51 vuotta naimisissa.

Anonyymi-ap

Eli iäkäs pariskunta, jonka parisuhde ei ole aivan sitä mitä oli naimisiin mennessä ja pitkään sen jälkeenkin. Hyvin usein päivä menee siihen, että pienestä nahistelusta muodostuu mittaviakin riitoja. Erilaisia iän tuomia sairauksia molemmilla, sekin varmasti laskee sietokynnystä toisen sanomisiin. Molemmat viettää päivänsä melkein kokonaan omissa huoneissaan, keittiössä yhdessä ruokailua, joskus syödäänkin omissa huoneissa.
Ulkona kävely, usein kolmekin tuntia päivässä saa aikaan huomattavan olon paranemisen. Tuntuu, että puolet vaivoista jää ulos johonkin ja kotona jaksaa taas hetken olla, sanosiko, jopa ihan tyytyväinen oloonsa.
Erota ei näin vanhana tohdi, eikä puolison vielä heikomman terveydentilan vuoksi haluakkaan. Lähes omaishoitajana ei voisi kuvitella jättävänsä elämänkumppania yhteiskunnan ja sen terveydenhoidon huomaan. Haluaa kiukutteluista ja pahastakin olosta huolimatta hoitaa avioliittonsa loppuun asti, tässä vastamäessäkin.

36

333

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Nii-in, eihän se avioliitto kuten ei mikään ihmissuhde pysy samana vuosikymmeniä. Jokaisella on oma elämä ja sitten nämä ihmissuhteet. Oma elämä rakentuu omien valintojen ja päätösten mukaisesti ja näitä ihmissuhteita jokainen hoitaa ja ylläpitää taitojensa ja kiinnostuksen mukaisesti.

      Meillä on takana reilut 40 vuotta avioliittoa, yhdessä olemme olleet noin 50 vuotta. Vielä pussaillaan ja halitaan ja tehdään kaikkea mukavaa yhdessä. Riitoja ja erimielisyyksiä on, mutta rakkautta ja välittämistä enemmän.

      Kodin ilmapiiri on hyvin merkityksellinen omalle ja parisuhteen hyvinvoinnille ja siinä kummallakin on fifty-fifty osuus.

      • Anonyymi

        Hyvä olisi, jos molemmilla olisi tahoillaan puuhasteltavaa. Joku ihan haettu harrastus.
        Kun olimme työikäisiä, kummallakin on ollut työelämänsä, työkaverinsa.
        Monelle työstä siirtyminen eläkkeelle voi olla shokki, suorastaan liian iso muutos.
        Ehkä kannattaisi istua pöydän ääreen ja funtsia yhdessä, miten eteenpäin.
        Seurakunnista saa myös tukipalvelua keskustelulle.
        Punnita kannattaa, milä on kivaa, mitä kivaa voi tehdä yhdessä ja mitä kumpikin haluaisi hösätä itsekseen tai hatårrasteryhmässä.
        Beng
        Älkää käpertykö. Tuskin olette ainut pariskunta seitsemänkymppisissä, jotka ovat huolimatta useista vuosista, eksyksissä. Riitely ei oikein anna mitään.
        Hyvä aloitus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä olisi, jos molemmilla olisi tahoillaan puuhasteltavaa. Joku ihan haettu harrastus.
        Kun olimme työikäisiä, kummallakin on ollut työelämänsä, työkaverinsa.
        Monelle työstä siirtyminen eläkkeelle voi olla shokki, suorastaan liian iso muutos.
        Ehkä kannattaisi istua pöydän ääreen ja funtsia yhdessä, miten eteenpäin.
        Seurakunnista saa myös tukipalvelua keskustelulle.
        Punnita kannattaa, milä on kivaa, mitä kivaa voi tehdä yhdessä ja mitä kumpikin haluaisi hösätä itsekseen tai hatårrasteryhmässä.
        Beng
        Älkää käpertykö. Tuskin olette ainut pariskunta seitsemänkymppisissä, jotka ovat huolimatta useista vuosista, eksyksissä. Riitely ei oikein anna mitään.
        Hyvä aloitus.

