Kansa ennustaa oikein. Tätä menoa Suomen talous heikkenee lisää

Jotta talous oikeasti pyörii sen rahan joka liikkuu on oltava ansaittua rahaa, ei siis sosiaalisia tulonsiirtoja!

Extyökkäri kirjoitti:

Jotta talous oikeasti pyörii sen rahan joka liikkuu on oltava ansaittua rahaa, ei siis sosiaalisia tulonsiirtoja!

Ei pidä paikkaansa, et ilmeisesti tunne taloustiedettä.
On ihan sama mistä raha tulee, kunhan se käytetään kulutukseen eikä pistetä patjan alle.

Suhteessa eniten kuluttavat pienituloiset, koska he tarvitsevat ruokaa ja muita välttämättömyystarvikkeita. Varakkaat voivat panna rahat säästöön kuluttamisen sijaan. Siksi talouskasvu nopeutuu eniten köyhimmille tehdyillä tulonsiirroilla.

Esinerkiksi monien persujen ihailema Donald Trump otti surutta velkaa ja sai talouden kasvamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa, et ilmeisesti tunne taloustiedettä.
On ihan sama mistä raha tulee, kunhan se käytetään kulutukseen eikä pistetä patjan alle.

Suhteessa eniten kuluttavat pienituloiset, koska he tarvitsevat ruokaa ja muita välttämättömyystarvikkeita. Varakkaat voivat panna rahat säästöön kuluttamisen sijaan. Siksi talouskasvu nopeutuu eniten köyhimmille tehdyillä tulonsiirroilla.

Esinerkiksi monien persujen ihailema Donald Trump otti surutta velkaa ja sai talouden kasvamaan.

Lue lisää

Kun ansaitset palkkasi, niin samalla syntyy uutta kaupattavaa. Jos käytät sosiaalista tulonsiirtoa niin ei synny kuin kiukkua kun jonkun muun ansiot on annettun sinun kulutettavaksesi!

Säästöt ovat t'rkeä osa taloutta, nillä rahoitetaan yritystoimintaa ja niillä tulee toimeen uli pula-aikojen ja koronakriisien. Suosittelen säästämistä jokaiselle. Itsellänikin on työajan säästöjä vieläkin jäljellä ja se antaa vapauden toimia ihan eri tavoin kuin vain eläkkeen voimin!

Extyökkäri kirjoitti:

Kun ansaitset palkkasi, niin samalla syntyy uutta kaupattavaa. Jos käytät sosiaalista tulonsiirtoa niin ei synny kuin kiukkua kun jonkun muun ansiot on annettun sinun kulutettavaksesi!

Säästöt ovat t'rkeä osa taloutta, nillä rahoitetaan yritystoimintaa ja niillä tulee toimeen uli pula-aikojen ja koronakriisien. Suosittelen säästämistä jokaiselle. Itsellänikin on työajan säästöjä vieläkin jäljellä ja se antaa vapauden toimia ihan eri tavoin kuin vain eläkkeen voimin!

Lue lisää

Kotimarkkinoille tavaroita ja palveluita myyvä yritys ei kysele asiakkaalta, mistä tämä on euronsa saanut. Kauppiaalle jokainen euro on yhtä arvokas. Kauppiaan näkökulmasta optimaalisin tilanne on sellainen, että kansalaisten ostovoima kasvaisi ja jakautuisi mahdollisimman lavealle. Tämä on kotimarkkinayrittäjän kuten vaikkapa elintarvikkeita myyvän kauppiaan unelmatilanne. Hänen kannaltaan huono tilanne, jos vain harvat kykenevät ostamaan hänen kaupastaan vaan joutuvat menemään hakemaan ruokansa esim. leipäjonoista. Rikkaampien ostot eivät paikkaa sitä vajetta, koska kukaan ei osta ruokaa normaalisti juurikaan yli sen kuin pystyy syömään. Kauppias voi tuntea kiukkua sen vuoksi, että varakkaat laittavat rahansa ulkomaanmatkoihin eivätkä osta hänen kaupastaan riittävästi. Tulonsiirrot takaavat sen, että ainakin osa ulkomaan matkoihin menevästä rahasta hyödyttää tätä kotimaista kauppiastamme Suomessa.

