Linjaa Xi Jinping – Nyt viritetään uuden ajan vallankumousta ja ”kiinalaista unelmaa”
Xin tuore kulttuuriohjelma ja sen poikimat propagandasisällöt vahvistavat ajan henkeä. Kiinan valtion sijoittuminen poliittisten ideologioiden kentällä on ollut pitkään hankala kysymys. Kommunistisen puolueen autoritaarinen johtajuus on ollut selviö ja vahvistunut entisestään presidentti Xi Jinpingin valtakaudella. Kansallinen identiteetti on kuitenkin ollut hukassa vapaan markkinatalouden, valtiososialismin, kulttuuriperinnön ja uusien tuulien ristivedon keskellä.
Puolue on ryhtynyt avuliaasti linjaamaan tätä identiteettiä. Viime lokakuussa Xi julisti, että nykypäivän Kiinan sielu on marxilainen ja sen juuret syvällä kulttuuriperinnössä, toisin sanoen kungfutselaisuudessa.
Kommunismin teoreettisen pohjan valanut Karl Marx ja kiinalaisen yhteiskuntafilosofian esi-isä Kungfutse eivät ole aina sopineet näin mutkattomasti yhteen. Mao Zedongin kulttuurivallankumouksessa Kungfutse pyrittiin häpäisemään taantumuksellisena voimana, joka piti osaltaan yllä yhteiskunnan porvarillisia rakenteita. Tämä ristiriita on menneen talven lumia, sillä nykyinen kommunistinen puolue on käytännössä kapitalistisen koneiston komentokeskus.
Marxin unelma köyhälistön vallankumouksesta käy huonosti yhteen edeltävän kanssa, joten sitä ei tarvitse muistella. Puolueen on poimittava preussilaisfilosofin perinnöstä itselleen sopivimmat osat. Pekingiläisittäin jalostettuina ne ovat markkinaliberaalin lännen vastustus ja epämääräinen uskontunnustus tulevaisuudessa häämöttävään utopiaan.
Johtoajatuksena on, että Kiina ei ole vain valtio, vaan sivilisaatio, jonka tehtävä on nousta kukoistukseen ja synnyttää uusi globaali järjestys omien ihanteidensa mukaisesti.
Tämä on osa "kiinalaista unelmaa", josta Xi ryhtyi puhumaan jo pian astuttuaan valtaan. Siinä yhdistyvät marxilainen ajatus historian vääjäämättömästä etenemisestä pääoman vallasta tavallisen tallaajan valtaan ja kiinan omaleimainen asema, jota se kaiketi edellyttää.
Xin tuore kulttuuriohjelma ja sen poikimat propagandasisällöt vahvistavat ajan henkeä. Ideologisissa linjauksissa korostuvat kansan lujaotteinen hallinta ja pitkän tähtäimen strateginen asemoituminen länttä vastaan. Ei ainoastaan kilpailijana, vaan kohtalonomaisena perillisenä koko nykyiselle maailmanjärjestykselle.
Xin tuore kulttuuriohjelma ja sen poikimat propagandasisällöt vahvistavat ajan henkeä. Kiinan valtion sijoittuminen poliittisten ideologioiden kentällä on ollut pitkään hankala kysymys. Kommunistisen puolueen autoritaarinen johtajuus on ollut selviö ja vahvistunut entisestään presidentti Xi Jinpingin valtakaudella. Kansallinen identiteetti on kuitenkin ollut hukassa vapaan markkinatalouden, valtiososialismin, kulttuuriperinnön ja uusien tuulien ristivedon keskellä.
Puolue on ryhtynyt avuliaasti linjaamaan tätä identiteettiä. Viime lokakuussa Xi julisti, että nykypäivän Kiinan sielu on marxilainen ja sen juuret syvällä kulttuuriperinnössä, toisin sanoen kungfutselaisuudessa.
Kommunismin teoreettisen pohjan valanut Karl Marx ja kiinalaisen yhteiskuntafilosofian esi-isä Kungfutse eivät ole aina sopineet näin mutkattomasti yhteen. Mao Zedongin kulttuurivallankumouksessa Kungfutse pyrittiin häpäisemään taantumuksellisena voimana, joka piti osaltaan yllä yhteiskunnan porvarillisia rakenteita. Tämä ristiriita on menneen talven lumia, sillä nykyinen kommunistinen puolue on käytännössä kapitalistisen koneiston komentokeskus.
Marxin unelma köyhälistön vallankumouksesta käy huonosti yhteen edeltävän kanssa, joten sitä ei tarvitse muistella. Puolueen on poimittava preussilaisfilosofin perinnöstä itselleen sopivimmat osat. Pekingiläisittäin jalostettuina ne ovat markkinaliberaalin lännen vastustus ja epämääräinen uskontunnustus tulevaisuudessa häämöttävään utopiaan.
Johtoajatuksena on, että Kiina ei ole vain valtio, vaan sivilisaatio, jonka tehtävä on nousta kukoistukseen ja synnyttää uusi globaali järjestys omien ihanteidensa mukaisesti.
Tämä on osa "kiinalaista unelmaa", josta Xi ryhtyi puhumaan jo pian astuttuaan valtaan. Siinä yhdistyvät marxilainen ajatus historian vääjäämättömästä etenemisestä pääoman vallasta tavallisen tallaajan valtaan ja kiinan omaleimainen asema, jota se kaiketi edellyttää.
Xin tuore kulttuuriohjelma ja sen poikimat propagandasisällöt vahvistavat ajan henkeä. Ideologisissa linjauksissa korostuvat kansan lujaotteinen hallinta ja pitkän tähtäimen strateginen asemoituminen länttä vastaan. Ei ainoastaan kilpailijana, vaan kohtalonomaisena perillisenä koko nykyiselle maailmanjärjestykselle.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Maailman kauhun tasapaino on menossa uusiksi – Tämä on kova paikka USA:lle.
Kylmän sodan kolkko perintö globaalissa ydinasetasapainossa on jäämässä historiaan. Tilalle tulee entistä tulenarempi järjestys.
Karut suunnitelmat. Kiinan presidentti Xi Jinping on pitänyt kiinni kommunistisen puolueen tavoitteesta vallata Taiwan tavalla tai toiselle vuoteen 2049 mennessä. Taiwan on varoittanut, että konflikti voi olla edessä jo muutaman vuoden päästä.
Kiina on vuosikymmenen loppuun mennessä voimakas ydinasevalta, jonka arsenaalilla on pelotevaikutuksen lisäksi potentiaalia myös uhkailukäyttöön Tyynenmeren areenalla. Jos Yhdysvaltain puolustusministeriön arvio pitää paikkansa, Kiinalla on vuonna 2030 yli 1000 ydinkärkeä – nelinkertainen määrä vuoteen 2020 nähden. Ja se on vasta alkua.
Siinä johdantona pari sivua. Osaako täällä kukaan kommentoida miten todennäköistä että USA tulee häviämään nämä mittelöt. Voi olla palstan vakikirjoitajista ei ole pahemmin sellaisella järjellä varusttu, paremminkin "Ossista" hokee ja "Sannasta" miten sanna taas oli uhkeana. Odotetaan jos joku osaisi jotain lohkaista tulevasta Kiinasta ym..
MPP taitaisi osata ? taikka sitten ei. Onhan siellä kommunIStit vallassa voisi vähän rintaa nostaa !
Suomi on yhä Venäläis mallinen. Lakotkin sen todistaa.
Kommunismin teoreettisen pohjan valanut Karl Marx, yhä kannatusta täälläkin.