        Minä joka olen ollut yksin jos muutaman vuoden leskenä, huomaan ystävien nahistelut m siis niiden. Jotka eivät nuorempana nahistelleet ainakaan toisten läsnäollessa.
        Mutta nyt on toisin , riitaa riitaa monella. Nauratti oikein kun yksikin rouva sanoi kiukus päissään että ” missä se måniin lukee että on oltava koko elämä yhdessä ventovieraan ihmisen kanssa ” siis olivat 60 vuotta aviossa ja kuolivat hiljattain molemmat sairauksiinsa muutaman viikon väliajoin . Mutta kyllä he toisiaan rakastivat mutta kyllästyttävää oli kåtietenkin kun lapsetkin olivat muuttaneet eri kaupunkeihin. Eivätkä ehtineet niin usein kylään .ime emme riidelleet mieheni kanssa koskaan , jos jotain oli vinossa niin puhuttiin niistä toistemme kanssa . Silti saattoi joskus toisen joku tapa tai tekeminen ärsyttää mutta silloinkin annoimme vaan ärsytyksen mennä ohitse. Ainoastaan hyviä muistoja mielessä hänestä .
        Tätini sanoi aina ” ettei tuokaan niin normaalia ole jos ei välillä edes riidellä” hän kyllä piti riitelystä huolen itse omassa suhteessaan .
        Joten ihmiset on erilaisia, sanotaanhan että riita puhdistaa ilmaa . Joten kukin tavallaan .


    • Anonyymi

      55v aviossa. Pelkistettynä: Kiima laimenee, kiintymys voimistuu.
      Olemme itsenäisiä ihmisiä eikä kumpikaan sa olla kynnysmatto mutta varsinaista riitaa emme ole onnistuneet saamaan aikaan kertaakaan.
      Kumpikaan ei ole koskaan vaatinut kumppaniltaan mitään.
      Halut ja toiveet on luontevasti puettu muotoon "ootko ajatellu, mitä jos, tuollakii ois tuollasta, mite siun kuntos on" jne. Kumpikaan ei ole joutunut "selkä seinää vasten" vaan aina on jäänyt tilaa keskutelulle kumppaninkin mielipiteen pohjalle.
      Ilmeisesti tämä asenne oli eräs tekijä miksi viihdyimme yhdessä parin vuoden seurusteluajan ja päädyimme avioon.
      Eräs perustekijä on ehdoton luottamus ja realismin taju.
      Aidosti yhtäläinen näkemys arkielämän perusasioista. Talouden hoitaminen, yhteiselämän tavoitteet ja keinot, yhteiset kiinnostuksen kohteet ja osa harrastuksista, yhteskunnalliset mielipiteet, lasten kasvatuksen periaatteet yms.
      Kaikkinensa, periaate "tuotamme toisillemme hyvää mieltä" saa vieläkin konkreettisia ilmenemismuotoja.

      • Anonyymi

        Tärkeää muuten olisi, että kumpainenkin osaa netissä hoitaa raha-/tiliasioita.
        Mikään ei oke nii kamalaa, jos osaavamman terveys huononee ja toinen on ihan peukalot kämmenellä. Joten kandee välittää siitä osaamisesta.
        Lampun vaihto. Sulakkeen vaihto. Taloyhtiön kokouksen paperit. Monet sopimukset. Jne.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tärkeää muuten olisi, että kumpainenkin osaa netissä hoitaa raha-/tiliasioita.
        Mikään ei oke nii kamalaa, jos osaavamman terveys huononee ja toinen on ihan peukalot kämmenellä. Joten kandee välittää siitä osaamisesta.
        Lampun vaihto. Sulakkeen vaihto. Taloyhtiön kokouksen paperit. Monet sopimukset. Jne.
        Beng

