Jaksaminen ja motivaatiotaso ovat jokaisella erilaisia. Haluaisin silti tietää kuinka paljon avoimessa yliopistossa pystyy noin suurin piirtein suorittamaan opintoja yhden lukuvuoden aikana, nimenomaan työn tai muun korkeakoulutasoisen opiskelun ohella. Olen harkinnut suorittavani AMK-opintojen ohella opintoja avoimessa, mutta nyt mietityttää kuinka paljon opiskelu vaatii.
Kuinka paljon avoimessa yliopistossa jaksaa opiskella?
mjk
272357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
yliopistossakin.
kaikki on susta omasta kiinni.
ja sitä paitsi ei kaikilla aloilla ole riittävästi opetustarjontaa.
tällainen ratkaisu. Onko tästä kokemuksia kenelläkään?
Opetussuunnitelman mukaisen määrän. Jos aikoo ottaa kaksi opetussuunnitelmaa, kurssit joko menevät päälleikkäin tai oma kyky ei riitä. Sosiologiassa opetetaan perusopintoja (15 OV) ja jatko-opintoja (yli 15 OV). Itse olen käynyt perusopintoja viime syksystä alkaen ja käymällä kurssin toisensa perään. Olen joutunut lukemaan tauotta kurssikirjallisuutta saadakseni kaiken kokeessa vaadittavan tiedon. Nyt kesälläkin aion lukea neljä kirjaa, jotka tenttaan syksyllä. Saan saan siis noin vuodessa perusopinnot suoritettua. Kirjojen kertaamiseen ei jää aluksi aikaa, mutta sitten kun taito kehittyy, niin voi ensin lukea kirjan yksityiskohtaisesti ja sitten lukea sen uudestaan. Aikaa yhdelle kirjalle on yleensä noin nelisen viikkoa.
...
Olen ollut avoimessa opiskelun lisäksi osa-aikatöissä, opiskellut AMK:ssa päätoimisesti ja suorittanut ammatillisia erikoistumisopintoja toisella paikkakunnalla. Opintojen lisäksi olen hoitanut kotona kahta alle kouluikäistä lasta.
Suoritin avoimessa opintoja kolmen vuoden aikana n. 90 ov pääasiassa syksyisin ja joitakin yksittäisiä opintojaksoja kesäisin. Minulla on onnistunut suorittaa opintoja paljolti kirjatentteinä, joten olen voinut itse valita milloin opiskelen. Muutamia seminaaritöitä ja luentojaksoja suoritin myös, jotka siis täytyi sovittaa lastenhoidon, muiden opintojen sekä töissäkäynnin kanssa.
Toisinsanoen on mahdollista opiskella hyvinkin tehokkaasti. Suurin merkitys on kai sillä, kuinka motivoitunut ja tavoitteellinen opinnoissaan on.
Haluaisin kuitenkin varoittaa, mikäli suunnittelet hakeutuvasi yliopistoon opintosuoritustesi perusteella, että avoimen yliopiston kautta voi olla vaikeaa jatkaa yliopistoon pelkkien suoritusten perusteella (toki siis riippuen siitä, mitä opiskelee). Sillä ainakin Helsingin yliopistossa jotkin tiedekunnat katsovat avoimen opiskelijoiden olevan hieman toisen luokan kansalaisia, joten näiden pyrkijöiden sisäänpääsyä ei ole tehty todellakaan helpoksi.
Keskustelin itse aiheesta sekä avoimen että hakemiseni kohteena olleen tiedekunnan opintoneuvojien kanssa, jotka molemmat myönsivät assian olevan näin. Esimerkiksi AMK-tutkinnon kieli- ja viestintäopintoja ei voi hyväksilukea opintosuoritusten perusteella hakiessasi, mutta samat opinnot kyllä kelpaavat suoritetuiksi sellaisenaan, kun olet päässyt sisään yliopistoon (näin ainakin hum ja valt. tiedekunnassa). Lisäksi nk. AVOIMEN väylä käsittää itseasiassa myös kaikki muista yliopistoista ja yliopiston sisällä pääainetta vaihtavat, ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella ja siis avoimessa suoritettujen opintojen perusteella hakevat hakijat.
Tässäpä hieman omia kokemuksiani, mutta kuten sanoin, niin käytännöt ja pääsyvaatimukset vaihtelevat paljon riippuen juuri siitä, mitä lähdet opiskelemaan.
Onnea opintoihin!
>Haluaisin kuitenkin varoittaa, mikäli >suunnittelet hakeutuvasi yliopistoon >opintosuoritustesi perusteella, että avoimen >yliopiston kautta voi olla vaikeaa jatkaa >yliopistoon pelkkien suoritusten perusteella >(toki siis riippuen siitä, mitä opiskelee). >Sillä ainakin Helsingin yliopistossa jotkin >tiedekunnat katsovat avoimen opiskelijoiden >olevan hieman toisen luokan kansalaisia, joten >näiden pyrkijöiden sisäänpääsyä ei ole tehty >todellakaan helpoksi.