Kun vienti ei oikein vedä, silloin kannattaa pitää huolta kotimaisesta ostovoimasta ja sen laveudesta. Nykyinen oikeistohalitus ei toimillaan pidä, mistä linkin toimittaja Jan Hurri oikein huomauttaa.

Viennin osalta ongelma ei ole nyt suomalainen palkkakilpailukyky eikä myöskään euron arvo. Meidän päävientikohteemme on myös euromaa ja sillä menee nyt varsinkin energiamuutoksen vuoksi heikosti. Tämänkin Hurri toi hyvin esille. Kun Saksa ja sen myötä moni muu eurooppalainen valtio ei kykene entiseen malliin ostamaan vientituotteitamme, talous hiipuu siinä väkisinkin. Saksan talouden huolet ovat myös meidän talouden huolia. Aiemminhan EUssa on tuettu yhteisesti joidenkin maiden heikennyttä taloutta, jotta se heikkous ei tarttuisi kaikkiin maihin. Siinä on onnsituttu kohtuullisen hyvin. Mm. Irlanti ja Kreikka ovat nousseet alhon suosta. Saksa on liian iso pala tuettavaksi, koska se Euroopan talousveturi. Saksan pitäisi nyt korjata nopeasti energiapolitiikkaansa ja ottaa saksalaisen nuukuuden taas ohjenuorakseen vientitalouden yskimisen lopettamiseksi. Kun Saksan autoteollisuuden hihnoilta alkaa taas tavaraa tulla, niin se lisää kyllä myös suomalaisen metalliteollisuustuotteiden kysyntää.

Sitä odotellessa Suomessa pitäisi panostuu vihreään teknologiaan eli laajentaa teollista kapasiteettiamme. Monipuolistamalla vientiteollisuutta emme olisi niin paljon riippuvaisia Saksasta ja joistakin muista vientikohteistamme.

Säästöillä todennäköisesti näivetämme yritystoimintamme. Yleensä on nimittäin niin, että eturintaman valtiot saavat aina ensin suurimmat voitot ja pitempikestoiset voitot kuin ne, jotka säästöineen jäävät vuosiksi odottelemaan. Menestyvät yrittäjät, joilla on hyvä liikeidea, eivät toimi niin. He hakevat pääomaa joko luopumalla tulevista voitoistaan yritykseen sijoitettavaa pääomaa vastaan tai sitten lainaavat sitä pääomamarkkinoilta. Useat yritykset voivat olla hyvin velkaantuneita, mutta jos niiden oman ja vieraan pääoman tuotto ja vuotuinen kannattavuus on hyvä liikevaihdon kasvaessa, velkaraha maksaa pian itse itsensä takaisin. Suuria investointeja edellyttä teollisuus kuten metsä- ja metalliteollisuus eivät ole koskaan pärjänneet ilman ulkoa saatuja pääomia, joista lainapääoma on tyypillisin.

Minä en ole pitkään aikaan säästänyt sukan varteen euroakaan. En varmaan ainakaan 30 vuoteen. Ne rahat, jotka jäävät kulutuksen jälkeen, olen aina sijoittanut osakkeisiin eli harjoittanut sitä yritystoimintaa ja ottanut yrittäjäriskin. Olen ihan maailman suurimpien yritysten omistaja tätäkin nykyä. Ei ole tarvinnut katua sellaisten yritysten kuin Microsoft, Meta, Amazon ja Nvidia omistajuutta. Osittain omistamillani yrityksillä on mennyt oikein hyvin. Nvidia ja Super Micro ovat esim. kasvaneet vuodessa arvoltaan kaksinkertaisiksi. Yrittäjämeriittiä siis löytyy. Yhteen konkurssiin menneen yrityksen omistajuuteen olen osallistunut ja pari muutakin on mennyt aika totaalisesti pieleen, mutta ainahan sitä pitää oppirahatkin maksaa. Ja yritystoiminta on riskialtista erityisesti, jos tuote tai yritysjohto ovat huonoja. Esim. Talvivaaran osalta kyse oli johdon kyvyttömyydestä.

mielipidepankki kirjoitti:

Kotimarkkinoille tavaroita ja palveluita myyvä yritys ei kysele asiakkaalta, mistä tämä on euronsa saanut. Kauppiaalle jokainen euro on yhtä arvokas. Kauppiaan näkökulmasta optimaalisin tilanne on sellainen, että kansalaisten ostovoima kasvaisi ja jakautuisi mahdollisimman lavealle. Tämä on kotimarkkinayrittäjän kuten vaikkapa elintarvikkeita myyvän kauppiaan unelmatilanne. Hänen kannaltaan huono tilanne, jos vain harvat kykenevät ostamaan hänen kaupastaan vaan joutuvat menemään hakemaan ruokansa esim. leipäjonoista. Rikkaampien ostot eivät paikkaa sitä vajetta, koska kukaan ei osta ruokaa normaalisti juurikaan yli sen kuin pystyy syömään. Kauppias voi tuntea kiukkua sen vuoksi, että varakkaat laittavat rahansa ulkomaanmatkoihin eivätkä osta hänen kaupastaan riittävästi. Tulonsiirrot takaavat sen, että ainakin osa ulkomaan matkoihin menevästä rahasta hyödyttää tätä kotimaista kauppiastamme Suomessa.

Kun vienti ei oikein vedä, silloin kannattaa pitää huolta kotimaisesta ostovoimasta ja sen laveudesta. Nykyinen oikeistohalitus ei toimillaan pidä, mistä linkin toimittaja Jan Hurri oikein huomauttaa.

Viennin osalta ongelma ei ole nyt suomalainen palkkakilpailukyky eikä myöskään euron arvo. Meidän päävientikohteemme on myös euromaa ja sillä menee nyt varsinkin energiamuutoksen vuoksi heikosti. Tämänkin Hurri toi hyvin esille. Kun Saksa ja sen myötä moni muu eurooppalainen valtio ei kykene entiseen malliin ostamaan vientituotteitamme, talous hiipuu siinä väkisinkin. Saksan talouden huolet ovat myös meidän talouden huolia. Aiemminhan EUssa on tuettu yhteisesti joidenkin maiden heikennyttä taloutta, jotta se heikkous ei tarttuisi kaikkiin maihin. Siinä on onnsituttu kohtuullisen hyvin. Mm. Irlanti ja Kreikka ovat nousseet alhon suosta. Saksa on liian iso pala tuettavaksi, koska se Euroopan talousveturi. Saksan pitäisi nyt korjata nopeasti energiapolitiikkaansa ja ottaa saksalaisen nuukuuden taas ohjenuorakseen vientitalouden yskimisen lopettamiseksi. Kun Saksan autoteollisuuden hihnoilta alkaa taas tavaraa tulla, niin se lisää kyllä myös suomalaisen metalliteollisuustuotteiden kysyntää.

Sitä odotellessa Suomessa pitäisi panostuu vihreään teknologiaan eli laajentaa teollista kapasiteettiamme. Monipuolistamalla vientiteollisuutta emme olisi niin paljon riippuvaisia Saksasta ja joistakin muista vientikohteistamme.

Säästöillä todennäköisesti näivetämme yritystoimintamme. Yleensä on nimittäin niin, että eturintaman valtiot saavat aina ensin suurimmat voitot ja pitempikestoiset voitot kuin ne, jotka säästöineen jäävät vuosiksi odottelemaan. Menestyvät yrittäjät, joilla on hyvä liikeidea, eivät toimi niin. He hakevat pääomaa joko luopumalla tulevista voitoistaan yritykseen sijoitettavaa pääomaa vastaan tai sitten lainaavat sitä pääomamarkkinoilta. Useat yritykset voivat olla hyvin velkaantuneita, mutta jos niiden oman ja vieraan pääoman tuotto ja vuotuinen kannattavuus on hyvä liikevaihdon kasvaessa, velkaraha maksaa pian itse itsensä takaisin. Suuria investointeja edellyttä teollisuus kuten metsä- ja metalliteollisuus eivät ole koskaan pärjänneet ilman ulkoa saatuja pääomia, joista lainapääoma on tyypillisin.