        Ihan totta , itse huomasin vasta miehen kuoleman jälkeen miten paljon oli asioista mitä hän oli tehnyt ilman että olin niitä edes huomioinut. Ensimmäinen pulmana oli kellarissa että pitääkö sille lämpö laitteille jotakin tehdä , onneki osasin maksella raha asiat netin kautta. Lumen luonnit tontilta . Auton huollot, jne paljon asioita mitä tuli eteen hänen poistuessa maailmasta. Onneksi poikani sentään osaa , neuvoa asioissa mistä en ymmärrä. Ja firmoilla teetän lumenluonnit en viitsi lapsille soittaa kaikilla heillä omat perheet työt ja talonsa hoidettavana , mutta usein vaan on niin että se joka jää yksin ei ole ehkä hoidellut esim laskuja itse ja siinä tulee ongelmia . Ja miehet jotka jää yksin niin uusilla on tullut ongelma pyykkikoneen kanssa , kas kun vaimot ovat usein ihan ottaneet sen työn aina itselleen .
        Joten hyvä olisi kun kumpikin osasi asioista huushollissa silloin kun jompi kumpi lähtee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan totta , itse huomasin vasta miehen kuoleman jälkeen miten paljon oli asioista mitä hän oli tehnyt ilman että olin niitä edes huomioinut. Ensimmäinen pulmana oli kellarissa että pitääkö sille lämpö laitteille jotakin tehdä , onneki osasin maksella raha asiat netin kautta. Lumen luonnit tontilta . Auton huollot, jne paljon asioita mitä tuli eteen hänen poistuessa maailmasta. Onneksi poikani sentään osaa , neuvoa asioissa mistä en ymmärrä. Ja firmoilla teetän lumenluonnit en viitsi lapsille soittaa kaikilla heillä omat perheet työt ja talonsa hoidettavana , mutta usein vaan on niin että se joka jää yksin ei ole ehkä hoidellut esim laskuja itse ja siinä tulee ongelmia . Ja miehet jotka jää yksin niin uusilla on tullut ongelma pyykkikoneen kanssa , kas kun vaimot ovat usein ihan ottaneet sen työn aina itselleen .
        Joten hyvä olisi kun kumpikin osasi asioista huushollissa silloin kun jompi kumpi lähtee.

        Minä huomasin vaimoni poistumisen vasta sitten, kun keittiön tiskivuori oli melkein kattoon asti ja aamupalaakaan ei ollut aikoihin valmiina.
        Mutta en osannut kiinnittää näihin huomiota ajoissa, koska olen jo kolmannen polven poikamies.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tärkeää muuten olisi, että kumpainenkin osaa netissä hoitaa raha-/tiliasioita.
        Mikään ei oke nii kamalaa, jos osaavamman terveys huononee ja toinen on ihan peukalot kämmenellä. Joten kandee välittää siitä osaamisesta.
        Lampun vaihto. Sulakkeen vaihto. Taloyhtiön kokouksen paperit. Monet sopimukset. Jne.
        Beng

        Meillä on aina kaikki ollut yhteistä. Tilit ehdolla rva TAI hra. Rinnakkaiset luottokortit samalle käyttelytilille. Tallelokerolle pääsy molemmilla yms.
        Netin käyttö rahaliikenteen hoitamiseen on jakautunut siten, että minä olen tehnyt toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ja vaimo hoitanut kertaluontoiset maksut mutta hän näkee kokonaisuuden.
        Käytännön syistä kotivuosinaan vaimoni hoiti kaiken maksuliikenteen.
        Molemmilla on pääsy toistemme läppäreille.
        Puhelimeni lojuu oh:n pöydällä ja vaimoni vastaa siihen kuten myös lukee tekstiviestit ja hälyttää minut asian niin vaatiessa.
        Kolmioomme kohdistuvissa tarpeissa vaimoni joutuisi turvautumaan tuttaviin.
        Päivittäisiin tarpeisiin vaimoni ei tarvitse autoa.
        Kaikki mieleemme tulleet testamentit ja tahdot teimme yli 20 vuotta sitten silloisessa, uhkaavassa tilanteessa.
        Ainoan poikkeuksen tekee Espanjan asuntomme ja Deutsche Bankin tilitapahtumat. Vaimo lukee sikäläisen taloyhtiön postin ja mapittaa harkintansa mukaan DB:n postin joka tulee paperisena.
        Asioista ei ole syntynyt näkemyseroja!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä on aina kaikki ollut yhteistä. Tilit ehdolla rva TAI hra. Rinnakkaiset luottokortit samalle käyttelytilille. Tallelokerolle pääsy molemmilla yms.
        Netin käyttö rahaliikenteen hoitamiseen on jakautunut siten, että minä olen tehnyt toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ja vaimo hoitanut kertaluontoiset maksut mutta hän näkee kokonaisuuden.
        Käytännön syistä kotivuosinaan vaimoni hoiti kaiken maksuliikenteen.
        Molemmilla on pääsy toistemme läppäreille.
        Puhelimeni lojuu oh:n pöydällä ja vaimoni vastaa siihen kuten myös lukee tekstiviestit ja hälyttää minut asian niin vaatiessa.
        Kolmioomme kohdistuvissa tarpeissa vaimoni joutuisi turvautumaan tuttaviin.
        Päivittäisiin tarpeisiin vaimoni ei tarvitse autoa.
        Kaikki mieleemme tulleet testamentit ja tahdot teimme yli 20 vuotta sitten silloisessa, uhkaavassa tilanteessa.
        Ainoan poikkeuksen tekee Espanjan asuntomme ja Deutsche Bankin tilitapahtumat. Vaimo lukee sikäläisen taloyhtiön postin ja mapittaa harkintansa mukaan DB:n postin joka tulee paperisena.
        Asioista ei ole syntynyt näkemyseroja!