Samoja kokemuksia Helsingistä (mat-luonn. tdk) itsellä ja etenkin kaverilla jolla oli vielä hankalampi tilanne eli hänellä oli aikaisempi ylempi korkeakoulututkinto ja useita avoimen yliopiston suorituksia, mutta joutui moneen otteeseen hakemaan tiedekuntaan ennen kuin
pääsi opiskelijaksi. Eivät vaan kelpuuttaneet opiskelijaksi avoimen yliopiston erilaisten matemaattisten opintosuorituskokonaisuuksien jälkeenkään. Lopulta niitä oli niin paljon että
selvittelyjen jälkeen ottivat opiskelijaksi.
Sinänsä outoa koska opintokokonaisuudet ja kurssit ovat kuitenkin samoja kuin kokopäivätoimisilla opiskelijoillakin.
Olen hakemassa (mat-luon)tietojenkäsittelytieteitä lukemaan jossain vaiheessa väylän kautta helsinkiin. Luen siis 25op (15ov) toisin sanoen perusopinnot. Nämä pitää suorittaa vähintään arvosanalla 2. Olen lisäksi suorittanut 20 ov psykologiaa (mikä ei varmasti kyllä pointseja anna?).
Pitääkö minunkin siis säätää ja vääntää, jotta pääsen väylän kautta?! Avoimessa kuitenkin ilmoitetaan, että peruskurssit näin suoritettuna voi hakea opiskelijaksi.. Joo.. voi _hakea_ onko se siis kuitenkin eri asia kuin mahdollisuus sisäänpääsyyn? :( Millä tavalla voin vaikuttaa sisäänpääsyyn? En haluaisi enää odottaa vuosia kouluun päästäkseni!
Avoimen väylää käyttävillä on oltava suoritettuna sekä perusopinnot että aineopinnot ja lisäksi jotain muuta, niin että 60 ov tulee täyteen.
katso tarkemmin: http://www.avoin.helsinki.fi/opas/vayla.htm
Mitään ns. helppoa väylää ei ole olemassakaan. Lisäksi hommaa on vaikeutettu niin, että kaikissa oppiaineissa ei edes järjestetä muuta kuin perusopinnot. Sinänsä ikävää, sillä avoimessakin opiskelleena olen nähnyt, että siellä opiskelee todellisia kykyjä.
Mun mielestä joillekin mat.luonnontietteellisile aloille on ollut mahdollisuuksia päästä perusopintojen jälkeen, olisko ollut tietojenkäsittelytieteeseen ja kemiaan.
Ei ole käytännössä päässyt. Jossain hakuoppaissa voi lukea että pääsee mutta käytännössä ei.
Itse pääsin vasta kun suoritin AMK-tason tutkinnon
ja tein vielä muun alan approbatureita lisänä sivuaineiksi.
..olen samaa mieltä, saisi edellinen opetella sisälukutaitoa ;)) No ei, mutta tosiaan 25op hyvin arvosanoin pitäisi riittää tietojenkäsittelyyn mm.
"erityistapaus matemaattis-luonnontieteellisessä"
"Luen siis 25op (15ov) toisin sanoen perusopinnot. Nämä pitää suorittaa vähintään arvosanalla 2."
Erillishakuoppaissa mainitaan usein opintosuoritusten vähimmäiskeskiarvoksi tuo 2, mutta se ei sinänsä vielä riitä sisäänpääsyyn.
Toisin sanoen siis hakijoilta edellytetään
a) suoritetuiksi mainitsemasi vähimmäisopintoviikkomäärät
b) opintosuoritusten keskiarvon olevan VÄHINTÄÄN tuo 2
En tosin tiedä kuinka korkealle hakuvaiheen keskiarvot nousevat tietojenkäsittelytieteessä, mutta esim. valtiotieteellisessä tiedekunnassa sisään ei viimevuosina ole päässyt alle 2,65 keskiarvolla. Lisäksi hakijoiden valintaan vaikuttaa se, kuinka tuoreita opintosuoritukset ovat.
Painotinkin että _vähintään_ arvosana 2. En tosiaankaan usko edes, että se riittää.. Hmm..on tullut haettua kouluun sisäänpääsykokeenkin kautta, en usko että tärppäsi.
Ja puhuin, että olen suorittanut psykologian 20 ov kokonaisuuden, kai siitä edes jotain hyötyä lienee?.. Ainakin jos on kaksi muuten samalla viivalla olevaa hakijaa, ei kai muuten..
Siellä kyllä lukee "Poikkeustapaus" eikä erityistapaus, mutta myönnän tietenkin virheeni, koska en lukenut sivua muuta kuin alusta.
Ei kai tarvitse joka sanaa pilkulleen toistaa? hohhoh..vai eikö asia tullut ymmärretyksi muuten..