Minä en ole pitkään aikaan säästänyt sukan varteen euroakaan. En varmaan ainakaan 30 vuoteen. Ne rahat, jotka jäävät kulutuksen jälkeen, olen aina sijoittanut osakkeisiin eli harjoittanut sitä yritystoimintaa ja ottanut yrittäjäriskin. Olen ihan maailman suurimpien yritysten omistaja tätäkin nykyä. Ei ole tarvinnut katua sellaisten yritysten kuin Microsoft, Meta, Amazon ja Nvidia omistajuutta. Osittain omistamillani yrityksillä on mennyt oikein hyvin. Nvidia ja Super Micro ovat esim. kasvaneet vuodessa arvoltaan kaksinkertaisiksi. Yrittäjämeriittiä siis löytyy. Yhteen konkurssiin menneen yrityksen omistajuuteen olen osallistunut ja pari muutakin on mennyt aika totaalisesti pieleen, mutta ainahan sitä pitää oppirahatkin maksaa. Ja yritystoiminta on riskialtista erityisesti, jos tuote tai yritysjohto ovat huonoja. Esim. Talvivaaran osalta kyse oli johdon kyvyttömyydestä.

Lue lisää

Menetelmälläsihän ajanmittaan käy kuten Neuvostoliitossa. Siellä kuulemani mukaan vaan painettiin ruplaa julmetusti, eikä sillä ollut mitään tekoa sen kanssa mitä valmistettiin, joten rahaa oli porukalla laittaa vaikka patjojen täytteeksi.

Kyllä rahat pitää ansaita, jotta niille saadaan myös vastinetta myytävässä muodossa.

Viennin lisäksi on tärkeää kotimainen kulutus. Sekin pitää talouden pyörät pyörimässä. Nyt sakkaa erityisesti rakennusala, jossa on vientiä hyvin vähän.

Täällä kirjoittelevat ihmiset jotka eivät ole opiskelleet taloustiedettä kuten minä (cum laude suoritettu kansantaloustieteessä, mites sinulla?).

Mutta tietämättömimmät ovat kovaäänisimmät.

Anonyymi kirjoitti:

Viennin lisäksi on tärkeää kotimainen kulutus. Sekin pitää talouden pyörät pyörimässä. Nyt sakkaa erityisesti rakennusala, jossa on vientiä hyvin vähän.

Täällä kirjoittelevat ihmiset jotka eivät ole opiskelleet taloustiedettä kuten minä (cum laude suoritettu kansantaloustieteessä, mites sinulla?).

Mutta tietämättömimmät ovat kovaäänisimmät.

Lue lisää

Kaikessa toiminnassa pitää pitää järki päässä. Nytkin rakennettiin taloja joiden asuntoja ei saatukaan myytyä. Ei kannattaisi edes alkaa jos ei ole valmiita ostajia tiedossa koska tyhjät asunnot ilman ostajaa ovat aika moinen rasite, jos eivät konkurssiin vievä väärä investointi.

Anonyymi kirjoitti:

Viennin lisäksi on tärkeää kotimainen kulutus. Sekin pitää talouden pyörät pyörimässä. Nyt sakkaa erityisesti rakennusala, jossa on vientiä hyvin vähän.

Täällä kirjoittelevat ihmiset jotka eivät ole opiskelleet taloustiedettä kuten minä (cum laude suoritettu kansantaloustieteessä, mites sinulla?).

Mutta tietämättömimmät ovat kovaäänisimmät.

Lue lisää

Jos taloustiede olisi exaktia kuten kertotaulu, niin siihen voisikin vedota mutta kun sitä on joka lähtöön, niin sen opit ovat suhteellisia eikä niihin kannata paljoa huomiotaan kiinnittää. Vanha kunnon talousoppi jossa tienataan enemmän kuin tuhlataan, sopii yksilön kuten yhteiskunnankin tapauksessa!

Extyökkäri kirjoitti:

Kaikessa toiminnassa pitää pitää järki päässä. Nytkin rakennettiin taloja joiden asuntoja ei saatukaan myytyä. Ei kannattaisi edes alkaa jos ei ole valmiita ostajia tiedossa koska tyhjät asunnot ilman ostajaa ovat aika moinen rasite, jos eivät konkurssiin vievä väärä investointi.