        Pyykkikone unohtui. Teen kaiken muun mutta rättihuoltoon en puutu. Lähin pesula on noin 300m:n päässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tärkeää muuten olisi, että kumpainenkin osaa netissä hoitaa raha-/tiliasioita.
        Mikään ei oke nii kamalaa, jos osaavamman terveys huononee ja toinen on ihan peukalot kämmenellä. Joten kandee välittää siitä osaamisesta.
        Lampun vaihto. Sulakkeen vaihto. Taloyhtiön kokouksen paperit. Monet sopimukset. Jne.
        Beng

        Tämä on niin totta - seuraan vierestä kun puolisoni hoitaa lähes päivittäin vanhan äitinsä puolesta asioita kun isänsä makaa palvelukodissa toimintakyvyttömänä ja tosiaan äiti ei osaa tehdä yhtään mitään. Vanhemmat asuivat omakotitalossa, jossa nyt siis anoppi asuu yksin ja lumityöt, pikkurempat, television säädöt, puhelimen asetukset, vakuutusasiat ym.ym kaikki kaatuneet puolisoni niskaan. Ei hyvä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on niin totta - seuraan vierestä kun puolisoni hoitaa lähes päivittäin vanhan äitinsä puolesta asioita kun isänsä makaa palvelukodissa toimintakyvyttömänä ja tosiaan äiti ei osaa tehdä yhtään mitään. Vanhemmat asuivat omakotitalossa, jossa nyt siis anoppi asuu yksin ja lumityöt, pikkurempat, television säädöt, puhelimen asetukset, vakuutusasiat ym.ym kaikki kaatuneet puolisoni niskaan. Ei hyvä!

        " ... kaikki kaatuneet puolisoni niskaan." ? Asenteesi on anuksesta. Lienet ikävä ihminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " ... kaikki kaatuneet puolisoni niskaan." ? Asenteesi on anuksesta. Lienet ikävä ihminen.

        Miehesi äidille melkoinen muutos. Lienee hyvin iäkäs.
        Yritä ymmärtää.
        Takertua ei pitäisi antaa, mutta mutta. Yritä.
        Beng


    • Anonyymi

      Meillä sillai, toisella huono kuulo. Jos pitää kuulolaittteita menee päivä mukavasti. Päiviä , jolloin ei laita kojeita käyttöönsä, ei juuri tee mieli kommunikoida. Ei jaksa huutaa ,eikä hitaasti artikuloida. Silloin olen hiljaa.

    • Anonyymi

      Avoliitossa olo on kuin häkkilinnun elo, koskaan ei ole vapaa. Ihmettelen miten toiset jaksavat olla 50 vuotta yhdessä?

      • Anonyymi

        Sitä ihminen valitsee elämänkumppanin kuka minkäkinlaisin kriteerein.
        Vapaus ja ei-vapaus. Paljonko on itse valmis antamaan vapautta.
        On saatava tehdä niitä itselleen tärkeitä juttuja ja annettava toisenkin tehdä.
        Muutoin ihminen syyttelee toista, vaikka itse 'luopuu' vapaudestaan. Miksi?
        Mustasukkaisuus voi teetättää ihmisillä mitä omituisempia ilmenemismuotoja.
        Joku haluaa omistaa toisen ja viilettää omia menoja.
        Balanssi.
        Miksi ottaa elämänkumppania, jos närästää.
        Beng


      • Anonyymi

        Miksi pitäisi mennä naimisiin ja elättää vierasta ihmistä?