Taas joku pääsykokeissa epäonnistunut amis-peelo tulee tänne Yliopistosivulle häiriköimään. Pysy sielä amissivuilla amisviiksinesi. Pois! Hus!
.....
No kokeile niin näet. Kerro pääsitkö sisään.
Jos Helsingiin hait ja sinulla on psykologiasta joku
kokonaisuus niin eipä se paljoa auta. Sivuaineet
on speksattu aivan uusiksi tutkinnonuudistuksen mukaan. Opiskele 30 ov matematiikkaa niin sittem pääset sisään.
matematiikkaa noin paljon nyt jo.. :I huhh...
..mutten vielä ainakaan vuoteen. Onhan se hyvä olla skeptinen (realistinen), muttei ehkä tarvitse lyttyyn lytätä tavoitteita.
Ei kai sinne niin vaikee päästä oo? Lukiokaveri sai hädin tuskin lakin, keskiarvo korkeintaan päättärissä 6 (ei vält. tyhmä, mutta laiska kyllä). Ja sisään pääs kirkkaasti.
Muistaakseni se oli joku soveltava koe, johon ei tarvinnut ees lukea? ..Mut toisaaltahan se on huono asia. Silloin ei pääse lukemallakaan.
Tsemppiä, mitä ikinä päätätkään tehdä.
Oma avoimen ura aikoinaan tyssäsi siihen, etten kokenu sitä kannustavaksi, vaan vähän niinku leikkikouluksi. Kokemuksen rintaääni kertoo ainakin että opettajamateriaali on kehnompaa kuin tutkinto-opiskelijoille tarkoitetuissa kursseissa (ainakin valtiotieteissä), mikä oli omiaan syömään motivaatiota.
Matikkaa pitää opiskella Helsingissä fil.maist. tutkintoon (tietojenkäsittely) 30 ov sivuaineena.
Tämä tulee voimaan nyt syksyllä.
Psykologia ei taida olla enää tietojenkäsittelyn opiskelijoiden sivuainelistoilla nyt kun muutamia linjoja lakkautettiin.
Näin se muuttui ensi syksystä alkaville.
30 opintoviikkoa matematiikkaa (tai osa siitä jotain menetelmätieteitä => jotain matikkaa/fysiikka kait sekin). Ei ole välttämättä kiva opiskella cumua pakollisena ed mainituista jos ei ole todella innostunut yliopistomatematiikasta. Matematiikan
opetushan tapahtuu matematiikanlaitoksen kursseilla siellä matikan pääaineopiskelijoiden mukana. Se on sen verran teoreettisemmilta lähtökohdilta pohjautuvaa että voi tulla hankaluuksia läpäistä niitä kursseja.
Kohta kait sitten nähdään miten kurssikokeet menee läpi.
Kysyit, kuinka paljon avoimessa yliopistossa voi suorittaa opintoja. Itse olen tehnyt viimeisen kalenterivuoden aikana 90 opintoviikkoa (tähän mennessä) - kokopäivätöitten ohessa. Keskiarvo on yli kahden (asteikolla 1-3).
Periaatteessa olen opiskellut joka päivä ja varsinkin la ja su, koska silloin olen itse ollut sopivan levännyt opiskelua varten. Käytännössä n. pari viikkoa kalenterivuoden päivistä on jäänyt lähes olemattomalle opiskelulle.
Pääasiassa olen tehnyt opintoviikot oppimistehtävinä, eli käytännössä lukenut kirjan/artikkeleita ja kirjoittanut niiden perusteella n. 5 sivun esseen/per ov. Esseitä sun muita vastaavia tekstejä on kertynyt n. 350 sivua.
Tenttejä en ole tehnyt kuin muutaman pakollisen.
Lähiopetuksia ja verkkokursseja oli välillä turhan paljonkin, parhaimmillaan 5 kertaa viikossa, eikä silloin muu opiskelu onnistunut helposti. Oli ruotsin kurssia (ark. ilta 3,5h), englannin kurssia, tutor-ryhmiä, viikonloppuluentoja, lukupiirejä ja selllaista.
Töitten ohessa opiskelu on luultavasti kuitenkin paljon helpompaa kuin toisen opiskelun ohessa opiskeleminen, ainakin, jos työ ei ole kovin henkisesti rasittavaa.
Eli pointti oli: On mahdollista opiskella todella paljon aineesta riippuen, koska monet approt sun muut voi tehdä (voi riippua yliopistosta) ihan kotosalla ja omaan tahtiin. Jos kuitenkin aiot tehdä paljon, motivaation tulee olla korkealla, opiskelulogistiikan pitää olla hyvin suunniteltu, eikä aikaa sosiaaliselle elämälle tai harrasteille voi paljoa uhrata.
Ehkä jotain 'lukuaineita' saa noin suoritettua mutta
ei mat-luonnontieteellisen eikä tietojenkäsittelyn
kursseja.