Lue lisää

Käyppähän kysäisemässä kokoomuksen puoluetoimistossa, miksi heillä on halu rakentaa asuntoja yli tarpeen. Olisiko se kuuluisa kokoomuslainen korruptio ja heidän grynderikaverinsa syynä

Vienti ei kasva nyt kasva kilpailukykyä kasvattamalla. Se ei kasva sen vuoksi, että ostajilla ei ole nyt rahaa ostaa meidän eikä muiden vientituotteita. Vientiteollisuudessa pikemminkin mietitään nyt sitä, olisiko hyvä aika huoltoseisokeille.

Vientiä tai ainakin vientituloja voisi kasvattaa nyt sillä, että jalostusastetta ja teknistä osaamista parennetaan eli hilataan vientituotteidemme katteita suuremmaksi. Toinen tapa on monipuolistaa vientiämme. Siihen on tarjoutunut mahdollisuuksia vihreän siirtymän ansiosta. Orpon hallitus ei ole innostunut edistämään vihreän siirtymän teknologiaa. Persujen vaatimuksesta koko sana "vihreä siirtymä" viivattiin pois punakynällä. Teknologiateollisuus on syystäkin näreissään persuille. Marinin hallituksessa elinkeinoministeri Mika Lintilä teki hartiavoimin työtä vihreän siirtymän investointien puolesta. Orpon hallituksen elinkeinoinisteri Wille Rydman on tehnyt kaikkensa vesittääkseen Lintilän työn.

Valitettavasti hallituksessa vaikuttaa tällainen ideologinen vastarinta Suomen menestymistä vastaan. Vihreän siirtymän lisäksi samanlaista talouttamme vakavasti haittavaa ideologiaa esiintyy työperäisen maahanmuuton vastustamisessa.

Extyökkäri kirjoitti:

Kaikessa toiminnassa pitää pitää järki päässä. Nytkin rakennettiin taloja joiden asuntoja ei saatukaan myytyä. Ei kannattaisi edes alkaa jos ei ole valmiita ostajia tiedossa koska tyhjät asunnot ilman ostajaa ovat aika moinen rasite, jos eivät konkurssiin vievä väärä investointi.

Lue lisää

Asunnot olisivat menneet kaupaksi, ellei inflaatio ja sen myötä korkojen nousu olisi päässyt yllättämään. Asuntokauppa kävi ennen sitä pitkään ihan normaalisti. Rakentajat ja tuskin moni muukaan kykeni ennustamaan sitä, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan. Tämä kasvatti jo ennen sitä alkanutta inflaatiokehitystä, kun energian hinnoissa tapahtui suuri hyppäys ylöspäin. Taloudessa on ilmiöitä, joihin on vaikea varautua ennakolta. Jos kaikki olisi jatkunut entiseen tahtiin, ne varautujat olisivat olleet rakennusteollisuudessakin häviäjiä. Kun talous käy kuumana, ahneus kasvaa ja varovaisuus vähenee. Se on ihan inhimillistä.

Anonyymi kirjoitti:

Käyppähän kysäisemässä kokoomuksen puoluetoimistossa, miksi heillä on halu rakentaa asuntoja yli tarpeen. Olisiko se kuuluisa kokoomuslainen korruptio ja heidän grynderikaverinsa syynä

Lue lisää

Onkohan Kokoomus montyaakaan kerrostaloa rakentanut? Kerropa muutama esimerkki taloista joiden pääurakoitsija on ollut Kokoomus!

mielipidepankki kirjoitti:

Vienti ei kasva nyt kasva kilpailukykyä kasvattamalla. Se ei kasva sen vuoksi, että ostajilla ei ole nyt rahaa ostaa meidän eikä muiden vientituotteita. Vientiteollisuudessa pikemminkin mietitään nyt sitä, olisiko hyvä aika huoltoseisokeille.

Vientiä tai ainakin vientituloja voisi kasvattaa nyt sillä, että jalostusastetta ja teknistä osaamista parennetaan eli hilataan vientituotteidemme katteita suuremmaksi. Toinen tapa on monipuolistaa vientiämme. Siihen on tarjoutunut mahdollisuuksia vihreän siirtymän ansiosta. Orpon hallitus ei ole innostunut edistämään vihreän siirtymän teknologiaa. Persujen vaatimuksesta koko sana "vihreä siirtymä" viivattiin pois punakynällä. Teknologiateollisuus on syystäkin näreissään persuille. Marinin hallituksessa elinkeinoministeri Mika Lintilä teki hartiavoimin työtä vihreän siirtymän investointien puolesta. Orpon hallituksen elinkeinoinisteri Wille Rydman on tehnyt kaikkensa vesittääkseen Lintilän työn.