      • Anonyymi

        Häkkilintu? Kotivuosien jälkeen kannustin vaimoa PAM:n ay-toimintaan. Paikallisen lisäksi myös koulukseen. Samoin paikallispolitiikkaan.
        Esimerkiksi piti PAM:n liittopäivillä ( tai joku sellainen ) alustuksen työaikojen vaihtoehdoista.
        Olin itse 12 vuotta arkiviikot puutteen torjunnassa muualla.
        Silloin vaimo oli tavallaan jumissa koska halusi olla kotona kanssani viikonloput.
        Muulloin hän teki 5vrk - 3vko tyttöjen matkoja Keski-Euroopan kaupunkeihin, Kroatiaan, Sisiliaan ja Espanjan asunnollemme.
        Itse jouduin olemaan kodistamme pois niin paljon, etten lähtenyt yksin mihinkään.
        Muutamalla työmatkalla vaimo oli mukana. Englanti, Saksa, Itävalta. Naapurimaita en viitsi laskea.
        1970 jälkeen meille kertyi yhteisiä ulkomaan reisuja yhteensä noin 18 kuukautta. 4 maanosaa, 52 valtiota jos Vatikaani, San Marino, Monaco ja Andorra lasketaan.
        Ei ole vaimo valittanut häkin ahtautta. Silloin kun hän on ollut häkin ulkopolella niin minusta on ollut kolkko herätä hiljaisessa makuuhuoneessa ja ilmeisesti olen tajunnut unen läpi, ettei kukaan ole nykinyt tuplatäkin reunaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi pitäisi mennä naimisiin ja elättää vierasta ihmistä?

        Jos on niiin tyhmä, että menee ihan avioon asti vieraan ihmisen kanssa, niiin moka on oma. Siinä tapauksessa ei tietenkään tajua myöskään, miksi ja miten avioissa eletään, ollaan ja toimitaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos on niiin tyhmä, että menee ihan avioon asti vieraan ihmisen kanssa, niiin moka on oma. Siinä tapauksessa ei tietenkään tajua myöskään, miksi ja miten avioissa eletään, ollaan ja toimitaan.

        21:17
        Onneksi voi elää avoliitossa ja virallistaa sen, jos haluaa.
        Nuorenahan, kun rakastutaan, maailma on vaalean ruusunpunainen.
        Elämäähän on eletty vielä vähän. Viattomasti.
        Siinähän se vitsi on.
        Aikuistuuko ihminen ja käsittääkö ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset?
        Ja kun vaaleanpunainen sumu haihtuu, niin on mitään jäljellä?
        Beng
        Olen kuullut sellaistakin, että poikakaveri otettiin, kun muillakin oli, mentiin avioon ja tehtiin lapset. Arvannette, miten kävi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        21:17
        Onneksi voi elää avoliitossa ja virallistaa sen, jos haluaa.
        Nuorenahan, kun rakastutaan, maailma on vaalean ruusunpunainen.
        Elämäähän on eletty vielä vähän. Viattomasti.
        Siinähän se vitsi on.
        Aikuistuuko ihminen ja käsittääkö ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset?
        Ja kun vaaleanpunainen sumu haihtuu, niin on mitään jäljellä?
        Beng
        Olen kuullut sellaistakin, että poikakaveri otettiin, kun muillakin oli, mentiin avioon ja tehtiin lapset. Arvannette, miten kävi.

        Ihan sama nykyisin, ollakko avo-vai avioliitossa, kun avioeron saa niin helposti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan sama nykyisin, ollakko avo-vai avioliitossa, kun avioeron saa niin helposti.

        Minusta on hyvä, että voi erota 'helposti'.
        Tosiasiassa tuskin ero on mikään helppo elämänkokemus.
        Liikaa noita uutisia, missä puoliso tapetaan, vaikka on pieniä lapsiakin.
        Narsisti tai psykopaatti puolisona tai ilmapiiri uhkaava, nyrkin ja hellan välissä, pois sellaisesta pitäisi päästä. Luemme näistä surullisista uutisista päivittäin.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta on hyvä, että voi erota 'helposti'.
        Tosiasiassa tuskin ero on mikään helppo elämänkokemus.
        Liikaa noita uutisia, missä puoliso tapetaan, vaikka on pieniä lapsiakin.
        Narsisti tai psykopaatti puolisona tai ilmapiiri uhkaava, nyrkin ja hellan välissä, pois sellaisesta pitäisi päästä. Luemme näistä surullisista uutisista päivittäin.
        Beng

        Sanotaanko niissä uutisissa aina sivilisääty eli onko he olleet aviossa, avoiitossa vaiko vaan seurustelleet?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanotaanko niissä uutisissa aina sivilisääty eli onko he olleet aviossa, avoiitossa vaiko vaan seurustelleet?

