä.
Paranemisprosessin alkuun verrattuna erona on se, että nykyään koen ahmimishäiriön pelkkänä riesana, josta haluan eroon, en minään "salarakkaana" tai "bestiksenä".
Olen suoraan sanottuna toivoton tapaus.
Mietin, voiko olla niin, ettei kaikki ihmiset vain parane, vaikka miten tekisivät työtä paranemisen eteen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
ei sitten vastata
Hei ja hyvä, että kirjoitit tänne,
On tärkeää purkaa mielessä olevia huolia. Et viestissäsi kertonut oletko ollut mukana vertaisryhmissä. Niitä löytyy myös netistä. Esimerkiksi Etelän-SYLI ry:llä on Tukineissä Ahmimistyyppisesti oireilevien ryhmächat https://tukinet.net/teemat/ahmimistyyppisesti-oireilevien-ryhmachat/ryhmachatit/ ja myös muita ryhmächattejä https://tukinet.net/toimijat/etelan-syli-ry/
Myös Syömishäiriöliitto – SYLI ry:llä on Tukinetissä ryhmächattejä, joissa voi keskustella kehosuhteesta ja syömishäiriöistä. https://tukinet.net/teemat/syli-chat-1903200558/ryhmachatit/
Tukinetistä löytyy paljon muitakin palveluita, joista voi saada sekä henkilökohtaista että ryhmämuotoista tukea. https://tukinet.net/
Ystävällisin terveisin
MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata
Silloin kun ahmit niin ota omena ja sano itsellesi että se riittää .
harmi, että näemmä lääkehoidot kokeilematta....
Onko tutkittu toimiiko sun suolistobakteerit normaalisti? Tuohon ehkä lääkehoidollakin viitattiin ylhäällä, en ole varma. Mutta joillakin suolisto ei vain osaa lähettää oikeita signaaleja, jolloin tarvitaan lääkitystä.
Lisäksi se, et olet sairastanut BED:iä lapsesta saakka ja käynyt terapiassa loppujen lopuksi vain 3v voi myös vaikuttaa. Terapian olisi kuitenkin ymmärtääkseni tarkoitus tukea prosessia eli jos et ole vielä ns. valmis niin olisi varmasti hyvä, että voisit edelleen avata ammattilaiselle noita ahmimishetkiä?
Lisäksi en tiedä oletko kuullut käsitteestä primary foods ja secondary foods? Näissä primary foodsit ovat siis kaikkea muuta kuin fyysistä ruokaa: harrastukset, ihmissuhteet, työ, liikunta jne. Ajatuksena on, että kun ensiksi "ruokailee" itsensä täyteen tässä ensimmäisessä kategoriassa niin secondary foodsia eli fyysistä ruokaa ei tarvitse täyttääkseen tuosta ensimmäisestä kategoriasta jäänyttä tyhjyyttä.
Itselläni myös edelleen 15 vuoden jälkeen välillä ahmimista, mutta tuo primary/secondary food on auttanut mua tosi paljon! Koska oikeasti totta se on: jos mun arki on täynnä mua inspiroivia, motivoivia ja aikaa kuluttavia asioita niin mulla ei yksinkertaisesti riitä aikaa miettimään mättömistä tai etenkään toteuttamaan sitä.
Eli eläthän tällä hetkellä oikeasti unelmaelämääsi, jolla saat itsesi täytettyä ja koet, että mikään ei voisi olla paremmin? Tsemppiä tosi paljon! En usko, et kukaan on toivoton tapaus, mutta jotkut vaan joutuu etsimään omaa poispääsyään pidempään. :(