Valitettavasti hallituksessa vaikuttaa tällainen ideologinen vastarinta Suomen menestymistä vastaan. Vihreän siirtymän lisäksi samanlaista talouttamme vakavasti haittavaa ideologiaa esiintyy työperäisen maahanmuuton vastustamisessa.

Lue lisää

Vientiä kasvattaa kilpailukyky, jos voit myydä vaikka autoja tai polkupyöriä kilpailukykyiseen hintaan, traktoreita unohtamatta, niin niiden kauppa käy. Hinta ei ole ainoa mikä vaikuttaa vaan myös tunnettu laatu auttaa. Hinta on kuitenkin se ensimmäinen, joka saa kiinnostumaan asiasta.

Voit tietysti vaihtaa edellä mainitut autot vihreiksi tuulimyllyiksi jos haluat mutta niissäkin kilpailukyky on se ratkaiseva tekijä.

Olen kovasti perillä tuostakin asiasta, koska olen ollut yrityksen suunnittelijana kolmisen vuosikymmentä ja joutunut suunnitelmissani aina ottamaan huomioon tuon hinnan muun toimivuuden ohella. Yrityksemme vienti vaihteli vuosittain 30 - 60% välillä liikevaihdosta joten onnistuin aika hyvin.

Extyökkäri kirjoitti:

Jos taloustiede olisi exaktia kuten kertotaulu, niin siihen voisikin vedota mutta kun sitä on joka lähtöön, niin sen opit ovat suhteellisia eikä niihin kannata paljoa huomiotaan kiinnittää. Vanha kunnon talousoppi jossa tienataan enemmän kuin tuhlataan, sopii yksilön kuten yhteiskunnankin tapauksessa!

Lue lisää

Eihän tuo pidä lainkaan paikkaansa. Olen tässä joskus huvikseni harrastanut urheiluvedonlyöntiä. Siinä on mahdollista päästä voitolliseen peliin ihan matemaattisen eli pelitaloudellisen analyysin avulla. Kyse on todennäköisyyksistä. Jos arviosi jonkun voiton todennäköisyydestä poikkeaa tutkimustyön perusteella kertoimen asettajan todennäköisyydestä, sinulla on mahdollisuus pitkässä juoksussa pelata voitollisesti. Se perustuu yksibkertaisesti todennäköisyyslaskentaan, missä haetaan ns. alikertoimia.

Itse pelaan samanlaista peliä sijoitustoiminnassani. Tutkimalla eri yritysten todennäköisiä menestymismahdollisuuksia ja hajauttamalla riittävästä sijoituksia epäonnistumisriksien karsimiseksi pääsee historiallisen tiedon perusteella takuuvarmasti voitolliseen peliin pitkässä juoksussa. Siksi esim. eläkeyhtiöt harjoittavat sijoitustoimintaa, koska se on osoittautunut vähäriskiseksi mutta tuottavaksi pitemmällä aikavälillä. Yli sadan vuoden keskimääräinen reaalituotto USAn pörssissä on ollut 6,6 % vuosittain. Itse en ole ihan tarkkaan seurannut omaa tuottoani, mutta viimeisen 10 vuoden aikana se on ollut yleenssä vähintään 10 %:n vuosituotto bruttona ja enimmillään jopa 50 %:n bruttotuotto. Kun siitä maksaa sen noin 30 %n veron, niin ihan hyvän tuoton on silti saanut. Suuret institutionaaliset sijoittajat tekevät tarkkaa sijoitusanalyysia ja kykenevät yleensä kohtuullisiin tuottoihin. Kohtuullisiin sen vuoksi, että ne painottavat suuresti riskien hallintaa. Meikäläisen ei tarvitse painottaa, minkä vuoksi joinain vuosina tuotot voivat olla satumaisia. Osuus niitä huonojakin vuosia joukkoon, mutta nyt ei ole pitkiin aikoihin osunut, koska jenkkipörssit menevät koko ajan vain ylöspäin ja minä siinä hississä mukana. Nytkin on kova usko ja paino AI-osakkeissa, joista Nvidia ja Super Micro omina tähtinä siinä.