        9:36
        Kyllä jossain vaiheessa kerrotaan. Isä- tai äitipuolisana ja uusioperhe kertoo jo.
        Beng


      • Anonyymi

        Se on totta, että monet ihmettelevät pitkiä vuosikymmenten parisuhteita kun taas esim. minä en lainkaan koska itse sellaisessa olen. Kyse ei ole mistään jaksamisesta vaan ihan päinvastoin, saan paljon hyvää ja energiaa puolisostani ja hänen kanssaan olemisesta ja ylipäätään siitä, että minulla on puoliso, jota rakastaa ja jolta saan rakkautta.


    • Anonyymi

      Naimisiin ku mennään nii ainoastaan sänkyhommat mielessä !
      Olihan se hienoa aikaa :)
      46 vuotta yhress.-
      Ku kissa ja koira .-

      :-)

      • Anonyymi

        Yeap, ja juuri siitä syystä niitä avioeroja on niiin hlvt:n paljon, kun toisessa ei kiinnosta muu kuin se, mitä siellä sängyssä tehdään.


      • Anonyymi

        Ei sänkyhommat avioliittoa tarvitse.

        Hyvin sujuu ilman avioliittoakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei sänkyhommat avioliittoa tarvitse.

        Hyvin sujuu ilman avioliittoakin.

        Lattialla voi nokkua, jos ei asuntoa ni veneen alla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yeap, ja juuri siitä syystä niitä avioeroja on niiin hlvt:n paljon, kun toisessa ei kiinnosta muu kuin se, mitä siellä sängyssä tehdään.

        Mielestäni sänky on hyvin törkeä paikka.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielestäni sänky on hyvin törkeä paikka.
        Beng

        Po. Minusta sänky on tärkeä paikka.
        Beng


    • Avioliitto muistot vain jäljellä, avioliitossa parasta ettei ole yksin, vuosikymmenten yhdessä olon jälkeen kun toinen poistuu kuviosta vie vuosia tottua yksin olemiseen.
      Nuorena voi onnistua uusi parisuhde, tarpeeksi vanhana ei enään, lopulta kuitenkin toinen poistui kuviosta.
      Elämä muuttunut hengissä pysymiseksi, Essote hoitaa että olet hengissä.

    • Anonyymi

      20 vuotta leskenä, ei ole kaipuuta entiseen, ei yhtään vähää.

      kuka jaksaisi jokapäiväistä naputusta hooh ei kukaan järjissään oleva.

      ...miks nuo sukat on tuossa, ot a pois ne..jne...

