Yle selvitti pitkään piilossa olleet verotuet: Suomen valtio antaa satoja miljoonia euroja pörssiyht

Yle selvitti pitkään piilossa olleet verotuet: Suomen valtio antaa satoja miljoonia euroja pörssiyhtiöille, jotka maksavat samaan aikaan jättiosinkoja

Teollisuuden mielestä Suomi ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa ilman verohuojennuksia. Suurten pörssiyhtiöiden saamat tuet ovat kuitenkin vain promilleja niiden liikevaihdosta.



Avaa kuvien katselu

EETU PIETARINEN, 

RIKU ROSLUND

28.2.2018 12:03•Päivitetty 1.3.2018 10:53

Jaa

Suomessa jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia.

Näistä suorien tukien osuus on miljardi ja verohuojennuksina annettavien tukien osuus kolme miljardia euroa. Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on tänä vuonna 55,7 miljardia. Suorat tuet rahoitetaan valtion budjetista, kun taas verotuet eivät näy valtion menoissa mutta vähentävät valtion keräämiä veroja.

Merkittävä osa verotuista myönnetään perinteisen teollisuuden yrityksille, jotka käyttävät tehtaillaan paljon energiaa. Tällaisia yrityksiä on paljon esimerkiksi paperi- ja terästeollisuudessa.

Satojen miljoonien tukien avulla energiasyöpöt yritykset voivat saada huomattavia veronpalautuksia maksamistaan energiaveroista. Lisäksi ne saavat sähköä muuta elinkeinoelämää ja kuluttajia halvemmalla. Esimerkiksi matkailu- ja palvelualalla maksetaan sähköstä kalliimpaa hintaa kuin paperitehtailla.

Yle selvitti, mitkä yritykset hyötyvät verotuista eniten. Suurimmat verohuojennukset menevät varakkaille pörssiyhtiöille. Monet niistä tekevät kovaa tulosta ja jakavat vuosittain kymmenien tai jopa satojen miljoonien osingot omistajilleen. Tukisummat ovat vain promilleja yritysten liikevaihdosta.



Avaa kuvien katselu

Verotukia on kritisoitu monesta suunnasta. Työ- ja elinkeinoministeriön mielestä perinteiselle teollisuudelle annetut veronpalautukset ja alennukset sähkön hinnasta ovat tehottomia. Ympäristöministeriö puolestaan arvioi, että tuet todennäköisesti kannustavat lisäämään sähkön ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä, vaikka Suomen tavoitteena on päästöjen vähentäminen.

Kaikesta kritiikistä huolimatta tuet ovat saaneet olla rauhassa ainakin toistaiseksi. Yksi syy siihen on, että teollisuus puolustaa saavutettuja etujaan sinnikkäästi. Kerroimme pari viikkoa sitten, miksi hallitus toisensa jälkeen on jättänyt yritystuet rauhaan.

Parlamentaarinen työryhmä pohtii parhaillaan Suomen yritystukiviidakon karsimista. Sen on tarkoitus antaa leikkauslistansa maaliskuun puolivälin tienoilla.

Työryhmää johtava kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoi hiljattain Ylen A-studiossa, että huono yritystuki on “esimerkiksi sellainen, joka aiheuttaa ilmastopäästöjä ja joista Suomi joutuu osana kansainvälistä yhteisöä maksamaan”.

Yritystukijärjestelmää on kehitetty teollisuuden ehdoilla, koska se on ollut perinteisesti tärkeää Suomen taloudelle. Nyt poliitikot joutuvat pohtimaan, kohteleeko järjestelmä epäreilusti esimerkiksi matkailu- ja palvelualaa.

Tukisummat moninkertaisesti osinkoihin

Yle keräsi selvitykseensä tiedot kahdesta savupiipputeollisuuden tärkeimmästä verotuesta.

Niiden arvo oli viime vuonna noin 830 miljoonaa euroa. Ensimmäinen tuki on viralliselta nimeltään on energiaintensiivisten yritysten veronpalautus. Sen ansiosta paljon energiaa käyttävät teollisuusyritykset voivat saada huomattavan osan maksamistaan sähköveroista takaisin valtiolta. Tuesta puhutaan tässä jutussa veronpalautuksena tai veroleikkurina.

Teollisuuden veroleikkuri ja sähköveron alennus

Energiapuolen kaksi suurinta verotukea ovat energiaintensiivisten yritysten, kaivosteollisuuden ja kasvihuoneiden veronpalautus sekä teollisuuden, kasvihuoneiden ja konesalien alempi sähköverokanta. Näiden tukien arvo on tänä vuonna yhteensä noin 830 miljoonaa.

Yritys voi saada palautuksina enimmillään 85 prosenttia maksamistaan energiaveroista, jos niiden suuruus on vähintään 0,5 prosenttia yrityksen jalostusarvosta. Jalostusarvo kuvaa yrityksen tuottamista tavaroista ja palveluista saatua arvonlisäystä kustannusten jälkeen. Palautusta saa 50 000 euron ylittävältä osuudelta.

Veroleikkurin lisäksi teollisuus maksaa käyttämästään sähköstä energiaveroa 0,69 senttiä kilowattitunnilta, kun hinta kotitalouksille ja muulle elinkeinoelämälle on 2,24 senttiä. Molemmissa veroluokissa sähköstä maksetaan lisäksi huoltovarmuusmaksua 0,013 senttiä kilowattitunnilta.