mielipidepankki kirjoitti:

Asunnot olisivat menneet kaupaksi, ellei inflaatio ja sen myötä korkojen nousu olisi päässyt yllättämään. Asuntokauppa kävi ennen sitä pitkään ihan normaalisti. Rakentajat ja tuskin moni muukaan kykeni ennustamaan sitä, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan. Tämä kasvatti jo ennen sitä alkanutta inflaatiokehitystä, kun energian hinnoissa tapahtui suuri hyppäys ylöspäin. Taloudessa on ilmiöitä, joihin on vaikea varautua ennakolta. Jos kaikki olisi jatkunut entiseen tahtiin, ne varautujat olisivat olleet rakennusteollisuudessakin häviäjiä. Kun talous käy kuumana, ahneus kasvaa ja varovaisuus vähenee. Se on ihan inhimillistä.

Lue lisää

Kun pitää päänsä kylmänä ja välttää turhia riskejä niin kauppa käy vaikka hieman pienemmällä volyymillä vaan turvallisesti. Myös arvioin ostajien muuttamnmeen tapojaan tosin siitä mihin aikoinaan totuin. Säästin ensin kohtuu potin asunnosta ja otin lainaa vain osalle kauppahintaa. Noin oli 3:ssa ekassa ostamassani asunnossa mutta sen jälkeen olen ostanut vielä 4 asuntoa käteismaksulla kerrostaloista. Nyt asun yhdessä neljästä omistamastani ja muut on vuokrattu muille.

Olen aina hoitanut talouden mahdollisimman varman päälle, eikä isompia ongelmia ole ilmaantunut!

mielipidepankki kirjoitti:

Eihän tuo pidä lainkaan paikkaansa. Olen tässä joskus huvikseni harrastanut urheiluvedonlyöntiä. Siinä on mahdollista päästä voitolliseen peliin ihan matemaattisen eli pelitaloudellisen analyysin avulla. Kyse on todennäköisyyksistä. Jos arviosi jonkun voiton todennäköisyydestä poikkeaa tutkimustyön perusteella kertoimen asettajan todennäköisyydestä, sinulla on mahdollisuus pitkässä juoksussa pelata voitollisesti. Se perustuu yksibkertaisesti todennäköisyyslaskentaan, missä haetaan ns. alikertoimia.

Itse pelaan samanlaista peliä sijoitustoiminnassani. Tutkimalla eri yritysten todennäköisiä menestymismahdollisuuksia ja hajauttamalla riittävästä sijoituksia epäonnistumisriksien karsimiseksi pääsee historiallisen tiedon perusteella takuuvarmasti voitolliseen peliin pitkässä juoksussa. Siksi esim. eläkeyhtiöt harjoittavat sijoitustoimintaa, koska se on osoittautunut vähäriskiseksi mutta tuottavaksi pitemmällä aikavälillä. Yli sadan vuoden keskimääräinen reaalituotto USAn pörssissä on ollut 6,6 % vuosittain. Itse en ole ihan tarkkaan seurannut omaa tuottoani, mutta viimeisen 10 vuoden aikana se on ollut yleenssä vähintään 10 %:n vuosituotto bruttona ja enimmillään jopa 50 %:n bruttotuotto. Kun siitä maksaa sen noin 30 %n veron, niin ihan hyvän tuoton on silti saanut. Suuret institutionaaliset sijoittajat tekevät tarkkaa sijoitusanalyysia ja kykenevät yleensä kohtuullisiin tuottoihin. Kohtuullisiin sen vuoksi, että ne painottavat suuresti riskien hallintaa. Meikäläisen ei tarvitse painottaa, minkä vuoksi joinain vuosina tuotot voivat olla satumaisia. Osuus niitä huonojakin vuosia joukkoon, mutta nyt ei ole pitkiin aikoihin osunut, koska jenkkipörssit menevät koko ajan vain ylöspäin ja minä siinä hississä mukana. Nytkin on kova usko ja paino AI-osakkeissa, joista Nvidia ja Super Micro omina tähtinä siinä.

Lue lisää

Todennäköisyys ei ole kertotaulun kaltaista faktaa!