    • Anonyymi

      Aloittaja. Tämä nykyisen tilanteen, sanoisinko kärjistyminen alkoi muutama vuosi sitten, kun puolison liikuntakyky meni todella huonoksi. Oikeastaan ainoa paikka, mihin pääsee ja missä päivänsä viettää on olohuoneen sohva. Jalat ei tahdo kantaa ja jos hiukan parenpana päivänä kantaakin, hengästyy jo muutaman metrin jälkeen ja astmasuihketta tarvitaan. Koska omakin terveys horjuu jo melkoisesti, eikä aina jaksa kaikkia välttämättömiäkään kodin asioita heti hoitaa, sekin saa ärtyisyyttä pintaan molemmin puolin.
      Kaikki sellainenkin kotityö, joka ennen tehtiin yhdessä on jäänyt nyt harteilleni. Aamiaisen teko, päivälliset, iltapalat, kaupassa käynnit, siivoukset, pyykkien/astioiden pesut, laskujen maksut ja pankkiasiat ym kodin yleisen järjestyksen pito käy välillä melko ylivoimaiseksi. Siihen ei kaiken touhuamisen keskellä tarvitse toisen paljoa pahasti sohaista kun sanasaota on valmis. Lisäksi kun lähden ns "pään tyhjennys" kävelylenkeille, täytyy järjestää erinäisiä asioita puolisolle valmiiksi mistä ottaa kun en itse ole niitä tarjoamassa.
      Vaikka tämä vuodatus onkin kovin mollisävytteinen, kaikki ei silti ole pelkää kurjuutta. Illalla kun saa puolison nukkumaan, aikaa jää itsellekin hiukan unelmoinnille paremmasta. Kirjojen lukeminen tai ehkä jokin elokuvankin katsominen saa ajatukset lentoon ja arki unohtuu. Jos vielä saa omista vaivoista senverran helpotusta, että nukkuminenkin onnistuu, jaksaa seuraavana päivänä aloittaa taas kaiken alusta.
      Kaiken tämän keskelläkin, rakkaus puolisoon säilyy, vaikka joskus tuntuukin, että henkilö ei ole enään se sama kuin silloin 70-luvun alussa. Täytyy vaan muistaa nauttia niistä pienistäkin onnen pipanoista mitä elämä vielä kuitenkin tarjoaa. Monella menee varmasti paljon huonomminkin. Hyvää kevään odotusta.

      • Anonyymi

        Sinä vaikutat vähän väsyneeltä.
        Miten palkitsisit itseäsi tai voisitko teetättää isomman siivouksen 1 - 2 kk:ssa. Välillä riittäisi keveämmät huitaisut. Muista kotitalousvähennys. Omavastuu 100 € aluksi.
        Pidä 1 einespäivä = 1 helppo päivä.
        Senioripalvelusta voisit saada neuvoa. Kait siellä sellainen numero on?
        Voisiko puolisosi päästä fysiatriseen kuntoutukseen: nouto ja palautus.
        Beng
        Puolestasi ajattelen, ettet sisukkuudessasi vain uuvu.
        Hyvää kevättä.
        Saa niitä helpotuksia harkita, ei se ole kohtuutonta.


    • Tarkemmin ajateltuna päivät aika tylsiä, saman toistoa päivät toistaa itseään. Ainoa lohtua kaikki on järjestyksissä, ei tarvitse ressaantua ei kiire mihinkään, valveilla ollessa tietty rytmi lääkkeet pari kertaa päivässä, ruokailu rytmi kohdallaan. Nukkuminen vähän epämääräistä, herään joka yö 2-3 aikoihin, hesarin uutiset ilmestyy yöllä klo 02 siinä menee aikansa saatan keittää kahvit, yle areenasta löytyy aina katseltavaa, tai luen, sitten jatkan nukkumista, iltapäivä unet.
      Tekemisen puute, ruuan laitto, eilen leivoin lohipasteijoita, muutama kuukausi pääsee pyöräilee lähiseuduille, on kevät luonto herää.

      • Anonyymi

        Onko sulla kiikarit, vihko ja kynä?
        Voisit tehdä havaintoja.
        Kaikenlaisista eläimistä ja everkontiaisista (=ötököistä).
        1.3. on hyvä aloituspäivä.
        Ajattele. Kohta saa heittää talvitakit ja -kengät.
        Ja sitten painelet pyörällä.
        Beng
        Eiköhän aika monella ole päivärutiinit. Se on tietyllä tavalla hyvä. Ei ole sitä työrutiinia.
        Minusta jotkut asiantuntijat ovat tästä maininneet, että eläkkeelläkin hyvä olis.
        Minä tykkään verkkaisesti melkein mitäänsanomatyomista päivistä.
        Niin monta vuotta, kun piti aina ottaa huomioon kaikkea, kaikkia, suunnitella, tarkistaa.
        Ei enää.
        Minä en ymmärrä eläkeläisiä, joiden pitää olla menossa tai tulossa jonnekin jostakin.
        Ei minulle ole sillä merkitystä. Kuka tahansa voi lähteä. Senkun ostaa lipun ja häipyy.
        Tällaista jaaritusta ole kuunnellut ja olen sanonut, ettei kiinnosta. Ei kun jatkuu, jatkuu.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      66
      4643
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      14
      2269
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1784
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1518
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      31
      1459
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1318
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1237
    8. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      13
      1146
    9. 23
      1092
    10. Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä

      Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      291
      1014
    Aihe